Verkkokirjoittamisen ohjeet

Hyvä verkkosisältö syntyy asiakaslähtöisestä ja selkeästä kielestä sekä silmäiltävästä rakenteesta. Tältä sivulta löydät Hel.fin sisältökäytäntöjä sekä vinkkejä hyvään verkkokirjoittamiseen.

Tällä sivulla

Selkeä ja sujuva kieli

Kiinnitä huomiota sanojen ymmärrettävyyteen: käyttäjän tulisi pystyä lukemaan sisältöjä ilman, että sanoja merkitystä tarvitsee erikseen miettiä. Tämä on ns. kognitiivisen kuorman vähentämistä.

Ihmisen ymmärryskykyyn vaikuttaa myös sen hetken tunnetila. Siksi ymmärrettävyyteen kannattaa kiinnittää vielä erityisen paljon huomiota silloin, jos kyseessä on potentiaalisesti poikkeuksellisen tunnevaltainen palvelu. Tällainen palvelu voi olla vaikka terveydenhoito tai palautteenanto.

Vinkkejä kielen ymmärrettävyyden parantamiseen:

  • käytä termejä systemaattisesti eli samaa termiä samalla sivulla. Esimerkiksi kantakaupunki, liikekeskusta ja ydinkeskusta ovat toistensa synonyymeja, mutta niiden käyttäminen ristiin samalla sivulla hankaloittaa ymmärtämistä.
  • Testaa sisältöjä ja termejä asiakkailla tai muilla henkilöillä, jotka eivät ole saman alan ammattilaisia.
  • Käytä mahdollisimman lyhyitä ja selkeitä sanoja. Esimerkiksi pysäköintimaksuvyöhyke-termin voi korvata maksuvyöhykkeellä silloin, kun käyttöyhteys on lukijalle selvä.
  • Vältä hienoja sanoja ja ammattislangia, joita käyttäjät eivät käytä tai tunnista.
  • Vältä lyhenteitä, sillä niiden ymmärtäminen lisää aina kognitiivista kuormaa.

Verkkosivuja ei lueta alusta loppuun, kuten kirjaa, vaan verkossa lukeminen on silmäilyä. Ihmiset lukevat vain noin 20-28 % verkkosisällön sisällöstä, joten verkkosisältöjen luonnissa silmäiltävyys on tärkeimpiä asioita. Sivuja ei myöskään usein selata loppuun asti, joten tärkeimmät asiat kannattaa sijoittaa alkuun.

Silmäiltävyyttä helpottavat:

  • hyvä otsikointi
  • riittävät kappalejaot
  • Keskeisimpien asioiden sijoittaminen silmäilyä tukeviin kohtiin (erityisesti ingressi, otsikot, kappaleiden alut, luettelot ja kuvatekstit)
  • luetteloiden käyttö
  • informatiiviset kuvatekstit
  • lyhyt ja selkeä teksti

Hel.fi:n tehtävä on ohjata ja opastaa käyttäjiä. Kirjoita siis selkeää ja saavutettavaa, käyttäjälähtöistä kieltä. Emme käytä lakitekstiä, sillä se ei ole ymmärrettävää kaikille. Tarvittaessa voit linkittää esimerkiksi Finlexiin.

Ei näin:

Pysäköidessäsi virheellisesti voit saada 60–80 euron pysäköintivirhemaksun. Pysäköintivirhemaksu on maksettava 30 päivän kuluessa pysäköintivirhemaksun antamispäivästä. Mikäli maksua ei suoriteta annetussa maksuajassa, maksu on suoritettava 14 euron määrällä korotettuna (Laki pysäköinninvalvonnasta 17 §). Maksu on ulosottokelpoinen ilman erillistä päätöstä.

Vaan näin:

Jos pysäköit virheellisesti, voit saada 60–80 euron pysäköintivirhemaksun. Virhemaksu on maksettava 30 päivän kuluessa. Mikäli et maksa maksua annetussa ajassa, siihen lisätään 14 euron korotus (Laki pysäköinninvalvonnasta 17 §). Maksu on ulosottokelpoinen ilman erillistä päätöstä.

Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa kieltä on muovattu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Hel.fi:ssä emme käytä selkokieltä, ellei se ole välttämätöntä. Selkokielisen sisällön tuottavat selkokielen ammattilaiset.

Selkokieli ei siis tarkoita samaa kuin verkkokirjoittamisen ymmärrettävä ja selkeä yleiskieli.

Lue lisää selkokielestä Selkokeskuksen sivuilta.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Tekstisisällöt

Suunnittele sivun otsikkorakenne etukäteen. Selkeä otsikkorakenne parantaa tekstin luettavuutta sekä helpottaa erityisesti ruudunlukuohjelmia käyttäviä navigoimaan sivustolla.

Muista nämä:

  • Huolehdi että jokaisella sivulla on selkeä ja sisältöä kuvaava pääotsikko eli header (h1).​ Yhdellä sivulla voi olla vain yksi h1-otsikko.
  • Kirjoita jokaiselle uudelle asialle väliotsikko. Väliotsikoita kannattaa käyttää tiuhaan, sillä käyttäjät tyypillisesti silmäilevät sivustoa väliotsikoiden avulla.
  • Väliotsikot ovat pääsääntöisesti h2-tasoa. Jos taas h2-tason otsikon alle tulee alaotsikko, merkitse se h3-otsikoksi jne. Älä jätä otsikkotasoja välistä. Otsikkotasoja käytetään siis hierarkkisesti.
  • Tarkista sivulla käytössä olevat otsikkotasot Drupalin saavutettavuustyökalulla. Saat otsikkotasot näkyviin sivun vasemmassa laidassa näkyvän työkalun "show tags" toiminnolla (kuva alla). Päivitä otsikkotasot tarvittaessa Drupalissa.

Otsikoi sekä pää- että väliotsikot informatiivisesti

  • Kerro otsikossa, mistä on kyse, esim. “Milloin kannattaa ottaa yhteyttä sosiaali- ja potilasasiamieheen?”
  • Käytä otsikossa verbiä, joka ohjaa toimimaan, esim. “Hae lukioon”
  • Aktiivinen otsikko houkuttelee, esim. “Kun olet tyytymätön saamaasi hoitoon tai palveluun, toimi näin:”

Tarkista, että sivujen otsikot ovat yhtenevät

Kun esimerkiksi linkität toiselta sivulta toiselle, huolehdi että linkin tekstin on yhtenevä sen sivun otsikon kanssa, jolle linkki vie. Tekstien ei kuitenkaan tarvitse olla identtiset. Jos sivun otsikko on pitkä, sitä voidaan tarvittaessa tiivistää navigaatioon. Esimerkiksi sivun otsikko voi olla "Hakeminen varhaiskasvatukseen", mutta navigaatiossa siitä voi käyttää muotoa "Hakeminen".

Ingressi on sivun ensimmäinen ja samalla tärkein teksti, joten siihen kannattaa panostaa. Kerro ingressissä kaikkein olennaisin – mistä on kyse. Hel.fi:ssä ensimmäinen teksti voi löytyä jo hero-osiosta. Ajattele samalla tavalla kuin journalistisissa ohjeissa: otsikoi informatiivisesti ja kirjoita tärkein ingressiin.

Kirjoita ingressi itsenäiseksi tiivistelmäksi sivun sisällöstä. Muista myös, että ensimmäinen leipätekstikappale alkaa selkeästi omana tekstikokonaisuutensa eikä ole suora jatke ingressille.  ​Vinkki: Huomioi ingressiä kirjoittaessasi, että Google poimii sisältösivuilta ensimmäisen kappaleen hakutulosyhteenvetoon (featured snippet), jos sivu on tarpeeksi hyvä ja käytettävä. (Google ei muodosta hakutulosyhteenvetoa, jos sivu ei ole sisällöllisesti tarpeeksi hyvä.)​

Kirjoita leipäteksti huolella. Kerro ainoastaan olennainen – jätä rohkeasti toissijaiset asiat ja turhat täytesanat pois. Asetu sivuston käyttäjän asemaan ja hio tekstistä selkeä ja napakka. Lisäksi voit jättää poikkeuksen poikkeukset pois tekstistä, jos ne on pakko jossain ilmoittaa, voi ne lisätä linkin taakse lisätietoihin.

Verkossa tasattua leipätekstiä on vaikeaa lukea, joten käytä liehuvaa taittoa.

  • Vältä pitkiä kappaleita.
  • Älä tavuta yhdyssanoja.
  • Pidä rivin pituus maksimissaan 80 merkissä.
  • Älä käytä SUURAAKKOSIA.

Sisältötyyppi ja konteksti vaikuttavat siihen, milloin luvut kannattaa kirjoittaa kirjaimin ja milloin numeroin. Kutakin verkkosisältöä kannattaa katsoa aina omana kokonaisuutenaan ja pohtia, mitkä valinnat palvelevat käyttäjää mahdollisimman hyvin. 

Kirjoitettuina sanoina esitettävät luvut

Yhtenäisessä tekstissä (esim. verkkosivujen leipätekstit) luvut yhdestä kymmeneen on hyvä esittää usein kirjoitettuina sanoina. Jos tekstissä esiintyy paljon numeroita, on kuitenkin parempi käyttää numeroita, esimerkiksi näin:

Pysäköinti maksaa ydinkeskustassa 4 euroa / tunti (vyöhyke 1).

Numeroina esitettävät luvut 

Numeroina esitetään tavallisesti:

  • Täsmälliset tasaluvut, esim. Hanke sai 200 000 euron määrärahan.
  • Pienemmätkin luvut kuin 11 keskinäisessä vertailussa, esim. Lue lisää raportin sivuilta 4 ja 5.
  • Sivunumerot, viikkonumerot jne.

Huom. Ilmaukset kuten ”20 tuhatta”, joissa luku on esitetty osin numeroin, osin kirjoitettuna sanana, ovat epäselviä. Ne eivät ole suositusten mukaisia.

Lähde: Kotimaisten kielten keskus

Puhelinnumero upotetaan käyttämällä teksti-osion linkkityökalua. Valitse työkalun protokolla-kohdasta "tel:".

Sähköpostiosoite upotetaan käyttämällä teksti-osion linkkityökalua. Valitse työkalun protokolla-kohdasta "mailto:".

Kieliopillisesti on oikein kirjoittaa tiedostomuotojen lyhenteet sekä isoilla että pienillä kirjaimilla. Yhtenäisyyden varmistamiseksi, suosittelemme hel.fi:ssä kirjoittamaan tiedostomuodot pienellä, esimerkiksi "pdf" tai "jpeg".

Jos tiedosto on iso, voit mainita tiedoston koon tekstin yhteydessä esim. Kantakaupungin pysäköintikartta (pdf, 5 Mt). Tiedostokoko on tarkoitettu lähinnä käyttäjille, joilla on huono nettiyhteys.

Hel.fi:ssä periaatteena on, että käyttäjä löytää tarvitsemansa tiedon aiheesta kertovalta sivulta. Emme siksi suosittele sivuja, joille on koottu pitkä lista usein kysyttyjä kysymyksiä.

Miksi UKK-sivuja ei suositella?​

  • Erilliselle UKK-sivulle tuotettu sisältö aiheuttaa sen, että samasta asiasta on usealla sivulla sisältöä.​
  • Sisältö kilpailee toisen sisällön kanssa hakukonenäkyvyydessä. ​
  • Sisältö ei löydy sieltä, mistä käyttäjät olettavat sen löytyvän. ​
  • UKK-sivut ovat koontisivuja, joissa käyttäjä joutuu kahlaamaan sivua läpi, jotta löytää mahdollisesti oikean kysymyksen ja vastauksen. Tämä ei tue kognitiivista saavutettavuutta, silmäiltävyyttä ja sisältöjen käytettävyyttä. 

Jos koet UKK-osion kuitenkin tarpeelliseksi, sijoita se aina osaksi kontekstia eli aiheesta kertovalle sivulle. Muista myös pohtia, millainen tieto on olennaista kertoa jo sivun perussisällössä – älä piilota sitä UKK-listaan.

Ohjaukset / Linkit

Linkitys luo sivustolle toimivan rakenteen ja parantaa sisällön löydettävyyttä. Hyvä linkki erottuu ympäröivästä tekstistä yhdellä silmäyksellä ja kuvaa tarkasti, mihin se johtaa.

Muista tarkistaa säännöllisesti, että sivuston linkit toimivat.

Linkkien saavutettavuus

Linkkien saavutettavuus on keskeistä verkkosisällön saavutettavuudelle. Linkkien saavutettavuudessa pitää huomioida esimerkiksi linkkiteksti, linkin kohde, linkkien visuaalinen erottuvuus ja linkkien määrä sivulla.

Linkkien tulisi erottua ympäröivästä tekstistä selkeästi. Käyttäjän tulisi myös ymmärtää, mitä linkistä tapahtuu, vaikka hän ei näkisi sivua.

Lue lisää linkkien saavutettavuudesta saavutettavasti.fi-sivustolta.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Hyvä linkkiteksti on lyhyt, mutta kuvaava ilmaisu.

Pelkkä kohdesivun nimi ei välttämättä ole hyvä linkkiotsikko - huolehdi kuitenkin, että linkkitekstissä ja kohdesivun otsikossa on kuitenkin jotain samaa, jotta kävijä tietää päätyneensä oikealle sivulle.​ Vinkki: tarkista, mikä otsikko/nimi näkyy käyttäjälle linkitettävän palvelun sivulla ja käytä samaa sanaa myös linkkitekstissä linkissä. ​

  • Linkkiteksti on tyypillisesti lyhyt, noin 1–5 sanan mittainen ilmaisu. Esimerkiksi näin: Jos tarvitset apua muistutuksen tekemiseen, ota yhteyttä sosiaali- ja potilasasiamieheen.
  • Linkkiteksti voi olla kokonainen virke, jos virke on lyhyt. Esimerkiksi näin: Tutustu työväenopistoon
  • Jos linkki on vain yksittäinen sana, sen täytyy kuvata sivun sisältö tarkasti. Esimerkiksi näin: Omakanta-palvelu
  • Muista, että sivuston url-osoite ei ole sama asia kuin sivuston nimi. ​Url-osoitetta ei tule kirjoittaa linkkitekstiin tai linkin kuvaukseen. 
  • Jos linkin kohteen nimi aiheuttaa vaikeasti luettavia linkkitekstejä, voi linkkitekstin muotoilla muullakin tavalla – tärkeintä on, että käyttäjä ymmärtää, minne linkistä siirrytään
  • Vältä epämääräisen yksittäisen sanan tai sanaparin linkkausta. Ei näin: ”Lue lisää”, ”tästä”, “linkki”, ”täältä” tai ”paina tästä”. Suosi sen sijaan selkeiden, kokonaisten virkkeiden linkkausta. Esimerkiksi näin: "Tutustu taustamateriaaliin." tai "Lue lisää asukaspysäköinnistä."

Useita linkkejä samalla sivulla -> muista nämä linkkiteksteissä

  • Jos samalla sivulla on useita linkkejä samaan url-osoitteeseen, kannattaa linkkiteksteissä käyttää samaa nimitystä sivusta/palvelusta, johon linkki ohjaa. Älä sekoita käyttäjää käyttämällä samasta palvelusta eri nimityksiä. ​Huom! Koko linkkitekstin ei tarvitse olla täsmälleen sama, mutta älä käytä palvelusta eri nimityksiä. Esimerkiksi EI "Opaskartta" ja "Helsingin karttapalvelu", kun samalla sivulla olevat molemmat linkit vievät samaan osoitteeseen. 

  • Jos samalla sivulla on useita linkkejä eri url-osoitteisiin, linkkitekstien tulee erota toisistaan. Samalla sivulla ei siis saa olla kahta samanlaista linkkitekstiä, jos ne vievät eri osoitteisiin.

  • Jos linkki vie samalle sivustolle, mutta eri näkymään/välilehdelle, täsmennä se linkkitekstissä.​ Esimerkiksi ”Tonttipalveluiden yhteystiedot Helsingin karttapalvelussa” ja ”xx:n yhteystiedot Helsingin karttapalvelussa”

Linkkitekstien saavutettavuus

  • Huolehdi, että linkin tarkoitus käy selväksi linkkitekstistä. Kirjoita linkkitekstit niin selkeiksi, että ne ymmärtää myös ilman ympäröivää tekstikontekstia. ​Moni ruudunlukijakäyttäjä listaa sivulla olevat linkit ruudunlukuohjelmiston linkkityökalulla. Tällöin linkit listautuvat aakkosjärjestykseen ilman ympäröivää tekstikontekstia. ​ On myös muita käyttäjiä, joille ympäröivän tekstin ja linkin hahmottaminen on vaikeaa. Esimerkiksi: Kommentoi Käpylän yhtenäiskoulun asemakaavasuunnitelmaa EI: Siirry kommentoimaan.
  • Jos linkki vie toiselle sivustolle ja muunkieliseen sisältöön, voit kirjoittaa sen linkin loppuun esim. sulkeisiin.​

    Esimerkiksi: Den humanitära krisen (på finska) (De frivilligas Helsingfors) 

Jos linkki vie ulkoiselle sivulle, katso myös tämän haitarin kohta Ulkoiset linkit. Jos linkki vie tiedostoon, katso myös haitarin kohta Linkki tiedostoon.

Muista linkkitekstiohjeet myös kieliversioiden linkeissä! Vinkki: kerää toimialaasi/teemasivustoasi koskevat vakiintuneet käännökset listaksi kääntäjälle ja omaan käyttöön, jolloin samasta asiasta ei tehdä useita eri käännösversioita.

Sisäiset linkit, eli linkit hel.fi:n sivujen ja sisältöjen välillä, auttavat sekä käyttäjiä että hakukoneita navigoimaan sivustolla, löytämään sisältöjä sekä hahmottamaan teemoja ja hierarkioita.

Käyttäjän johdattaminen eteenpäin sivustolla linkkien avulla varmistaa hyvän käyttökokemuksen. Pohdi siis jokaisen sivun ja sisällön yhteydessä käyttäjän polkua ja sitä, mihin haluat lukijasi ohjata.

Mikä on ankkurilinkki?

Ankkuri- tai pikalinkki jonkin sivun sisällä tiettyyn otsikkokohtaan. Kaikki Drupalin laskeutumis-, perus-, palvelu-, ja toimipistesivut lisäävät otsikoihin automaattisesti tunnisteita ankkurilinkkien tekemistä varten. Näin voit tarvittaessa ohjata käyttäjää tietylle kohtaa sivua, tarkemmin ottaen tietyn otsikon kohdalle. Kaikki H2-H6 tason otsikot ovat linkitettävissä ankkurilinkein. Myös haitarin sisältökohdat ovat H2-H6 tason otsikoita eli myös niihin voi tehdä suoraan ankkurilinkkejä.

Näin teet ankkurilinkin

Mene selaimessa sivulle, jonka otsikkoon haluat tehdä ankkurilinkin. Esimerkkisivu: https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/pysakointi/pysakoinninvalvonta

Kopioi haluamasi, sivulla oleva H2-H6 tason otsikko (esimerkiksi "Ilmoita väärinpysäköidystä ajoneuvosta") kyseisen sivun selaimen urliin.

Esim. Jos haluat tehdä ankkurilinkin otsikkoon "Ilmoita väärinpysäköidystä ajoneuvosta", ankkurilinkki olisi https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/pysakointi/pysakoinninvalvonta#ilmoita-vaarinpysakoidysta-ajoneuvosta

Lisää ankkurilinkin otsikon eteen #, muuta isot kirjaimet pieniksi, ja muuta ö=o ja ä=a sekä välilyönnit viivoiksi: “ilmoita-vaarinpysakoidysta-ajoneuvosta".

Jos sivulla on identtisiä otsikoita, lisätään perään juokseva numero, esim. "lisatiedot-2" (tämä linkkaa sivulla toisena olevaan Lisätiedot-otsikkoon).

Huomioitavaa

  • Jos otsikkoa muokataan jälkeenpäin, vanha ankkurilinkki ei vie kyseiseen kohtaan enää, vaan samalle sivulle.
  • Jos otsikon yläpuolelle tulee myöhemmin identtinen otsikko, ohjaa ankkuri siihen ja tämä otsikko numeroidaan yhden isommalla juoksevalla numerolla.
  • Sisällysluettelon ei tarvitse olla sivulla näkyvissä, jotta otsikoiden tunnisteet / ankkurilinkit toimivat.

Ulkoiset linkit auttavat käyttäjiä ja hakukoneita navigoimaan sivujen välillä. Kun sivustolle johtaa paljon linkkejä muilta sivuilta, se nousee hakutuloksissa korkeammalle.

Saavutettavuuden näkökulmasta tärkeintä on, että linkin tarkoitus käy selväksi linkkitekstistä. Jos linkki vie pois sivustolta, kerro käyttäjälle selkeästi, minne se vie (osoitetta ei merkitä näkyviin).

Esimerkkejä:

  • Voit tehdä sähköisen oirearvion Omaolo-palvelussa.
  • Tarkista aikataulut HSL:n sivulta.
  • Tarkista omat terveystietosi (Omakanta).
  • Katso kaikki tapahtumat Tapahtumat-sivustolta.

Jos olet epävarma kohdesivuston nimestä, yleensä sivuston nimi löytyy sivuston jommastakummasta yläkulmasta. Muista tarkentaa, jos kyseessä on sivuston jokin tietty palvelu, esim. Omakanta sijaitsee Kanta-sivustolla, mutta on selkeästi oma palvelunsa.

Huom! Linkit laitetaan pääsääntöisestä avautumaan aina samaan ikkunaan. Tämä koskee myös hel.fi:n ulkopuolisia linkkejä. Lue lisää alta kohdasta “Samaan vai eri ikkunaan”.

Jos käytät kuvaa linkkinä, muista kertoa sen yhteydessä linkin kohde. Älä käytä pelkkiä kuvalinkkejä, joiden yhteydessä ei ole tekstinä tietoa, mihin linkki vie.

Huomaathan, että jos kuva on linkki, kuvan alt-teksti viittaa linkkiin, ei kuvaan. Kerro siis alt-tekstissä, mihin kuvalinkki vie, äläkä sitä, mitä kuvassa on.

Jos linkistä avautuu tiedosto, merkitse tiedostomuoto linkkitekstiin. Jos tiedosto on iso, voit mainita tiedoston koon tekstin yhteydessä esim. Kantakaupungin pysäköintikartta (pdf, 5 Mt). 

Tiedostokoko on tarkoitettu lähinnä käyttäjille, joilla on huono nettiyhteys.

Huom! Jos lataat sivustolle tiedostoja, muista varmistaa, että ne ovat saavutettavia.

Jos linkki vie erikieliselle sivustolle tai sisältöön, kerro se linkin yhteydessä. Tyypillinen tilanne on, kun ruotsin- tai englanninkieliseltä sivulta linkitetään suomenkieliselle sivulle tai sisältöön.

Esim. 2020 annual assessment report (in Finnish)

Pääsääntö on, että kaikki linkit avautuvat aina samaan ikkunaan. Se on tärkeää saavutettavuuden kannalta.

Tutustu WCAG-ohjeeseen linkkien avautumisesta uuteen ikkunaan (ohje englanniksi).(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Joissakin tapauksissa linkki kannattaa kuitenkin laittaa avautumaan uuteen ikkunaan. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi:

1. Sivun avaaminen katkaisee esimerkiksi lomakkeen täyttämisen ja häiritsee näin käyttökokemusta.

2. Käyttäjä on kirjautunut palveluun ja linkki johtaa sivustolle, joka kirjaa hänet ulos.

3. Jokin muu erityinen syy pitää hel.fi auki samaan aikaan toisella välilehdelle.

Kun linkki avautuu uuteen ikkunaan, kirjoitetaan linkkitekstin loppuun “(avautuu uuteen ikkunaan)”.

Esim. Katso ohje asiakasmaksulaskurin käyttöön (avautuu uuteen ikkunaan).

Huom! Myös hel.fi:n ulkopuolelle vievät linkit laitetaan pääsääntöisesti avautumaan samaan ikkunaan.

Hel.fi:hin on suunniteltu erilaisia CTA- (Call to Action) eli toimintakehotepainikkeita ja -nappeja eri käyttötarkoituksia varten.

Käytä CTA:ssa verbiä, joka kuvaa, mitä oikeasti tapahtuu, kun nappia painetaan. ”Lue lisää” ei riitä. Sen sijaan ”Lue lisää asukaspysäköinnistä” on hyvä CTA.

Älä käytä epämääräistä sanaa kuten "Nettikauppa", vaan aktivoivaa muotoa, kuten "Osta lippuja".

Muotoilut linkkeihin tulevat automaattisesti Drupalin ja WordPressin komponenteista. Emme käytä käsin muotoiltavia tehosteita (esim. väkäset).

Kannattaako laittaa tavallinen linkki vai painike? Katso ohjeet Tekstikomponentti-sivulta.

Tällä hetkellä ohjaus palautepalveluun löytyy jokaiselta sivulta: navigaatiosta ja footerista. Toimipistesivulla on myös vakiopaikka palautelinkille. Muille sivuille palautelinkin voi lisätä käsin halutessaan esim. käyttämällä “tärkeää tietoa” -komponenttia.

Sivuston toimivuudesta tai sivun sisällöstä voi antaa palautetta sivun sisällöstä Askem-toiminnolla.