Väestön sisäinen moninaisuus korostuu

Väestön kasvaessa helsinkiläisistä on muodostumassa yhä moninaisempi joukko. Moninaisuus koostuu paitsi lukuisista kielistä ja etnis-kulttuurisista taustoista, myös esimerkiksi erilaisista vakaumuksista, sukupuoli-identiteeteistä ja toimintakyvyn kirjosta. Tämä vaikuttaa kaupungin palvelusuunnitteluun ja väestösuhteisiin.

På den här sidan

Ihmisiä viettämässä kesäpäivää ulkona.
Bild: Aleksi Poutanen

Näkymä muutokseen

  • Missä olemme nyt?

    Helsingin väestö on muuhun Suomeen verrattuna nuorta, monikielistä sekä etnisesti ja kulttuurisesti moninaista. Moninaisuus näkyy myös identiteeteissä, ajattelutavoissa, toimintakyvyissä sekä tavoissa käyttää kaupunkitilaa ja kaupungin palveluita. 

  • Mitä on näköpiirissä?

    Helsingin väestö pysyy moninaisena väestönkasvun myötä. Kaupunkiin syntyy myös uusia vähemmistöryhmiä, ja monet jo syntyneet vakiintuvat osaksi paikallista elämää. Asukkaiden kirjo vaikuttaa palveluiden suunnitteluun. Hyvien väestösuhteiden merkitys korostuu. 

Helsinkiläiset ovat moninainen joukko

Kotimainen ja kansainvälinen muuttoliike määrittävät Helsingin luonnetta kaupunkina. Parhaillaan on menossa uusi kansainvälistymisen vaihe [1]. Väestön kasvaessa helsinkiläisistä on muodostumassa aiempaakin moninaisempi joukko. Tätä kuvastaa esimerkiksi kielten ja etnis-kulttuuristen taustojen kirjo [2] [3] (ks. myös kartta). Moninaisuus koostuu myös esimerkiksi erilaisista vakaumuksista, sukupuoli-identiteeteistä ja toimintakyvyistä.

Ulkomaalaistaustaisten osuudet alueittain Helsingissä. Koko Helsingissä ulkomaalaistaustaisten osuus oli 20,8%
Ulkomaalaistaustaisten alueittaiset prosenttiosuudet väestöstä Helsingissä vuonna 2024.

Väestön moninaistuessa on huomioitava iän, sukupuolen ja muiden taustatekijöiden risteyskohdat. Esimerkiksi hyvinvointinsa kokevat muita useammin heikoksi tytöt [4], joiden sosioekonominen tausta on haastava. Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän arviointiraportin valossa viitteitä on myös sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnin vajeista [5].  

Väestön moninaisuus näkyy myös asenteissa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa, kuten äänestysaktiivisuudessa. Puolueiden kannatus [6] vaihtelee alueittain, ja kaupungin osallistuvassa budjetoinnissa [7] äänestetään hieman aktiivisemmin alueilla, joilla korkeasti koulutetun väestön osuus on muita suurempi. 

Etnis-kulttuuristen taustojen kirjo ei vielä näy merkittävästi äänestyskartoilla. Suomeen muuttaneet ja heidän jälkeläisensä ovat kuitenkin tärkeitä ryhmiä [8] demokratian tulevaisuuden kannalta. Poliittisen osallistumisen tulevaisuutta ennakoi myös se, että helsinkiläisnuoret odottavat kaupungilta äänestämisen lisäksi muunkinlaisia vaikuttamismahdollisuuksia [9].

Moninaisuus näkyy myös siinä, miten kaupunkitila koetaan, miten siinä liikutaan ja miten sitä käytetään eri väestöryhmien keskuudessa. Esimerkiksi erot sosioekonomisesti erilaisten alueiden välillä ovat pysyneet suurina viikonloppuiltaisin koetussa turvattomuudessa [10]. Kulttuuripalveluiden kuluttaminen niin ikään vaihtelee koulutustason ja asuinalueen mukaan [11]. Eri väestöryhmien osin erilaiset tarpeet ja tavat käyttää palveluita vaikuttavat niiden suunnitteluun. 

Osallisuuden edistäminen on yhä tärkeämpää

Väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu väestön moninaistuessa. Hyviä väestösuhteita kuvaavat esimerkiksi kokemukset osallisuudesta ja turvallisuudesta sekä kunnioittavat asenteet väestöryhmien välillä.

Helsinkiläisten osallisuuden kokemus on samalla tasolla muiden pääkaupunkiseudun asukkaiden kanssa [12].  Osallisuus on tärkeää esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin [13], Suomeen muuttaneiden kotoutumisen [14] sekä asukkaiden yhteisöllisyyden [15] kannalta.  

Väestön kasvaessa ja muuttuessa tarvitaan myös kaupungin tukea asukkaiden osallisuuden vahvistamiseksi.  Erityistä huomiota on kiinnitettävä osallisuutensa heikoimmaksi kokeviin ryhmiin. Lasten ja nuorten keskuudessa näitä ovat esimerkiksi tytöt, ulkomaalaistaustaiset, oppimisvaikeuksia kokevat ja perheessään taloudellisia vaikeuksia kokevat [13]. Osallisuuden kokemus on keskimääräistä heikompaa myös ikääntyneiden keskuudessa [16].  

Monikielinen ja -ääninen viestintä, esteettömät tilat ja saavutettavat digipalvelut ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä, jotta palvelut olisivat yhdenvertaisia ja osallisuus kaikkien saatavilla. Aktiivista kansalaisuutta voidaan tukea monin tavoin, kuten laajentamalla asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia sekä julkisten kaupunkitilojen kokeilevaa käyttöä ja yhteiskehittämistä [17]. Asuinalueisiin kiinnittymistä voidaan vahvistaa myös kaupungin tilojen käytöllä asukkaiden omaehtoiseen ja ohjattuun toimintaan.  Esimerkiksi kirjastot tarjoavat monipuolisia palveluita ja tapahtumia, ja kirjastokäynnit ovatkin kasvaneet viime vuosina.  

Järjestökenttä on Helsingin keskeinen kumppani yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä. Järjestöihin kohdistuvat taloudelliset leikkaukset supistavat maksuttomia matalan kynnyksen toimintoja. On odotettavissa, että apua tarvitsevat kaupunkilaiset lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvaa painetta tai jättävät hakeutumatta palveluihin. Supistukset vaikuttavat myös järjestöjen mahdollisuuksiin työllistää ja tarjota vapaaehtoistoimintaa helsinkiläisille.

Moninaisuus on sekä vahvuus että haaste

Tuoreimman kuntalaiskyselyn mukaan valtaosa helsinkiläisistä pitää hyvänä, että Helsingissä asuu ja asioi ihmisiä, joilla on erilaiset taustat ja eri ominaisuuksia [18]. Väestöryhmien kirjo ja kaupunginosien omaleimaisuus voivat parhaimmillaan toimia vetovoimatekijänä ja eriytymisen vastavoimana. Asuminen monimuotoisella alueella voi suojata vähemmistöjen jäseniä eriarvoiselta kohtelulta [19]. Lisäksi vuorovaikutus eri etnisiä ryhmiä edustavien kesken on yleisempää kaupungin etnisesti moninaisemmilla alueilla [20].

Aina kohtaamisia ei kuitenkaan tapahdu mahdollisuuksista huolimatta. Eri etnis-kulttuurisia ryhmiä edustavat perheet käyttävät kaupungin leikkipuistoja osin eri tavoin [21], eikä vuorovaikutusta välttämättä synny eri taustoista tulevien oppijoiden välillä niissäkään kouluissa, joiden oppilaspohja on moninainen. Sosiaalinen eriytyminen, kuten sosioekonomien ja poliittinen kuplautuminen [22], kasvattaa ihmisryhmien välisiä kuiluja.

Lisäksi kohtaamiset ovat välillä kielteisiä, ja asenneilmapiirin kovenemisesta on merkkejä Helsingissäkin. Merkittävä osa helsinkiläisistä kokee syrjintää [23], myös kaupungin palveluissa [18]. Tämä heikentää yksilöiden hyvinvointia sekä rapauttaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.

Kaupunkilaisten yhteenkuuluvuus on osa kaupungin kriisinkestävyyttä [13]. Syrjinnän, häirinnän ja vastakkainasettelun ehkäiseminen onkin jatkossa yhä tärkeämpää, jotta kaikilla on mahdollisuus kokea Helsinki omakseen ja itsensä osaksi sen yhteisöjä.  

Lähteet

  1. Saukkonen 2024, Etnisesti ja kulttuurisesti moninainen Helsinki
  2. Saukkonen 2025, Monien kielten Helsinki
  3. Saukkonen 2024, Alati moninaistuva Helsingin väestö
  4. Määttä 2025, Helsinkiläisnuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus
  5. Mustajärvi & Lepola 2025, Sukupuolten tasa-arvo Helsingissä – poimintoja tilastoista (pdf)
  6. Erjansola ym. 2023, Vuoden 2023 eduskuntavaalit Helsingissä
  7. Erjansola 2024, Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2024
  8. Sipinen 2024, Kirjallisuuskatsaus maahan muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä poliittis-yhteiskunnallisesta osallistumisesta Suomessa (pdf)
  9. Luhtakallio ym. 2024, Youth Participation and Democracy
  10. Mustonen 2025, Helsinki koetaan edelleen turvalliseksi, mutta tilanne on heikentynyt
  11. Mäki 2024, Helsinkiläisten kulttuurin kuluttaminen vaihtelee selkeästi koulutustason mukaan
  12. Ahlgren-Leinvuo ym. 2022, Pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvointi ja terveys (pdf)
  13. Erjansola & Renvik 2024, Osattomista osallisiksi?
  14. Saukkonen & Tanska 2024, Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudulla MoniSuomi-tutkimuksen tulosten valossa
  15. Mäenpää ym. 2023, Yhdessä koronan aikaan
  16. THL, TerveSuomi, Erittäin heikko osallisuuden kokemus
  17. Erjansola 2024, Miten osallistumisen ja vaikuttamisen yhdenvertaisuutta voitaisiin kaupungissa edistää
  18. Helsingin kaupunki 2025, Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen Helsingin kaupungin palveluissa (pdf)
  19. Ellonen ym. 2020, Individual and community-level predictors of hate-crime victimization among Finnish adolescents
  20. Pettersson ym. 2024, Birds of a Feather Flock Together, but What About Fledglings?
  21. Paajanen ym. 2021, Keeping Apart on the Playground
  22. Björk ym. 2022, Demokratian kuilujen ja kuplien jälkeen
  23. Renvik & Saukkonen 2024, Etnisen syrjinnän seuranta edellyttää monipuolista tietoa