Tällä sivulla
Kaikki kuvat rakentavat mielikuvaa Helsingistä, joten on tärkeää pitää brändiajattelu mukana kaikessa tekemisessä. Helsinki näyttäytyy toimivana, kestävänä, vapaana ja yhdenvertaisena kaupunkina, jossa ihmiset ja yritykset ovat tervetulleita ja luottavat toisiinsa. Täällä on vapaus elää omannäköistä elämää. Helsinkiläiset sekä vierailijat aistivat läpi vuodenaikojen kaupungin omaperäistä ja joskus outoakin tunnelmaa. Helsingissä on tilaa hengittää ja latautua: kontrastien kaupungissa urbaani syke ja luonnon rauha ovat lähellä.
Valokuvat
Kuvissa näyttäytyy juurikin Helsinki, ei mikä tahansa urbaani kaupunki. Valokuvat välittävät vahvan tunteen sekä rakentavat persoonallisen mielikuvan ja muistijäljen. Helsinki näyttäytyy kuvien sisällöissä ja tyylissä omaperäisenä ja kiinnostavana kontrastien kaupunkina. Kuvissa näkyy Helsingin monimuotoisuus ja niiden suunnittelussa otetaan huomioon kohderyhmät: kaupunkilaiset, henkilöstö, yritykset ja vierailijat.
Kuvilla kommunikoidaan vapautta; kuvissa näkyy yhdenvertainen Helsinki, jossa jokaisella on vapaus elää omannäköistä elämää. Kuvilla ei tueta stereotyyppisiä oletuksia ja rooleja.
HUOM! Ohjeistossa yliviivattu kuva voi oikeassa yhteydessä olla toimiva. Kuvaparien tarkoitus on kannustaa tunnistamaan kaavamaisia ajatusmalleja ja löytämään kuvia, joiden avulla rakennetaan brändikonseptin mukaista erottuvaa kuvakerrontaa.
Kuvat näyttävät urbaania villiyttä: niissä näkyy luonnon ja kaupungin läheisyys, joka luo Helsingille erityisen luonteen. Urbaani villi voi ympäristön kuvauksen lisäksi viitata myös sisäiseen maailmaan, jossa annetaan tilaa henkiselle vapaudelle.
Kuviin luodaan vangitseva tunnelma, joka korostaa kaupungin ihmeellisyyttä eikä tyydy tavanomaiseen. Vuodenajan ja sään vaihtelut ovat Helsingin ominaispiirre, joka tarjoaa mahdollisuuden kuvata visuaalisesti mielenkiintoisia ja omintakeisia kuvia.
Kestävä ja toimiva Helsinki näyttäytyy kuvissa kaupunkina, jossa asiat toimivat luotettavasti. Rakennamme kestäviä ratkaisuja koko maailman hyväksi, samalla kun elämme toimivaa arkea.
Kuvissa käytettävät efektit, kuten liikkeen tuntu, ovat luonnollisia ja helppotajuisia. Tunnelma on rento ja vapaa, ei erikoisuutta tavoitteleva tai taiteelliseksi pakotettu. Ihmisten käytös ja tyyli on monimuotoista, ei pelkästään kaunista ja onnellista, vaan koko elämän kirjon sisältävää. Hyvään elämään kuuluu inhimillisyys.
Tyyli on rohkean autenttinen. Urbaani villi kaupunki ja sen tunnelma voi näyttäytyä hullunkurisena ja outona. Epätäydellisyys on inhimillistä ja persoonallista.
Kaupungin ihmeellisyyttä voi korostaa valoilla, kuvakulmilla ja rajauksella. Kuvaaminen illalla, myrskyn aikana tai uudenlaisesta kuvakulmasta voi johtaa visuaalisesti mielenkiintoiseen tulokseen. Näin kuviin voidaan saada myös voimakkaampi tunneviesti, jolloin kuva jää paremmin mieleen.
Kuvista tehdään ajattomia ja raikkaita. Valkoinen on valkoista ja musta on mustaa. Kuvia käsitellään siten, että lopputulos on luonnollisen näköinen. Mustavalkoisia kuvia käytetään vain historiallisten aiheiden yhteydessä.
Jokainen kuva rakentaa mielikuvaa Helsingistä. Uutiskuvat ja sosiaalisen median kanavien kuvat ovat yhtä lailla brändin rakentajia kuin kampanja- ja mainoskuvat.
Kaupunkilaisen läsnäolo näkyy viitteellisemmin herkissä aiheissa, kuten mielenterveys, päihteet, yksinäisyys ja asunnottomuus. Kuvat on kuvattu etäältä, lyhyellä syväterävyydellä, pitkällä valotusajalla, heijastusten kautta, rajattuna tai siten, että palvelun antaja näkyy, mutta vastaanottaja pysyy tunnistamattomana. Joskus haastava aihe on helpompi kuvittaa kuvituksella kuin esittää valokuvalla. Kuvittamisen ideointiin ja kuvasuunnitteluun kannattaa käyttää ammattilaisen apua.
Usein voi olla parempi kuvata lopputulosta kuin palvelutilannetta: esimerkiksi tyytyväistä sote-asiakasta hoitotilanteen tai ongelman sijasta. Palkkaa voi kuvastaa normaali rahankäyttötilanne ja rekrytoinnin sijasta näytetään mukavaa työpaikkaa. Helppo ja konkreettinen aihe toimii valokuvassa varmimmin, mutta kliseistä symboliikkaa sen sijaan kannattaa välttää.
Kampanjoissa ideoille tai kuvien toteutukselle ei ole asetettu rajoja. Kampanjoiden täytyy kuitenkin olla tunnistettavissa osaksi Helsingin brändiä ja visuaalista ilmettä.
Valokuviin voidaan yhdistää koromuotojen avulla väripintoja tai toisia kuvia erilaisten kontrastien saavuttamiseksi.
Luonnon ja urbaanin ympäristön kontrasti.
Kahden kuvan yhdistäminen koko- ja värikontrastien saavuttamiseksi.
Historiallisen kuvan yhdistäminen moderniin grafiikkaan.
Kuva ja väripinnan yhdistelmä eri kuvia ja värejä käyttäen.
Linkit aineistopankkeihin ja lisätietoa kuvien lataamisesta löytyy Lataa elementtejä -osiosta.
Kirjallinen suostumuslomake on tehtävä aina, kun kuvamateriaalia halutaan käyttää markkinoinnissa. Lasten ja muiden huollettavien kuvaamiseen tarvitaan suostumus huoltajalta. 12 vuotta täyttäneeltä lapselta pitää olla suostumus häneltä itseltään sekä huoltajalta.
Kuvausluvassa pyydetään suostumusta kuvaamiseen, kuvausmateriaalin julkaisuun sekä kuvien mahdolliseen edelleen luovutukseen.
Henkilön kuvan ja nimen käyttö tavanomaisessa uutisjournalismissa ja tiedonvälityksessä on sallittua ilman henkilön lupaa, mikäli käyttö on tarpeen uutisoinnissa, eikä kuvan käyttöyhteys ole loukkaava. Kuva ei myöskään saa loukata kuvattavan yksityiselämää.
Lataa kuvausluvat tästä (PDF, suomi, svenska, english)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kuvitukset
Kuvitus havainnollistaa, elävöittää, koristaa tai selkeyttää. Kuvitukset tuovatHelsingin visuaaliseen ilmeeseen ja viestintään inhimillisyyttä, lähestyttävyyttä, kontrastia tai harmoniaa. Kuvitus voi olla käsin tehty ja orgaaninen tai geometrinen ja tekninen. Kuvituksilla voi visualisoida abstrakteja asioita, monimutkaisia käsitteitä ja vaikeasti valokuvattavia aiheita. Ajattele jatkuvuutta. Tunnistettavuus syntyy toiston kautta. Mitä johdonmukaisemmin toimija käyttää valitsemaansa kuvitustyyliä osana ilmettään ja viestintäänsä, sitä paremmin kohderyhmät oppivat tunnistamaan toimijan muiden kaupungin toimijoiden joukosta.
Helsinki on yhdenvertainen kaupunki, jossa jokainen on vapaa elämään omannäköistä elämää. Kuvituksissa esiintyy monimuotoisesti erilaisia ihmisiä.
Kuvituksiin otetaan mukaan tunnistettavia elementtejä ja oivaltaviin yksityiskohtiin panostetaan. Kuvituksissa kuvataan juuri Helsinkiä, ei mitä tahansa kaupunkia. Kuvituksissa voi yhdistää helpommin urbaania ympäristöä ja villiä luontoa kuin valokuvissa.
Kuvituksilla voidaan kertoa luovasti hulluja ja hauskojakin tarinoita. Helsinki näyttäytyy kaupunkina täynnä ihmeellistä ja inspiroivaa tunnelmaa. Ulkomaalaisille vierailijoille neljä selkeästi erilaista vuodenaikaa ja tavallinen helsinkiläinen arki on eksoottista.
Kestävä kehitys on Helsingille tärkeää ja kuvituksen avulla voi visualisoida kestävän kehityksen tavoitteita ja visioita. Pyri välttämään aiheen kuvittamiseen usein käytettyä ilmeistä symboliikkaa.
Selkeä ja saavutettava tiedon visualisointi ja opastus ovat osa toimivaa kaupunkikuvaa. Informaatio kiteytetään ja esitetään selkeässä ja kiinnostavassamuodossa. Tällöin tieto välittyy tehokkaasti ja viestittävä asia ymmärretään oikein.Tiedon visualisoinnin ensisijainen tehtävä on tiedon välittäminen, ei kuvittaminen tai koristelu.
Abstrakteja, kuosimaisia ja tapettimaisia kuvituksia voidaan käyttää rakentamaan selkeää tunnistettavuutta kampanjan tai tapahtuman materiaaleihin. Näillä elementeillä on yleensä taustakuvitusmainen rooli ja niiden etu on hyvä skaalautuvuus eri käyttötarkoituksiin. Ne ovat hyvä vaihtoehto, jos käytössä ei ole sopivaa valokuvamateriaalia tai valokuva ei sovellu käyttötarkoitukseen. Kun kuvituksen rooli on ottaa haltuun sovelluksen koko pinta, koromuodon käyttö on usein tarpeetonta.
Kuvitustyylejä voi olla erilaisia, kunhan ne ovat moderneja ja sopivat Helsingin kaupungin ilmeeseen. Tyyli on orgaaninen, rento ja vapaa – ei hyperrealistinen tai tekninen, mutta ei myöskään maalauksellinen.
Urbaanin villin kaupungin kuvitustyyli on hauska ja räväkkä, ei liian klassinen, historiallinen tai maalais- romanttinen. Kuvitukset ovat värikkäitä, ja niissä käytetään lähtökohtaisesti kaupungin väripalettia.
Mielikuvituksellisten kuvitusten avulla Helsingin ihmeellisyys tulee hyvin esiin. Kuvitusta voi yhdistä valokuvaan, jolloin kokonaisuus herättää uudenlaisen tunnelman. Tyyli on selkeä ja vahva. Vältetään liian satukirjamaisia tai sarjakuvatyylisiä kuvituksia.
Kestävä ja toimiva Helsinki on kuvitustyyliltään helposti lähestyttävä, ymmärrettävä, selkeä ja johdon- mukainen. Selkeys on erityisen tärkeää kuvakkeita suunnitellessa. Tyyli voi olla persoonallinen, mutta vältä liian abstraktia ja käsitteellistä kuvitusta.
Idea on toisinaan helpompi kertoa kuvituksella, kuin valokuvalla. Idea on tärkein, ja toteutustavan tulee tukea sitä. Kampanjoiden täytyy kuitenkin olla tunnistettavissa osaksi Helsingin kaupungin brändiä.
- Tarvitseko heti kuvituksia? Kaupunkiyhteiset monikäyttöiset kuvitukset ovat heti käytettävissä.
- Voit laittaa yksittäisiä elementtejä brändivärien päälle.
- Elävöitä näillä rohkeasti Powerpoint-esityksiä, kuvita uutisia ja sivustoja, erilaisia ohjeita tai tiedon visualisointeja.
- Nämä sopivat niin asukas- kuin markkinointiviestintään, henkilökunnan onnittelukortista ulkomainontaan. Kaikenlaisiin yhteyksiin.
- Käytä luovasti. Kuvitusten osat sopivat loistavasti viittaamaan muihinkin kuin kollaasiarkkien otsikoiden aiheisiin. Tutki yksityiskohtia ja yhdistä eri arkeista kuvia sisältösi tueksi.
Tiedon visualisointi
Ohjeilla voit tuottaa selkeitä, havainnollisia ja visuaalisesti kaupungin viestinnän ja ilmeen kanssa linjassa olevia visualisointeja. Lue lisää tiedon visualisoinnista.
Kuvakkeet
Helsingin visuaaliseen ilmeeseen kuuluu satoja valmiita kuvakkeita. Niillä välitetään viesti pelkistetyssä visuaalisessa muodossa. Kuvakkeet toimivat hyvin erikokoisina ja usein myös ilman selittävää tekstiä. Ne on suunniteltu ilmeen muotokieleen. Ne kaikki tulee suunnitella yhdenmukaisella visuaalisella tyylillä.
Kuvakkeita suunnitellaan kolmeen eri käyttötarkoitukseen jokaiseen eri kriteereillä. Kaikkia kuvaketyyppejä voi käyttää kuvittavina kuvakkeina, mutta opastamisessa ja käyttöliittymissä saa käyttää ainoastaan näihin käyttötarkoituksiin suunniteltuja kuvakkeita.
Opastekuvakkeiden tulee olla yleisesti ymmärrettäviä, esteettömiä ja saavutettavia. Ne perustuvat yleisesti kansainvälisesti käytettyihin merkkeihin.
- Käyttökohteet: sisä- ja ulkotilaopastus rakennuksissa ja puistossa. Voi käyttää myös kuvittavassa tarkoituksessa
- Käyttövalmiita kuvakkeita opasteisiin on valmiina käyttöön 311 kappaletta (päivitetty lokakuussa 2022)
- Originaalien tiedostomuodot: PDF ja SVG (vektori), PNG (pikseligrafiikka) saat ladattua täältä
- Uusien suunnittelu: erikoistuneet graafisen suunnittelun ammattilaiset
- Kanslian brändi ja -tapahtumayksikkö kerää ja koostaa tehtyjä opastekuvakkeita yhteiseen käyttöön.
Uusien opastekuvakkeiden suunnittelu
Esimerkkejä yhdenmukaisen tyylin säilyttämisen periaatteista:
- Hyödynnä suunnittelussa Helsingin visuaalista ilmettä.
- Ei pyöristyksiä viivojen päissä.
- Hyödynnä ilmeen koromuotoja.
- Hyödynnä jo valmiina olevia elementtejä ja hahmoja.
- Pyri samaan yhtenäiseen tyyliin.
- Kieltomerkeissä käytä aina samaa punaista pyöreää muotoa.
- Käytä Helsinki Grotesk Medium -fonttileikkausta kuvakkeiden kanssa.
- Umpinaiset piktogrammit ovat näkövammaisille parempia.
- Hyödynnä avointa ja umpinaista muotoa yhdessä.
- Tiedostojen nimeämisessä käytetään alaviivaa (_) sanojen väleissä.
- Nimissä ei saa käyttää Ä eikä Ö -kirjaimia.
- Tiedoston nimessä pitää olla myös tiedostomuoto (esimerkiksi png) ennen pistettä, jotta tiedostomuoto näkyy kaikissa laitteissa.
Oheisena nimeämisen esimerkkejä:
- HKI_kulku_sallittu_png.png (office-ohjelmat ja netti)
- HKI_kulku_sallittu_pdf.pdf (painotuotteet- ja painettavat kilvet)
- HKI_ala_ruoki_lintuja_svg.svg (netti)
Sivukoko: 120x120 mm
Tallennusmuodot: pdf, svg, png. Resoluutio: 300 dpi
Käyttöliittymäkuvakkeet jakautuvat kahdeksaan eri kategoriaan:
- Nuolet ja operaattorit
- Ilmoitukset ja ilmaisut
- Navigaatio
- Toiminnot
- Lomakkeet
- Informaatio
- Media ja laitteet
- Sosiaalinen media
Kuvakkeiden selitykset löydät samalta HDS sivulta (englanniksi).
Käyttöliittymäkuvakkeen tulee palvella selkeää ja helposti ymmärrettävää tarkoitusta. Kuvaketta ei tule käyttää vain koristeluun. On suositeltavaa käyttää kuvakkeen yhteydessä asiayhteyden kertovaa tekstinimikettä. Kuvakkeet itsessään ovat monitulkintaisia, ja tekstinimike ohjaa niiden tulkintaa.
Tekstinimikkeen voi jättää pois jos kuvakkeen merkitys on yleisesti tiedossa tai se on asiayhteydestä helposti tulkittavissa. Tällaisia ovat esimerkiksi äänenvoimakkuuspainikkeet videon toistossa. Kuvakkeen ja siihen liittyvän sisällön tai tekstinimikkeen merkitys tulee olla sama. Merkityksen ristiriitaisuus tai epämääräisyys voi hämmentää käyttäjää ja vaikuttaa siten kielteisesti käytettävyyteen ja saavutettavuuteen.
- Käyttökohteet: digitaaliset palvelut. Voi käyttää myös kuvittavassa tarkoituksessa kuvituskuvakkeena
- Vastuutaho, hallinnointi ja suunnittelu: Helsinki Design System (HDS) suunnittelutiimi.
Kuvitusmaiset kuvakkeet ovat suunniteltu toimimaan selitystekstin kanssa. Niitä käytetään kuvituksenomaisesti.
- Käyttökohteet: Tiedon visualisointi, PPT esitykset, esitteet, kuosimaiset kuvitukset, julisteet, tuotteet
- Ei voi käyttää käyttöliittymä- tai opastekuvakkeina
- Käyttövalmiita kuvituskuvakkeita on valmiina käyttöön 000 kappaletta (päivitetty elokuussa 2022)
- Originaalien tiedostomuodot: PDF ja SVG (vektori), PNG (pikseligrafiikka) saat ladattua täältä
- Suunnittelu: graafisen suunnittelun ammattilainen tai kuvittaja
- Vastuutaho kaupunkiorganisaatiossa: kanslian brändi ja -tapahtumayksikkö
Liikkuva kuva
Videoissa ja animaatiossa käytetään visuaalisesta ilmeestä seuraavia graafisia elementtejä:
- Helsinki-kehystunnus
- Väripaletti
- Typografia
- Koromuodot (pinnanjako)
Yhtenäisen, erottuvan ja selkeän lopputuloksen saavuttamiseksi muita graafisia elementtejä ei suositella käytettävän videoissa ja animaatioissa.
Tarkista videoiden tekniset määrittelyt Aineisto-ohjeet eri kanaviin osiosta.
Huomioi myös, että tämä liikkuvan kuvan ohjeisto on luotu UHD formaatin sopivaksi ja esimerkiksi planssien mallipohjat perustuvat siihen. Valmiita mallipohjia jokaiseen eri formaattiin ei ole vaan tätä ohjetta sovelletaan itse muihin formaatteihin sopivaksi.
Tekstityyppinä liikkuvan kuvan materiaalissa käytetään Helsinki Grotesk -fonttiperheestä vain Regular- ja Bold-leikkausta. Kummankin leikkauksen kursiivit leikkaukset ovat myös käytettävissä.
Oheisten esimerkkien tekstimallit ovat suuntaa antavia.
Videomateriaalissa voidaan hyödyntää kaikkia Helsingin kaupungin väripaletin värejä. Varmista aina saavutettavuus eli riittävä tekstin luettavuus. Huomioi tämä väriparien valinnassa sekä mahdollisessa tekstin asemoinnissa kuvataustan päälle.
Koromuotoja voidaan liikkuvan kuvan materiaalissa käyttää visuaalisen ilmeen ohjeistuksen mukaisesti. Koroja on kuitenkin käytettävä hillitysti ja niin, etteivät ne häiritse itse sisältöä.
Koromuotoja voidaan hyödyntää esimerkiksi Helsinki-kehystunnuksen taustalla tai selkeiden alkuplanssien taustalla.
Tekstin asettelussa liikkuvan kuvan materiaaliin on huomioitava reunojen suoja-alue, eli marginaali, joka saattaa rajautua näkymättömäksi tv-ruudulla tai valkokankaalla. Tekstiä ei tulisi asemoida tekstin suoja-alueen ulkopuolelle.
Videoiden alkuplanssissa teksti voidaan asemoida suoja-alueelle keskittäen tai vasempaan yläreunaan tasattuna, joko väri- tai kuvataustalle.
Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen riippuen taustan väristä tai kuvasta.
Tekstin fontti: Helsinki Grotesk Bold.
Keskitetty alkuplanssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 400 px ja tekstin riviväli on 100% pistekoosta, eli 400 px. Teksti on keskitetty suoja-alueelle sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Vasemmalle tasattu alkuplanssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 400 px ja tekstin riviväli on 100% pistekoosta, eli 400 px. Teksti on tasattu suoja-alueelle vasempaan yläkulmaan.
Kuvallinen keskitetty alkuplanssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 400 px ja tekstin riviväli on 100% pistekoosta, eli 400 px. Teksti on keskitetty suoja-alueelle sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Tummasta taustavideosta johtuen teksti on valkoista.
Kuvallinen vasemmalle tasattu alkuplanssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 400 px ja tekstin riviväli on 100% pistekoosta, eli 400 px. Teksti on tasattu suoja-alueen vasempaan yläkulmaan.
Vaaleasta taustavideosta johtuen teksti on metron oranssi.
Videoiden koko sivun plansseissa teksti voidaan asemoida suoja-alueelle keskittäen tai vasempaan yläreunaan tasattuna, joko väri- tai kuvataustalle.
Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen riippuen taustan väristä tai kuvasta.
Otsikoiden fontti: Helsinki Grotesk Bold Tekstin fontti: Helsinki Grotesk Regular
Keskitetty otsikollinen kokosivun planssi
Oheisen planssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on keskitetty suoja-alueelle sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Keskitetty koko sivun planssi
Oheisen planssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on keskitetty sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Otsikollinen vasemmalle tasattu koko sivun planssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on tasattu suoja-alueelle vasempaan yläkulmaan.
Vasemmalle tasattu koko sivun planssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on tasattu vasempaan yläkulmaan.
Videoiden puolen sivun plansseissa teksti asemoidaan suoja-alueelle keskittäen tai vasempaan yläreunaan tasattuna, joko vasemman- tai oikeanpuoleiselle väritaustalle. Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen riippuen taustan väristä.
Taustan reunassa voi käyttää koromuotoja.
Väritaustan ympärille voi myös jättää marginaalin, jolloin tausta tulee asemoida videon keskikohdasta luoja-alueeseen asti. Tässä tapauksessa ei tule käyttää koromuotoja taustan reunassa.
Vasempaan yläreunaan tasattu puolen sivun planssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 100 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 120 px. Teksti on tasattu vasempaan yläkulmaan.
Puolen sivun keskitetty tekstiplanssi oikealla puolella kuvapintaa. Taustan reunassa voi puolen sivun plansseissa käyttää koromuotoja.
Keskitetty puolen sivun planssi
Oheisen planssin mallitekstin koko on 100 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 120 px. Teksti on keskitetty sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Puolen sivun keskitetty tekstiplanssi marginaalilla, oikealla puolella kuvapintaa.
Videoiden 1/3-sivun plansseissa teksti asemoidaan keskittäen tai vasempaan yläreunaan tasattuna, joko vasemman- tai oikeanpuoleiselle väritaustalle. Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen riippuen taustan väristä.
Vasempaan yläreunaan tasattu 1/3-sivun planssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 80 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 96 px. Teksti on tasattu vasempaan yläkulmaan.
Keskitetty 1/3-sivun planssi
Oheisen planssin mallitekstin koko on 80 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 96 px. Teksti on keskitetty sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Nimiplanssin teksti voidaan asemoida joko suoja-alueen vasempaan tai oikeaan ylä- tai alakulmaan. Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen, riippuen taustavideon sävyjen tummuudesta.
Nimiplanssin teksti asemoidaan lähtökohtaisesti suoraan videon päälle ilman taustaväriä. Tilanteen vaatiessa, nimiplanssin taustalla voidaan myös käyttää taustaväriä.
Nimiplanssi valkoisella tekstillä
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on tasattu vasempaan alakulmaan.
Tekstityksen ollessa ruudun alareunassa, teksti voidaan sijoittaa vasempaan tai oikeaan reunaan tasattuna tekstityksen yläpuolelle.
Nimen sijoittelu kun videossa on tekstitys
Tekstityksen ollessa ruudun alareunassa, nimi voidaan sijoittaa vasempaan tai oikeaan reunaan tasattuna tekstityksen yläpuolelle.
Nimiplanssi värillisellä tekstillä
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on tasattu oikeaa yläkulmaan.
Nimiplanssi värillisellä taustalla
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 100 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 120 px. Teksti on tasattu vasempaan alakulmaan. Teksti on asemoitu väritaustalle.
Nimi ja titteli voidaan sijoittaa joko reunoihin asti ulottuvan taustan päälle tai vaihtoehtoisesti tausta voi rajoittua pelkän nimen ja tittelin alle.
Lopputekstit asemoidaan luettavuuden vuoksi aina väritaustalle. Teksti keskitetään leveyssuunnassa. Titteli ja nimet erotetaan Helsinki Grotesk Regular ja Bold -leikkauksilla.
Oheisen planssin mallitekstin koko on 100 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 120 px. Teksti on keskitetty sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Kehystunnusplanssi koostuu Helsinki-kehystunnuksesta ja taustasta. Tausta voi olla kuvallinen tai värillinen. Kehystunnuksen taustalla voidaan käyttää myös koromuotoja.
Helsinki-kehystunnus keskitetään leveys- ja korkeussuunnassa ja on kooltaan 1/3 videon korkeudesta.
| Video | Helsinki-kanava | Some-kanavat | Raakavideomateriaali |
|---|---|---|---|
| Tiedostomuoto | .mp4 tai .mov (H.264) | .mp4 tai .mov (H.264) | .mp4 tai .mov (H.264) |
| Frame rate | 25 | 25 | 25 |
| Video bit rate | Vähintään7 Mbit/s, pitkissä videoissa ei yli 10 Mbit/s, CBR | Julkaisukanavan vaatimusten mukainen | 48 Mbit/s |
| Audio bit rate | 320 kbps | 320 | Stereo AAC tai MP3, 320kbp |
| Resoluutio | 1920 x 1080 | Julkaisukanavan vaatimusten mukainen | UHD 4K, eli 3840×2160 |
| Kuvasuhde | 16:9 | Julkaisukanavan vaatimusten mukainen | 16:9 |
| Scan type | Progressive | Progressive | Progressive |
| Ääni | Linear PCM, stereo, 48 kHz tai 44 kHz | Linear PCM, stereo, 48 kHz tai 44 kHz | Linear PCM, stereo, 48 kHz tai 44 kHz |
| Äänentaso | EBU R128 -standardin mukaisesti -23 LUFS | EBU R128 -standardin mukaisesti -23 LUFS | EBU R128 -standardin mukaisesti -23 LUFS |
Kartat
Kartat ovat päivittäisessa käytössä kaupungin viestinnässä. Karttojen avulla tiedotetaan tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista kaupunkilaisille, karttoja käytetään kyselyissä ja arvioinneissa, kartat opastavat kaupunkilaisia työmailla - karttojen käyttökohteita on lukuisia.
Kaupunkiympäristön kaupunkimittauspalvelut vastaa suurimmasta osasta kaupungin karttojen tuotannosta ja jakelusta. Kaupungin työntekijät saavat parhaiten eri palveluista ja aineistoista tietoja intran Kartat ja paikkatieto-sivulta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Yleisimmät karttatuotteet
(sisältö yleisestä yksityiskohtaisempaan):
- yleiskartta (kolme yleistystasoa, Helsinki/Pääkaupunkiseutu)
- opaskartta (harva-/täysnimistö, vain Helsinki)
- kiinteistökartta
- kantakartta
Karttoihin voi tutustua: Helsingin karttapalvelussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) tai intrassa PaikkatietoVipunen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Tuotteiden nimet näkyvät oikeassa alakulmassa olevassa kellukkeessa ”Kartalla nyt”. Karttapalvelut sisältävät myös paljon muuta paikkatietoa. Lisätietoja aineistoista saa paikkatietohakemistosta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joka on karttapalvelusta saavilla tason info-näppäimestä.
Tiedostoina Kaupunkimittauksen karttatuotteita on tallennettu kaupunkiyhteiselle Mappi-levylle (url: \\mappi.hel.fi\Palvelu, levy toimii ainoastaan kaupungin sisäverkossa) ja avoimen datan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) sivuille. Niitä päivitetään jatkuvasti tai tietyn vuosirytmin mukaisesti.
Julkaisuoikeudet
Yleisimmät karttatuotteet ovat avointa dataa. Julkaistavaan aineistoon tulee kuitenkin sisältyä tekijänoikeuden osoittava merkintä muodossa © Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 20XX. Aineistojen lisenssi on pääsääntöisesti CC BY 4.0. Lisätietoja avoimen datan sivulta.
Itsepalvelu ja räätälöidyt tuotteet
Pääsääntöisesti karttaluovutuksissa pyritään itsepalveluun. Jos kuitenkin tarvitaan räätälöityjä tuotteita, se onnistuu kymp.karttatilaukset@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman) kautta. Kaupunkiympäristön ulkopuolisista tilauksista peritään irrotuskustannukset voimassa olevan hinnaston mukaisesti.
Kartat vektoritiedostoina
Karttatuotteista on saatavissa vektoritiedostoina (pdf/ai, CMYK-värein) yleiskartta ja opaskartta, joissa eri elementit koottu omille tasoille. Lisätietoja vaihtoehdoista ja tilauksen teko kymp.karttatilaukset@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman).
Näin tilaat
Tilausta tehdessä tulisi tietää rajattava alue ja painotuotteessa käytettävää lopullinen koko. Tämä tieto auttaa myös oikean karttatuotteen valinnassa. Lisäksi tilaustyönä muokata niiden karttojen ulkoasua ja lisätä pistekohteilla tai aluerajoilla (esim. kaupunginosa- tai piirirajat, oppilaaksiottoalueet tai jokin muu paikkatietoaineisto). Kaupunkimittauksessa Illustratoriin voidaan siirtää paikkatietoaineistoa MAPublisherin avulla.
- Yksinkertaisin tapa kopioida kartta on kuvakaappaus Karttapalvelusta/PaikkatietoVipusesta (intra), jos sisältöä ei tarvitse muokata.
- Karttapalvelusta on saatavilla myös graafikoiden käyttöön suunnattuja karttatasoja,(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) jotka on suunniteltu yhdessä viestinnän kanssa.
- Karttapalvelusta voi Tulosta-komennolla tuottaa näytön resoluutiota tarkempia rasteritiedostoja.
Samalla tavoin kuin painotuotteisiin, esityksiin voi tilata karttojen ulkoasun muokkausta.
- Staattisen kartan saa helpoiten luotua kuvakaappauksena kuten esityksiinkin.
- Interaktiivisen karttaupotuksen saa tehtyä PaikkatietoVipusesta/Karttapalvelusta Vie, jaa-toiminnolla.
- Jos tarvitset jotakin karttaa tai paikkatietoaineistoa sovelluksen käytettäväksi, tapahtuu se paikkatietorajapinnan kautta. Avoimen datan rajapinnoista(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) on tietoa ja virkakäyttöön tarkoitetuista rajapinnoista Kartat ja Paikkatieto-sivulla. Paikkatietorajapinnan liittämisestä tehdään aina asiakkuus kaupunkimittauspalveluihin. Lisätietoja paikkatieto@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman).
Normitietoisuus ja saavutettavuus
Kuvallisessa kerronnassa huomioidaan toimintakyky, etnisyys, sukupuoli, kehotyyppi ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus. Kuvissa ja kuvituksissa on kaikenkokoisia- ja näköisiä ihmisiä. Kuvakerronta on monimuotoista, inkslusiivista ja syrjimätöntä. Se ei ylläpidä stereotyyppisiä käsityksiä ihmisryhmistä. Tapa kuvata inklusiivisuutta on luonnollinen ja totuudenmukainen. Kuvien ja kuvitusten henkilöt ovat aktiivisia toimijoita, eivät objekteja. He edustavat kuvassa vain itseään, eivät vammaansa, etnisyyttään tai ikäluokkaansa.
Lue lisää normitietoisen viestinnän oppaasta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kaiken viestinnän tulee olla yleisesti ymmärrettävää, esteetöntä ja saavutettavaa. Kuvat tukevat viestinnän saavutettavuutta, sillä ne herättävät mielenkiinnon, auttavat orientoitumaan aiheeseen ja tukevat muistamista. On tärkeää, että kuvakerronta toimii ristiriidattomasti muun sisällön kanssa, sillä kuvien tulkinta vaikuttaa myös muun sisällön tulkintaan. Samoin kuin kirjoitetun tekstin lukutaito, myös visuaalinen lukutaito vaihtelee henkilöstä riippuen. Etenkin ihmiset, joilla on vaikeuksia tekstin lukemisessa, tulkitsevat kokonaisuutta vahvasti kuvien kautta.
- Mieti, mikä on kuvan tarkoitus (esim. välittää tietoa, täydentää tekstiä, herättää tunteita), ja valitse kuva joka sopii parhaiten tähän tarkoitukseen.
- Arvioi, onko kuva ymmärrettävä myös heikomman visuaalisen lukutaidon omaavalle.
- Varmista, että kuvan herättämä tunne tukee muuta sisältöä (tunneviesti).
- Mieti, voiko abstraktin asian esittää kuvituksilla valokuvan sijaan. (Valokuva mielletään usein dokumentaariseksi, vaikka se ei olisi tarkoitus.)
- Valitse kuvia, joissa ei ole liikaa yksityiskohtia, jotka vievät katsojan huomion varsinaiselta viestiltä.
- Julkaisujen taitoissa mieti, missä järjestyksessä kuvat ja tekstit luetaan ja sijoita ne sen mukaisesti.
- Käytä symboleja ja symbolisia kuvia harkiten, sillä ne voivat olla vaikeita ymmärtää. Kun käytät symboleja, käytä yleisimpiä symboleja niiden tyypillisimmissä käyttötarkoituksessa.
- Mieti, tarvitseeko kuva tai symboli tuekseen tekstin.
- Tarkista, että kuva on selkeä siinä koossa ja niissä väreissä, joissa kuvaa tullaan käyttämään.
- Kirjoita kuvan yhteyteen tekstivastine eli alt-teksti aina, ellei kuva tai graafinen elementti ole koriste.