Ideasta kehittämiseen uudessa hel.fi:ssä

Polku ideasta kehitykseen

1. Tunnista ja perustele käyttäjän tarve

   Hyvä kehitysidea perustuu kaupunkilaisten ja palvelun järjestämisen tarpeeseen. Tarpeesta lähtevää ideaa on helppo perustella. Perustelu on tärkeä, jotta idean edistämiselle voidaan antaa oikea painoarvo.

   Nojaa tarpeen tunnistamisessa havaintoihin. Niitä voivat olla mm. käyttäjäpalaute, -tutkimus tai -testaukset, analytiikka, konseptointi ja palvelumuotoilutyö sekä käytettävyyssuositus. Myös palvelun liiketoiminnan ja järjestelmien muutokset vaativat usein uutta kehitystyötä.

   Mieti minkä havainnoidun tarpeen idea ratkaisee. Voit selkiyttää ajatusta muodostamalla käyttäjätarinan, joka on muotoa henkilönä X haluan Y, jotta voin saavuttaa Z.  Esimerkiksi: "Asukaspysäköintipaikkaa käyttävänä helsinkiläisenä haluan että uusi kotiosoitteeni välittyy kaupungille, jotta muutto ei aiheuta ongelmia auton kanssa."

   Lue lisää aiheesta:

   • Asiakastutkimuksen opas Kehittämisen pelikirjassa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

2. Keskustele ja dokumentoi

   Ideasta kannattaa keskustella aluksi sisäisesti ja aihetta koskevan sisältöosion pääkäyttäjän sekä tarvittaessa myös hel.fi:n tuoteomistajan kanssa. Dokumentoi idea keskustelun jälkeen tarkemmin idealomakkeella.

   Ideavaiheessa muodostetaan selkeä kuva käyttäjätarpeesta. Idean kirjaamisvaiheessa on tärkeää, ettei asiaa vielä lähestytä täsmällisen teknisen toteutustavan näkökulmasta.

   Idealomake (toimii kaupungin tunnuksilla)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

   Voit kommentoida ideaasi jälkikäteen ja seurata sen käsittelyä Teamsissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)(kaupungin tunnuksilla, pyydä tarvittaessa pääsy kanavalle).

3. Alkuarvio

   Idealomakkeelle kirjattu kehitysidea arvioidaan alustavasti idean omistajan, sopivan pääkäyttäjän ja hel.fi:n tuoteomistajan kesken. Alkuarvioinnissa päätetään siirtyykö idea muotoilun jalostukseen ja tekniseen toteutettavuusarvioon vai vaatiko se esimerkiksi tarkempia perusteluja.

   Pienet muutokset valmiisiin toteutuksiin voidaan sopia kirjattavaksi kehitysjonoon pääkäyttäjän ja hel.fi:n tuoteomistajan kesken jo alkuarviovaiheessa.

4. Jalostus ja ensiarvio toteutettavuudesta

   Tämä vaihe voidaan tehdä myös priorisointiryhmän ensimmäisen arvion jälkeen (seuraava vaihe).

   Jalostusvaiheessa idean omistaja ja/tai pääkäyttäjä arvioivat muotoilun kanssa alustavasti, miten idea palvelee hel.fin Drupalin kokonaisuutta sekä sitä, onko se toteutettavissa jo käytössä olevilla työkaluilla. Idea jalostetaan tarvittaessa lähemmäs teknistä kehitysehdotusta. Jalostuksessa huomioidaan uuden hel.fin ja HDS:n muodostaman kokonaisuuden muotoilulinjaukset.

   Jalostettu kehitysidea arvioidaan tämän jälkeen kehitystiimin Scrum-masterin, Drupalin teknisen omistajan ja tarvittaessa arkkitehdin kanssa teknisen toteutettavuuden näkökulmasta. Toteutettavuudessa arvioidaan myös voiko ideaa toteuttaa muokkaamalla nykyisiä ratkaisuja. Työn tekniset reunaehdot ja riskit pyritään tunnistamaan. Lopuksi arvioidaan työn alustava kokoluokka pisteinä (2-100+).

5. Tuo valmisteltu idea priorisointiryhmään

   Tuo valmisteltu kehitysidea hel.fin teknisen kehityksen priorisointiryhmään arvioitavaksi. Esittelyn voi tehdä esimerkiksi idean omistaja tai pääkäyttäjä. Priorisointiryhmä arvioi, viedäänkö idea kehitykseen ja kuinka tärkeä se on hel.fin kehityksen kokonaisuudessa. Keskustelun pohjalta voidaan tehdä myös suositus, että idean esittänyt taho alkaa edistää kohteen kehitystä omalla budjetilla ja tuetusti.

   Priorisointiryhmässä käsitellään myös kehitysjonon kokonaisuutta ja keskinäistä tärkeysjärjestystä.

6. Kehityskohteelle annetaan prioriteetti

   Jos kehitysidea päätetään toteuttaa, sille annetaan tärkeysjärjestys kehitysidean perustelujen ja priorisointiryhmän keskustelun perusteella. Prioriteetti määrittää, miten kehityskohde sijoittuu suhteessa muihin yhteisessä kehitysjonossa oleviin kehityskohteisiin. Tarkka toteutusaikataulu riippuu kehitystiimin muiden töiden etenemisestä. Matala prioriteetti voi tarkoittaa, että työn edelle priorisoidaan ajan myötä uusia asioita.

   Muusta kuin yhteisestä budjetista maksettavien kehityshankkeiden osalta priorisoidaan niille tarjottavaa muotoilun ja teknisen alkusuunnittelun ja työnohjauksen keskitettyä tukea.

7. Muotoilu, testaaminen ja työmääräarvio

   Kehityssuunnitelma tehdään riittävän ajoissa ennen kehitystöiden alkua. Käyttöliittymäsuunnittelu, käyttäjätestaus ja sprint-0:ksi kutsuttu teknisen toteutuksen suunnittelu ajoittuvat peräkkäin. Sprint-0:ssa kehitykselle annetaan tarkempi työmääräarvio pisteinä ja työ pilkotaan sopiviin osiin. Vaiheeseen osallistuminen vaatii myös idean omistajan aikaa.

8. Kehitys otetaan sprintille

   Kehityskohde otetaan sprintille eli kehitysjaksolle mukaan kehityskohteiden keskinäisen tärkeysjärjestyksen perusteella. Varsinainen päätös sprintille ottamisesta tehdään sprintin suunnittelussa tuoteomistajan ja kehitystiimin kesken. Kehitystyön laajuudesta riippuen työtä voidaan pilkkoa useisiin osiin ja useille sprinteille.