Miltä kuulostaa koulupäivä, jossa jokaisella on joku tuttu, jota voi moikata? Tai hetki, jolloin opettaja pysähtyy kysymään, mitä sinulle kuuluu? Helsingin lukioissa kehitetään toimintatapoja, jotka rakentavat tällaista arkea. Yhteisöllisyyden vahvistaminen lukio-opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön kesken on osa Helsingin kaupungin opiskeluhuollon ja lukiokoulutuksen yhteistä lähestymistapaa, toivon pedagogiikkaa. Toivon pedagogiikka tukee lasten ja nuorten luottamusta tulevaisuuteen tukemalla heidän hyvinvointiaan, osallisuuttaan ja oppimistaan.
Meillä haaste oli, että ryhmänohjaukseen ei oikein tultu. Mietimme, miten siitä saataisiin merkityksellinen kohtaaminen.
Osaksi yhteisöä jo lukiotaipaleen alussa
Nuorten kokemus yksinäisyydestä on noussut esiin esimerkiksi kouluterveyskyselyissä. Samalla tiedetään, että tunne kuulumisesta joukkoon on yksi tärkeimmistä hyvinvointia ja tulevaisuususkoa tukevista tekijöistä. Lukiossa jokaisella opiskelijalla on oma ryhmä ja ryhmänohjaaja, jota tavataan ryhmänohjauksen tunneilla.
– Meillä haaste oli, että ryhmänohjaukseen ei oikein tultu. Mietimme, miten siitä saataisiin merkityksellinen kohtaaminen, Kallion lukion opettaja Kati Sinkkonen kertoo.
Ratkaisuksi Kallion lukion opettajat Kati Sinkkonen, Monja Kataja ja Ulla Mäkilä kehittivät Ryhmänohjauspassin. Lukion ensimmäisen luokan opiskelijat tekevät pienryhmissä tehtäviä, jotka auttavat tutustumaan toisiin ja kiinnittymään kouluyhteisöön. Jokaisesta suoritetusta tehtävästä saa passiin leiman.
– Taustalla oli ajatus, että jokaisella olisi edes muutama tuttu kasvo. Jokaisella olisi joku, jota voi tervehtiä käytävällä, Monja Kataja kuvaa.
Tehtävät ovat pieniä mutta merkityksellisiä: yhteinen lounas, koulun tilojen haltuunotto tai pieni hyvän tekemisen teko. Samalla opiskelijat pääsevät itse tuottamaan sisältöä ryhmänohjaushetkiin. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia.
– Opiskelijat nauttivat siitä, että pääsevät tekemään yhdessä. He ovat kokeneet, että ryhmässä on mukava fiilis ja kaikkien kanssa voi jutella, Monja Kataja kertoo.
Myös Kati Sinkkosen havainnot vahvistavat tämän:
– Ryhmänohjauksessa viihdytään, eikä kenelläkään ole kiire pois.
Opiskelijat ja henkilöstö kehittävät lukiota yhdessä
Sibelius-lukiossa toivon pedagogiikka toi opiskelijat ja henkilöstön saman pöydän ääreen. Toivon pedagogiikan työpajassa opiskelijat ja opettajat pohtivat yhdessä, miten koulun arjessa voidaan vahvistaa toivoa ja osallisuutta.
– Halusimme ottaa toivon pedagogiikan kehittämiseen opiskelijat heti alusta mukaan, kertoo työpajan toteutuksesta vastannut opettaja Tiina Rautiainen.
Työpajassa tarkasteltiin pienryhmissä teemoja, kuten pedagogisia käytäntöjä, vahvuuksien tunnistamista, resilienssiä ja keinoja tukea nuorten tulevaisuususkoa. Yhteinen keskustelu vahvisti kokemusta siitä, että koulua kehitetään aidosti opiskelijoita varten.
– On ymmärrettävää, että opettajien on joskus vaikea asettua opiskelijan asemaan. Työpajassa me opiskelijat toimme esiin asioita, joita he eivät olleet miettineet, kuvaa opiskelija Helena Rauha.
Toivon pedagogiikka tuo myös koulujen johtamiseen uusia näkökulmia. Sibelius-lukion apulaisrehtori Milla Rantasen mukaan yhteisöllisyyden vahvistaminen vaatii tietoista, läsnä olevaa työyhteisön johtamista ja rakenteita, jotka mahdollistavat kohtaamiset.
– Yhteisöllisyyttä pitää rakentaa systemaattisesti osaksi arkea. On tärkeää, että teema on mukana kokouksissa ja yhteisissä hetkissä. Panostus yhteisöllisyyteen on vienyt työyhteisön keskinäistä vuorovaikutusta paljon eteenpäin, Rantanen sanoo.
Tämä artikkeli on toteutettu osana Toivon pedagogiikan johtaminen -kehittämishanketta, jota rahoittaa Työsuojelurahasto.
Mitä on toivon pedagogiikka?
Toivon pedagogiikka on Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen ja opiskeluhuollon tutkimusperustainen malli, joka tukee oppijoiden hyvinvointia ja oppimista rakentamalla hyvää arkea ja luottamusta tulevaisuuteen. Vaikka keskiössä ovat lapset ja nuoret, syntyy hyvinvointia koko koulu- ja oppilaitosyhteisölle.
Toivon pedagogiikan tavoitteena on juurruttaa lasten ja nuorten toivoa vahvistavat ja tutkimusperustaiset toimintatavat osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea ja käytänteitä. Merkittävä muutos syntyy silloin, kun asioita tehdään systemaattisesti, säännöllisesti ja seuraten.
Toivon pedagogiikan ovat luoneet Helsinkiin lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski ja opiskelijoiden hyvinvointipäällikkö, oppilaiden hyvinvointipäällikkö vs. Riina Ståhlberg.
Vahvistamme lukiokoulutuksessa toivon pedagogiikan myötä yhteisöllistä kulttuuria, jossa jokainen kokee itsensä arvostetuksi ja merkitykselliseksi osaksi opiskeluyhteisöä. Työ on yksi Helsingin kaupungin tavoitteista UNICEFin
Lapsiystävällinen kunta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) -kehittämistyössä.
Lue lisää toivon pedagogiikasta: Toivon pedagogiikka | Helsingin kaupunki
Teksti Anna Savonen
