Keskustan uudet kävelyalueet

Helsingin ydinkeskustan kävely-, oleskelu- ja pyöräilyalueet laajenevat. Väliaikaisia kävely- ja pyöräilyalueita toteutetaan Esplanadeilla, Kasarmikadulla, Erottajankadulla, Korkeavuorenkadulla Designmuseon edustalla ja Lönnrotinkadulla.
Nainen istuu Esplanadilla.

Helsinki tavoittelee elävää ja viihtyisää ydinkeskustaa, jossa on kukoistavia kivijalkaliikkeitä, viihtyisiä oleskelu- ja kohtaamispaikkoja sekä yhtenäinen kävelyalueiden verkosto. Kokeiluluontoisista muutoksista kerätään tietoa valmisteilla olevaan ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.

Uudistuksia

  • Esplanadien ja Lönnrotinkadun ajoradat muutetaan yksikaistaisiksi. Huoltoliikenne turvataan, sillä lastaus- ja taksipaikat jätetään molemmille kaduille.
  • Pohjoisesplanadilla kävelyaluetta levennetään väliaikaisin rakentein.
  • Eteläesplanadilla ajoradalta vapautuvaa tilaa hyödynnetään pyöräilijöiden käyttöön.
  • Lönnrotinkadulle lisätään pyöräkaista länteen ajaville pyöräilijöille.

Muutokset näkyvät katukuvassa kesästä 2023 alkaen ja jatkuvat alustavan suunnitelman mukaan syksyyn 2024, mutta ajanjaksoa voidaan muuttaa saatujen kokemusten perusteella.

Suunnitelmakartasta löydät tiedot katujen laajennusalueista ja muusta tilankäytöstä.

Lönnrotinkadun liikenteenohjaussuunnitelmaan on merkitty kadun tilapäiset liikennejärjestelyt.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kesäkadut toteutetaan jälleen

Kasarmikadulle, Erottajankadulle ja Designmuseon aukiolle tulee kesäkatualueet penkkeineen ja kukkineen. Kesäkaduilla halutaan parantaa katujen viihtyisyyttä, houkuttelevuutta ja lisätä palvelujen kirjoa.

Kesäkaduista Kasarmikadun ja Designmuseon aukion muutokset ajoittuvat kesäkaudelle 2023, mutta Erottajankadun osalta uudistukset jatkuvat vuoden 2024 loppuun. 

Kesäkatujen toimintamalli tukee ydinkeskustan kävelyalueiden kehittämistä. Kadut toteutetaan niin, että ne antavat tietoa pysyvämpien ratkaisujen tueksi.

Karttakuva, johon on merkitty keskustan laajentuvat kävely- ja pyöräilyalueet.

Hankkeen vaiheet

  1. Kaupunkiympäristölautakunnan päätös: marraskuu 2022

    Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti 15.11., että ydinkeskustan kävely-, oleskelu- ja pyöräilyalueiden laajennuksen valmistelu käynnistetään. Kävelyalueiden laajentaminen liittyy Helsingin tavoitteeseen elävästä ydinkeskustasta, jossa on kukoistavia kivijalkaliikkeitä, viihtyisiä oleskelu- ja kohtaamispaikkoja sekä yhtenäinen kävelyalueiden verkosto. 

  2. Yhteissuunnittelu: marraskuu 2022−tammikuu 2023

    Esplanadien kävelyalueita suunniteltiin yhdessä alueen toimijoiden sekä kaupunkilaisten kanssa neljässä eri työpajassa ja lukuisissa eri sidosryhmille järjestetyissä kokouksissa ja tapaamisissa. Kesäkaduista järjestettiin kaksi työpajaa, yksi alueen toimijoille ja yksi kaupunkilaisille. Toimijoiden ja kaupunkilaisten näkemykset vaikuttivat erityisesti katujen toiminnallisuuksiin, kalusteisiin, tunnelmaan ja istutuksiin. 

  3. Kaupunkilaisraati: tammikuu 2023−loppuvuosi 2024

    Kaupunkilaisraati tuo kokeiluihin ja niiden jalostamiseen kaupunkilaisten näkökulman ja kokemukset. Kaupunkilaisista koottu 17-henkinen raati on muodostettu niin, että se edustaa helsinkiläisiä mahdollisimman monipuolisesti. Raatilaiset tapasivat ensimmäisen kerran tammikuussa 2023 kesäkatujen suunnittelun merkeissä. Seuraavat tapaamiset koskevat kadulla näkyviä kokeiluja ja niiden arviointia. Yhteensä tapaamisia on 3–4 vuonna 2023 ja 1–2 vuonna 2024.  

  4. Kokeilujen toteuttaminen: loppukevät−alkukesä 2023

    Kokeilut alkoivat näkyä katukuvassa huhtikuussa 2023. Esplanadien uudistukset ovat enimmiltä osin valmistumassa Helsinki-päiväksi 12.6. Tavoitteena on saada uudet kävely-, oleilu- ja pyöräilyalueet täysin valmiiksi alkukesän aikana.

  5. Kokemusten kerääminen: kesäkuu−elokuu 2023

    Kokeilun aikana uusien kävelyalueiden käyttöä havainnoidaan eri vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä. Eri käyttäjäryhmien kokemuksia kerätään kesällä toteutettavilla katuhaastatteluilla sekä keskusteluissa ja kävelykierroksella kaupunkilaisraadin kanssa.   

  6. Kokeilujen arviointi: kesäkuu 2023−joulukuu 2024

    Kokeilujen onnistumista arvioidaan muun muassa kävelijöiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden määriä seuraamalla. Lisäksi selvitetään, miten viihtyisinä ja elävinä uudet kävelyalueet koetaan, muun muassa äänimaiseman ja ilmanlaadun kannalta. Kokeilua arvioidaan myös kaupallisen elinvoiman ja  alueen kauppojen ja muiden yritysten liiketoiminnan kehittymisen näkökulmasta. 

Yritykset ja kaupunkilaiset suunnittelussa mukana

Kokeiluja suunniteltiin yhdessä alueen toimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa. Tavoitteena oli saada tietoa ja kokemuksia keskustan kehittämisen pohjaksi pitemmälläkin tähtäimellä.

Esplanadin alueen yritykset ja kiinteistönomistajat kutsuttiin mukaan suunnittelemaan kävely- ja oleilualueiden toteutusta, jotta kokeilu tukee toimijoiden tarpeita. Laajenevia kävelyalueita suunnitel-tiin työpajoissa. Kaupunkilaiset kutsuttiin vastaavaan ideatyöpajaan joulukuun 2022 puolivälissä.

Työpajojen aiheita olivat muun muassa:

  • toimijoiden tarpeet
  • tilankäyttö
  • kalusteet ja kasvillisuus Esplanadeilla
  • suunnitelmaluonnosten esittely. 

Työpajatyöskentelyn jatkoksi koottiin 17-henkinen kaupunkilaisraati, joka toi erilaisten ja eri tavoin liikkuvien kaupunkilaisten ääniä suunnitteluun. Raati kehitti kävelyalueiden suunnitelmia yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa sekä pohti ideoita kaupunkiympäristön parantamiseksi. Raadin toiminta jatkuu kävelyalueiden testaamisen ja arvioinnin merkeissä.   

Kokeilusta kerätään kokemuksia ja mielipiteitä niin yrityksiltä, kiinteistönomistajilta kuin kaupunkilai-silta ja liikkeiden asiakkailta. Kokeilujen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten ne vaikuttavat ydinkeskustan yritysten liiketoimintaan. Esplanadeilla myös lasketaan liikkujien määrää ja havainnoidaan vaikutuksia paikan päällä.

Palautetta hankkeesta voi lähettää kaupungin palautejärjestelmään(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Uusien kävelyalueiden suunnittelu ja arviointi tehdään yhteistyössä alueen toimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa.
Uusien kävelyalueiden suunnittelu ja arviointi tehdään yhteistyössä alueen toimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa.

Kävelyn edistäminen ja Helsingin tavoitteet

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti ydinkeskustan kävely-, oleskelu- ja pyöräilyalueiden laajentamisesta marraskuussa 2022.

Päätös on osa suunnitelmien ja päätösten jatkumoa, joilla tavoitellaan viihtyisämpää, elinvoimaisempaa ja elämyksellisempää ydinkeskustaa. Kävelyn edistäminen on nostettu tärkeäksi keskustan vetovoimatekijäksi Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025.

Kävelymahdollisuuksien kehittämisen puolesta on linjannut myös kaupunginhallitus, joka päätti tammikuussa 2021 kävelykeskustan laajentamisen jatkosuunnittelusta ja hyväksyi keskustavision, joka tähtää muun muassa parempiin kävelymahdollisuuksiin ydinkeskustassa. Lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt kävelyn edistämisohjelman.

Tuleva ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma edistää osaltaan kävelyä. Työssä hyödynnetään kesän 2023 kokeiluista saatuja tietoja ja havaintoja. Suunnitelma tulee päätöksentekoon vuoden 2023 aikana.

Usein kysyttyä: Keskustan uudet kävelyalueet

Mistä hankkeessa on kysymys, mikä muuttuu?

Hankkeessa otetaan tilaa autoliikenteeltä ja pysäköinniltä kävelylle, pyöräilylle ja oleilulle. 

Käveltävää keskustaa laajennetaan ennen kaikkea Esplanadeilla. Liikennejärjestelyihin tehdään väliaikaisia muutoksia Pohjois- ja Eteläesplanadilla, Erottajankadulla, Kasarmikadulla, Lönnrotinkadulla, Mannerheimintiellä ja Uudenmaankadulla sekä Designmuseon aukion kohdalla Korkeavuorenkadulla.

Miten uudistukset näkyvät Esplanadeilla?

Pohjois- ja Eteläesplanadilla ajorata muutetaan yksikaistaiseksi. Pohjoisesplanadilla ja Eteläesplanadin länsipäässä kävelyaluetta levennetään. Molemmille Esplanadeille jätetään tarvittavat lastauspaikat, taksipaikat ja CD-autojen pysäköintipaikat. Eteläesplanadilla voidaan mahdollisesti säilyttää osa nykyisistä pysäköintipaikoista.

Pohjoisesplanadilla toisen ajokaistan poistaminen mahdollistaa rakennusten puoleisen jalkakäytävän leventämisen 2,5–4,5 metrillä osalla katuosuuksista.

Eteläesplanadilla pyöräliikenne hyödyntää ajoradalta vapautuvaa tilaa, sillä yksikaistainen autoliikennejärjestely mahdollistaa pyörätien siirtämisen puiston puoleisen ajokaistan tilaan. Samalla järjestely vapauttaa puiston puolella kulkevan pyörätien jalankulun käyttöön, jolloin puolitoistametrinen jalkakäytävä levenee noin 3,5 metriseksi.

Miten uudistukset näkyvät Erottajalla?

Erottajankadun itälaidalla levennetään jalkakäytävää, ja tilaan tulee kasvillisuutta, kalusteita ja terasseja. Esplanadien järjestelyjen vuoksi Erottajankadulla on käytössä yksi ajokaista kahden vuoden ajan.

Uudenmaankadun ja Pienen Roobertinkadun välillä järjestelyt vastaavat pääosin kesän 2022 kesäkatujärjestelyjä. Uudenmaankadun ja Eteläesplanadin välillä liikennejärjestelyjen muutokset yhteensovitetaan Esplanadien tulevien järjestelyjen kanssa.

Miten uudistukset näkyvät Kasarmikadulla?

Kasarmikadulla parannetaan käveltävyyttä Eteläesplanadin ja Pohjoisen Makasiinikadun välillä tuomalla katutilaan oleskelun mahdollistavia kalusteita, lisäämällä katuvihreää ja rauhoittamalla autoliikennettä. Kasarmikatu toteutetaan pihakatuna.

Miten uudistukset näkyvät Lönnrotinkadulla?

Lönnrotinkadun liikennejärjestelyitä selkeytetään Mannerheimintien ja Hietalahdenkadun välillä. Ajorata kavennetaan yksiajokaistaiseksi ja kadulle lisätään pyöräkaista länteen suuntautuvalle pyöräliikenteelle. Järjestelyjen toteuttaminen edellyttää pysäköinnin kieltämistä kadun toiselta laidalta.

Millä muilla toimin kävelyä edistetään Helsingissä lähitulevaisuudessa?

Muita kävelyä ja oleilua edistäviä toimia ovat muun muassa Senaatintorin turistibussien pysäköintipaikkojen siirtäminen, Aleksanterinkadun jakelu- ja huoltoliikenteen valvonnan tehostaminen sekä kunnossapidon parantaminen nykyisillä kävelykaduilla. Näistä asioista ei kuitenkaan päätetty kävelyalueiden laajentamispäätöksen yhteydessä 1.11.2022, vaan ne ovat siitä erillisiä toimia.  Lisäksi kaupunki toteuttaa kävelyn edistämisohjelman toimenpiteitä, kuten jalankulkuverkon hierarkian tekeminen sekä kävelyn suunnitteluohje.

Milloin kokeilu toteutetaan ja kauanko se kestää?

Kävelykeskustan laajentamisen toimenpiteet toteutetaan kesäkaudella 2023 ja niiden on suunniteltu jatkuvan loppuvuoteen 2024, mutta tänä aikana saatujen kokemusten perusteella järjestelyt voidaan päättää suunniteltua aiemmin tai vastaavasti jatkaa aiottua pidempään. Pysyvimpiin ratkaisuihin vaikuttaa ydinkeskustan liikenteen kehittämisen kokonaissuunnitelma.

Miksi kokeilu toteutetaan nyt ja kiireiseltä vaikuttavalla aikataululla?

Kaupunkia moititaan välillä päätöksenteon hitaudesta ja kankeudesta. Nyt on yritystä kokeilla ja viedä jo vuosia sitten hahmoteltuja tavoitteita ketterästi käytäntöön. Kaupunginhallitus linjasi jo 25.1.2021 käveltävän keskustan kunnianhimoisesta kehittämisestä. Esplanadien kokeilu on yksi keino edistää tätä tavoitetta.

Lisäksi esplanadien kokeilujen aikataulua tukee 2020-luvun lopulla alueella tämänhetkisen tiedon mukaan käynnistyvä HSY:n sekaviemäröinnin eriyttämishanke, jonka yhteydessä on tarkoituksenmukaista peruskorjata Esplanadit ja alueen lähikatuja. Lisäksi nyt saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää putkiremontin yhteydessä toteutettavien pysyvämpien ratkaisujen suunnittelussa.

Miten muutokset vaikuttavat huoltoliikenteeseen Esplanadeilla?

Esplanadien huoltoliikenne turvataan niin, että lastaus- ja taksipaikkoja on jatkossakin. Huoltoliikenteen järjestelyt muuttuvat vaiheittain rakentamisen edetessä. Rakentaminen alkoi huhtikuun alussa 2023. Kokonaisuudessaan huoltoliikenteen uudet järjestelyt ovat käytössä kesäkuussa.

Huoltoliikenteelle on varattu paikkoja oheisen kartan osoittamalla tavalla. Kaduilla pysähtymispaikat osoitetaan kuormauspaikan liikennemerkeillä ja pysäköintikieltomerkeillä.

Esplanadeilla ja Aleksanterinkadulla järjestetään huoltoliikenteen pysäköinnin tehovalvontaa. 

Katso huoltoliikenteelle varatut paikat alla olevalta kartalta.

Kartalla on kuvattu huoltoliikenteen alueet keskustan uusilla kävelyalueilla.

Minkälaisia kasveja Esplanadeille on tulossa?

Kaduille tulee muun muassa pieniä ruukkupuita, palmuja, mehikasveja ja köynnöksiä. Lisäksi valaisinpylväisiin ripustetaan kukkivia amppeleita. Istutuksissa käytetään noin 50 eri kasvilajia. Lajivalikoimassa on mukana sekä uudempia lajeja että useita perinteikkäitä kesäkukkia, kuten kannoja, daalioita, begonioita, petunioita ja koristetupakkaa. Esplanadien historiasta muistuttavat esimerkiksi 1900-luvun alussa puistossa nähdyt mehikasvit ja palmut. Syys- ja talvikaudelle ruukkuihin vaihdetaan sesongin mukaisia kasveja. 

Mistä kaduille tuotavat kasvit tulevat?

Suurin osa kasveista kasvatetaan pistokkaista tai siemenistä Helsingin kaupunginpuutarhalla, ja vain pieni osa niistä tuodaan Suomeen valmiina taimina. Esplanadien kokeilu tuo merkittävän lisän kaupunginpuutarhalla kasvatettavien kesäkukkien vuotuiseen määrään. Esimerkiksi ryhmäistutuksissa käytettävät kesäkukat kasvatetaan pääasiassa Pohjoismaista ja Euroopasta hankituista pikkutaimista ja pistokkaista. Pohjoismaiden lisäksi niitä saapuu eniten Hollannista, mutta jonkin verran myös Italiasta. Helsinki on yksi harvoista Suomen kaupungeista, jossa on mahdollista kasvattaa kesäkukat omalla puutarhalla. 

Miksi nämä kadut ja alueet on valittu kokeilun piiriin?

Kävelykeskustan valmistelussa painotetaan luonnollisia kävelyreittejä, keskeisiä pysähtymispaikkoja ja niiden välisiä yhteyksiä, kävelykeskustan luomaa kaupallista potentiaalia, jota kussakin kohteessa kävelykadut tai käveltävyyden parantaminen tuovat.

Miksi juuri Esplanadit valittiin mukaan?

Esplanadit ja Esplanadin puisto ovat jo nyt suosittua kävely- ja oleilualuetta, jonka viihtyisyyttä voidaan parantaa leventämällä kävelyalueita sekä vähentämällä päästöjä, melua ja muita liikenteen aiheuttamia haittoja. Alueella myös paljon kivijalkaliikkeitä ja palveluja, joiden elinvoimaa kävelyvirtojen kasvu tukee.

Miksi muut kadut valittiin?

Kasarmikatu, Erottajankatu ja Designmuseon aukio ovat mukana, koska niiltä on jo saatu hyviä kesäkatukokemuksia. Kävelyalueet näillä kaduilla luovat jatkuvuutta Esplanadin kävely-yhteyksiin ja kytkevät eteläistä kantakaupunkia tiiviimmin käveltävään ydinkeskustaan.

Lönnrotinkatu valittiin ydinkeskustasta länteen suuntautuvan pyöräliikenteen sujuvoittamiseksi. Järjestelyjen selkeyttäminen helpottaa myös kävelyä, kun sähköpotkulaudoille ja pyöräliikenteelle on selkeästi osoitettu tila.

Mitä käveltävän keskustan laajentamisella tavoitellaan?

Tärkein tavoite on säilyttää keskustan rooli haluttuna työ-, palvelu- ja asiointipaikkana sekä lisätä sen viihtyisyyttä yhteisenä "olohuoneena". Paremmat kävelymahdollisuudet luovat viihtyisää ja elämyksellistä keskustaa, joka houkuttelee ihmisiä ajanviettoon ja tarjoaa puitteet erilaisille kaupunkitapahtumille ja kohtaamisille.

Muutoksilla pyritään selkeämpään kävelykatujen verkostoon ja sujuviin yhteyksiin aukioiden ja kävelyalueiden välillä. Uudistukset lisäävät myös kävelyn turvallisuutta ja sujuvuutta.

Kokeilulla kerätään kokemuksia ja tietoa Esplanadien ja niihin liittyvien katujen pysyvämpien ratkaisujen suunnittelua varten. Ratkaisuja tarkastellaan ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joka tulee päätöksentekoon vuonna 2023.

Helsinki on päättänyt olla hiilineutraali vuonna 2030, mikä edellyttää muutoksia liikkumisessa. Kävelyolosuhteiden edistäminen on yksi toimista, joilla tavoitteeseen tähdätään.

Miten kävely, pyöräliikenne ja joukkoliikenne lisäävät keskustan elävyyttä?

Kävely, pyöräliikenne ja joukkoliikenne ovat tehokkaita ja tilaa säästäviä kulkumuotoja, joten niiden avulla saadaan liikutettua ihmisiä tehokkaimmin rajatussa tilassa. 

Kansainvälisten tutkimusten keskiarvon mukaan asiakasmäärät kasvavat noin 20–40 % kävelyolosuhteiden ja kaupunkiympäristön kehittämisen myötä. Helsingin keskustan asiointiselvityksen mukaan 82–90 % keskustan ostavista asiakkaista tulee asioimaan muilla kulkumuodoilla kuin autolla.

Miten kävelykeskustan edistäminen tukee elämyksellisyyttä?

Helsingin keskustalla on suuri merkitys koko kaupungin ja Suomen kasvoina. Keskustan julkinen tila on arjen toimintojen lisäksi näyttämö juhlille, tapahtumille, mielenosoituksille, kulkueille, oleskelulle ja kohtaamisille.

Parhaimmillaan kantakaupunki vetää puoleensa eri ikäisiä asukkaita, yrityksiä, palvelutuottajia ja matkailijoita. Tätä keskustan puoleensavetävää, elämyksellistä puolta halutaan kehittää ja vaalia. Viihtyisät ja turvalliset kävelyolosuhteet tukevat tavoitetta.

Nykyisillä kävelyalueilla on paljon huoltoliikennettä ja väärin pysäköityjä autoja. Miten vastaavalta vältytään uusilla kävelyalueilla?

Kävelyalueilla vain huoltoajo on sallittua. Huhtikuussa 2023 käynnistetään huoltoajoliikenteen tehovalvonta. Tavoitteena on, että huoltoliikenne kulkee vain sovittuihin aikoihin, eikä autoja seiso kävelyalueilla. Lisäksi kaupungin liikennesuunnittelun kesätyöntekijät havainnoivat huoltoliikennettä kesällä 2023.

Miten varmistetaan, että uudesta kävelytilasta Pohjoisesplanadilla ei tule sähköpotkulautojen parkkialue? 

Kaupunki neuvottelee alan toimijoiden kanssa pelisäännöistä kevään 2023 aikana. Neuvoitteluissa etsitään ratkaisuja, joilla pysäköintiin saataisin uusia pelisääntöjä.

Miten kävely liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan?

Kävelyn suosiminen vähentää fossiilisten polttoaineiden päästöjä ja edistää siten Hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoitteen saavuttamista. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Helsingissä tapahtuva toiminta ei enää lämmitä ilmastoa. Kaupunkirakenteen tulisi tukea ympäristöystävällisiä elämäntapoja.

Miten loskakelillä ja talvisäässä ketään saadaan kävelemään kävelykaduille?

Kokeilun suunnittelun yhteydessä mietitään, miten keskustan houkuttelevuutta voitaisiin lisätä myös muulloin kuin kesäkaudella.

Perinteisesti joulukuu on kesäkuukausien lisäksi vilkkaimpia kävelykuukausia ydinkeskustassa.

Kuinka suuri ihmisistä saapuu keskustaan omalla autolla?

Helsingin keskustan asiointiselvityksen (2019) mukaan autolla keskustaan saapuvien osuus on noin 11–15 %.

Kuinka moni saapuu keskustaan joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä?

Helsingin keskustan asiointiselvityksen (2019) mukaan noin kolme neljästä vastaajasta kulkee Helsingin keskustaan asiointimatkoillaan joukkoliikenteellä. Kävellen saapuvien osuus on 8–12 %. Vastaajista noin 3 % käytti polkupyörää pääasiallisena kulkutapanaan keskustaan suuntautuvilla asiointimatkoilla.

Mikä on henkilöautoilun rooli jatkossa Helsingin keskustassa?

Keskusta-alue tarvitsee kaikkia liikennemuotoja. Myös henkilöautoilulla on tulevaisuudessa tärkeä rooli osana keskustan liikennettä. Kuitenkin liikenteen sujuvuus ja keskustan viihtyisyyden kehittäminen edellyttävät, että useimmat valitsevat jonkin toisen kulkutavan. Myös Helsingin ilmastotavoitteet edellyttävät kestävien kulkumuotojen suosimista.

Mitä vaikutuksia suunnitelmilla on keskustaan henkilöautoilla tehtyjen matkojen määrään?

Henkilöautoilla ydinkeskustan läpi itä-länsi suunnassa tehtävien matkojen arvioidaan vähenevän 10 prosenttia. Esplanadeilla henkilöautoliikenteen arvioidaan vähenevän noin viidenneksen. Arvioiden mukaan henkilöautoliikenne ei siirry ainakaan entisessä määrin kiertoreiteille muuttuvien alueiden lähikaduille, etenkin kun Kasarmikatu ja Erottajankatu ovat mukana kävelyalueiden laajennuksissa.

Eikö liikenne Esplanadeilla ruuhkaudu kaistojen vähentämisen myötä entisestään?

Esplanadin katujen autoliikenne on viimeisen 30 vuoden aikana noudattanut laskevaa trendiä. Keskustan poikittaislinjalla tehtävät vuosittaiset liikennelaskennat osoittavat liikennemäärien puolittuneen 1990-luvun alkuvuosista.

Pohjois- ja Eteläesplanadille esitettyjen kaistavähennysten vaikutuksia autoliikenteeseen on tarkasteltu Emme-liikennemallinnuksen avulla (Yritysvaikutusten arviointi lokakuussa 2022). Mallinnuksen perusteella Esplanadin katujen autoliikenne vähenee kaistamuutosten myötä yhteensä noin 4 000 autolla arkivuorokaudessa eli noin viidenneksen. Suurin vaikutus on länteen suuntautuvalle liikenteelle aamun vilkkaimpaan aikaan, jolloin matka-aika Hakaniemestä Jätkäsaareen kasvaa kaistamuutosten myötä arviolta reilun minuutin.

Siirtyykö liikenne Esplanadeilta esimerkiksi Kaartinkaupungin kapeille sivukaduille?

Emme-liikennemallinnuksen mukaan kesäkatukokeilussa 2022 mukana olleiden katujen rooli on jatkossakin tärkeä, sillä ne ehkäisevät liikenteen siirtymistä Kaartinkaupungin paikalliskaduille.

Noin puolet Esplanadeilta arkivuorokauden aikana vähenevistä autoista näyttäisi siirtyvän alueen muille kaduille, tarkemmin ottaen Kaivokadulle (n. 700 autoa) ja Kaartinkaupungin paikalliskaduille (n. 1 500 autoa).

Vähenevätkö pysäköintipaikat Esplanadeilla?

Pysäköintipaikkomäärä vähenee noin kolmannekseen. Poistuvien paikkojen määrä on pieni suhteessa keskustan pysäköintipaikkojen kokonaiskapasiteettiin.

Miten lisääntyvät liikennemäärät muilla kaduilla vaikuttavat ko. katuihin?

Kaduilla, joilla autoliikenne lisääntyy, mahdolliset negatiiviset vaikutukset riippuvat kadun luonteesta (Yritysvaikutusten arviointi lokakuussa 2022). Kaivokadulla liikennemäärän lisääntyminen jää marginaaliseksi suhteutettuna kadun nykyisiin autoliikennemäärin (n. 18 500 autoa arkivuorokaudessa).

Kaartinkaupungin katuverkolla liikennekuormituksen lisäys heikentää toteutuessaan niin liikenneturvallisuutta kuin viihtyisyyttäkin. Alle tuhannen auton lisäkuormitus vuorokaudessa on melko pieni, mutta vaikutuksen suunta on selvä. Tarvittaessa on kuitenkin mahdollisuus tehdä nopeita toimenpiteitä paikalliskatujen kautta tapahtuvan läpiajon houkuttelevuuden vähentämiseksi.

Miten muutokset parantavat pyöräilyn edellytyksiä? 

Esplanadin liikennejärjestelyjen vaikutukset saattavat jäädä pyöräilyn osalta vähäisiksi.

Nykytilanteessa pyöräliikenteen pääreitti kulkee Eteläesplanadilla puiston puolella kapeana kaksisuuntaisena yhteytenä. Lisätilaa pyöräilylle osoitetaan toteuttamalla Eteläesplanadille uusi kaksisuuntainen pyörätie. Nykyinen pyörätie siirtyy jalankulun käyttöön.

Lönnrotinkadun länteen suuntautuva uusi pyöräkaista parantaa pyöräilyn edellytyksiä länteen.

Rakennetaanko Pohjoisesplanadille tai sen läheisyyteen uusia pyörien pysäköintipaikkoja?

Jo nyt Esplanadeilla, Kauppatorilla ja Kaartinkaupungissa on runsaasti pyörätelineitä. Niiden sijaintiin voi tutustua karttapalvelussa: pyörätelineet kartalla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kaupunkiympäristön toimiala tarkastelee mahdollisuuksia lisätä pyörien pysäköintipaikkoja esimerkiksi Keskuskadun alkupäähän tai Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun kulman läheisyyteen. Varsinaiset pyöräparkit sijoitetaan jatkossakin joukkoliikenteen asemien ja solmukohtien yhteyteen.

Miksi Eteläesplanadille rakennettiin väliaikainen pyörätie?

Eteläesplanadin pyörätie kohentaa etenkin jalankulkijoiden olosuhteita, kun pyörillä ja sähköpotkulaudoilla liikkujat on erotettu aiempaa selkeämmin kävelijöistä. Jalankulkijoille vapautui järjestelyn myötä leveämpi jalkakäytävän tila puiston puolelle.

Kävelyn olosuhteet paranivat etenkin Kappelin kohdalla, jossa ei aiemmin ollut jalkakäytävää. Monet jalankulkijat erehtyivät kävelemään Kappelin takana kulkevalla pyörätiellä. Nyt tämä jalkakäytävältä näyttänyt pyörätie on jalkakäytävä.

Uudistus toi lisää tilaa sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille.

Miksi Eteläesplanadin pyörätie asfaltoitiin?

Pyörätie asfaltoitiin väliaikaisesti, jotta pyöräilijät ja sähköpotkulautailijat käyttäisivät sitä, eivätkä hakeutuisi asfaltoidulle jalkakäytävälle. Etenkin sähköpotkulaudoilla nupukivillä ajaminen on hyvin hankalaa.

Asfalttipinta kuoritaan kokeilun päätyttyä nupukivistä. Nupukiveystä myös kunnostetaan, kun Esplanadien katusaneeraukset toteutetaan lähitulevaisuudessa omana hankkeenaan.

Pitenevätkö autoilijoiden matka-ajat keskustassa?

Henkilöautoilla kuljetut matka-ajat voivat hieman kasvaa ruuhkaisimpina aikoina. Suurin vaikutus on länteen suuntautuvalle liikenteelle aamun vilkkaimpaan aikaan, jolloin matka-aika Hakaniemestä Jätkäsaareen kasvaa kaistamuutosten myötä arviolta reilun minuutin.

Miten keskustaan pääsee sujuvasti, jos jättää oman auton kotiin?

Jo nyt suurin osa ihmisistä saapuu keskustaan joukkoliikenteellä. Joukkoliikenne kehittyy yhä mm. uudistuvin raideyhteyksin. Uudet raideyhteydet kytkevät keskustan tehokkaasti lähelle ja kauas. Myös liityntäpysäköinti on toimiva tapa lyhentää matkaan kuluvaa aikaa.

Miten esteettömyys huomioidaan uudistusten suunnittelussa?

Esplanadit kuuluvat esteettömyyden erikoisalueeseen ja tämä tulee huomioida tilapäisten rakenteiden suunnittelussa. Suunnitelmat käydään läpi esim. Vammaisneuvoston kanssa. Neuvostolta kerätään myös kokemuksia kokeilun toimivuudesta.

Miten kokeilussa on huomioitu pelastustoiminta?

Pelastustoiminnan edellytyksiä kokeilun aikana on suunniteltu yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Suunnitelmissa on otettu huomioon mm. pelastusreitit ja pelastuskaluston nostopaikat sekä katujen geometrian mitoittaminen huomioiden pelastusajoneuvojen tilatarpeet. Esimerkiksi Eteläesplanadilla pyörätie on toteutettu siten, että hälytysajoneuvoa on tarvittaessa mahdollista väistää pyörätien puolelle, samoin Esplanadien varrella sijaitsevien rakennusten aiheuttamat vaatimukset pelastustoiminnalle on huomioitu. Kokeilu ei estä pelastustoimintaa keskustan alueella. Käymme säännöllisesti yhdessä pelastuslaitoksen kanssa läpi kokeilun vaikutuksia pelastustoimintaan ja teemme tarvittaessa muutoksia järjestelyihin.

Voisiko nopeusrajoitus Pohjoisesplanadilla olla 20 kilometriä tunnissa?

Helsingissä 20 km/h nopeusrajoitusta on käytössä vain pihakaduilla. Muille alueille ei 20 km/h rajoituksia ole käytetty. Nopeusrajoitus Esplanadeilla on nykyisin 30 km/h, eikä sen alentamiselle ole riittäviä perusteluja. Käytännössä Esplanadien ajoratojen kaventaminen jo sinänsä alentaa nopeuksia.

Miten Katajanokalta pääsee liikkumaan autolla?

On totta, että Esplanadien yksikaistaisiksi muuttaminen vaikuttaa eniten autoliikenteen sujuvuuteen juuri länteen päin.

Autoliikenteen sujuvuutta yksikaistaisilla Esplanadeilla on arvioitu väliaikaisia toimenpiteitä valmisteltaessa. Esplanadien sujuvuutta määrittelee suurelta osin liittymien järjestelyt Mannerheimintiellä ja Havis Amandan ympäristössä. Näiden liittymien välityskyky pyritään säilyttämään lähellä nykyistä, vaikka kaistamäärä Esplanadeilla vähenee. Arvion mukaan Esplanadin läpi ajaminen hidastuu pahimpaan ruuhka-aikaan noin minuutilla.

Miten keskustan liikennevirtojen on suunniteltu ohjautuvan, kun useita liikennettä uudelleenohjaavia katuremontteja ja muita muutoksia toteutetaan samanaikaisesti?

Kantakaupungissa on käynnissä ja tulossa monia eri hankkeita, joilla on vaikutusta alueen liikenteeseen.

Esplanadien ja siihen liittyvien katujen kokeilun on suunniteltu kestävän alkukesästä 2023 loppuvuoteen 2024. Kaivokadun remontti on käynnistymässä vasta tämän jälkeen, jolloin Esplanadeille voidaan palauttaa kaksi ajokaistaa suuntaansa remontin ajaksi.

Esplanadeilla ja Mannerheimintiellä kulkeva liikenne on pääasiassa eri suunnista saapuvaa, jolloin näiden kohteiden väliaikaiset järjestelyt eivät molemmat vaikuta kovinkaan monen matkaan. Esplanadien väliaikaisten järjestelyjen on arvioitu ruuhka-aikaan hidastavan länteen suuntautuvaa liikennettä noin minuutin, joten kohtuuttoman suurista viiveistä ei ole kyse.

Miten Esplanadien kaistajärjestelyt vaikuttavat liikennevirtoihin laajemmin keskusta-alueella? 

Koko keskustan liikenneverkon tasolla Esplanadien kaistajärjestelyjen vaikutukset ovat arviolta hyvin pieniä.

Oheiset kuvat näyttävät, että ennusteen mukaan liikennemäärä Pohjoisesplanadilla vähenee noin 300 ajoneuvolla tunnissa aamu- ja iltaruuhkan aikaan. Nykyisestä liikenteestä vajaa kolmannes siirtyy Kaivokadulle ja noin neljännes Kaartinkaupunkiin. Loput matkoista jää joko tekemättä tai ne tehdään muilla kulkumuodoilla. Toisen kaistan poistaminen hidastaa esimerkiksi aamuruuhkassa Hakaniemestä Jätkäsaareen tehtävää matkaa reilulla minuutilla. 

Eteläesplanadin liikennemäärä vähenee ennusteen mukaan iltaruuhkassa noin 300 ajoneuvolla tunnissa, josta noin kaksi kolmasosaa siirtyy Kaartinkaupunkiin, ja yksi kolmasosa matkoista tehdään muilla kulkumuodoilla, jää tekemättä tai siirtyy keskustan ulkopuolelle. Aamuruuhkan aikaan vaikutus jää ennusteen mukaan pieneksi. Iltaruuhkan aikana matka-ajat voivat jopa nopeutua nykyisestä. 

Liikennemäärien muutokset aamuruuhkassa (pdf) 

Liikennemäärien muutokset iltaruuhkassa (pdf) 

Millaisia vaikutuksia kävelyalueiden laajentamisella voi olla alueen yrityksiin? 

Vaikutukset alueella toimiviin yrityksiin ovat todennäköisesti maltillisia.

Yritykset voivat laajentaa toimintaansa katutilaan nykyistä enemmän. Lönnrotinkadulla pyöräilijämäärät kasvavat, mikä tuo lisää potentiaalisia asiakkaita kadun varrelle. Asiointipysäköintipaikkojen väheneminen vaikuttaa niihin asiakkaisiin, jotka saapuvat palveluihin autolla.

Alueen toimijoiden viestejä kuunnellaan herkällä korvalla. Kaupunkiympäristön suunnittelu vaatii kuitenkin aina kompromisseja erityisesti keskustassa, jossa tilaa on hyvin rajallisesti eikä vapaata tilaa ole käytännössä lainkaan. Esplanadien väliaikaisten järjestelyjen aikana seurataan niiden vaikutuksia niin keskustan toimijoihin, alueen viihtyisyyteen kuin liikenteen sujuvuuteen. Haluamme kuulla alueen yrittäjiä ja yrityksiä sekä näiden liikennejärjestelyjen suunnittelun aikana että silloin, kun väliaikaiset liikennejärjestelyt ovat käytössä. Näiden kokemusten pohjalta suunnitellaan myöhemmin alueen pysyvät ratkaisut.

Kuinka montaa yritystä Esplanadien liikennejärjestelyjen muutokset koskevat?

Vaikutukset rajautuvat melko pienelle alueelle Esplanadin katujen välittömään läheisyyteen, mutta koskettavat mahdollisesti suurta määrää yrityksiä. Esplanadeilla toimivia yrityksiä on reilu 600 kappaletta, joista suurimpaan osaan kokeilulla ei ole merkittäviä vaikutuksia.

Mitä kansainväliset tutkimukset kertovat liikkumisen ja yritysten elinvoiman suhteesta?

Kansainvälisissä esimerkeissä ja tutkimuksissa on havaittu, että kävelyalueiden lisääminen ja katuympäristön kohentaminen lisäävät alueen kävelijä-, oleilija- ja asiakasmääriä. Joissain tapauksissa näiden muutosten on todettu kasvattaneen alueen liikevaihtoa. Tutkimukset osoittavat, että autolla saapuvien asiakkaiden määrä usein yliarvioidaan.

Tampereen yliopiston Kävelystä elinvoimaa -raportin mukaan (2013) kansainväliset tutkimukset näyttävät melko kiistattomasti, että kävelyolosuhteiden parantamisen myötä kävelijämäärät kasvavat. Paikallisten on havaittu tekevän enemmän ostoksia lähiympäristössään sen lisäksi, että kauempaa tulevien vierailijoiden määrä kasvaa.

Miten keskustan kivijalkakaupat pärjäävät kilpailussa, jos niihin ei pääse autolla?

Keskustaan voi tulla autolla ja pysäköidä esimerkiksi maksulliseen pysäköintihalliin, joita Helsingistä löytyy useita. Toisaalta suurin osa ihmisistä saapuu jo nyt keskustaan joukkoliikennevälineillä.

Lisäksi kansainvälisissä esimerkeissä ja tutkimuksissa on havaittu, että kävelyalueiden lisääminen ja katuympäristön kohentaminen lisäävät alueen kävelijä- ja oleilijamääriä sekä myös asiakasmääriä.

Kävelystä elinvoimaa -raportin mukaan (2013) kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kävelijöiden ja pyöräilijöiden ostovoima näyttää olevan vähintään yhtä suuri kuin autoilijoilla. Vaikka kertaostos olisi pienempi näillä kulkutavoilla, niin käyntikertoja kertyy enemmän.

Kuka vastaa arvokkaiden kävely- ja oleilualueiden ilmeestä ja kalustuksesta?

Esplanadien alue on ainutlaatuinen ja historiallisesti arvokas ympäristö. Sekä kalustuksessa että rakenteissa tavoitellaan yhtenäistä, esteettistä ja viimeisteltyä toteutusta. Kalustus eri katuosuuksilla suunnitellaan kaupungin, konsulttien ja alueen toimijoiden yhteistyönä. Kokeilussa pyritään mahdollisimman laadukkaaseen väliaikaiseen ratkaisuun, vaikka se ei voikaan vastata laatutasoltaan pysyviä katurakenteita.

Mistä kesäkaduille ja muualle keskustaan saadaan lisää ihmisiä kävelemään ja oleilemaan?  

Kesäkatujen kävelijämäärät nousivat kesinä 2020 ja 2021. Vuonna 2022 ne pysyivät verrattain samana. Kaduilla on viivytty kaikkina kokeilukesinä merkittävästi aiempaa enemmän. Viihtyisillä alueilla ihmiset viettävät enemmän aikaa.

Kesäkatujen tarkoitus ei ole niinkään tavoitella tapahtuman tavoin suuria ihmismassoja, vaan tarjota kesäisin paikkoja levähtämiseen ja viihtymiseen.

Uusien reittien löytäminen voi viedä aikaa. Mitä pidempään muutokset ovat voimassa, sitä todennäköisemmin ihmiset myös löytävät sinne, ellei kyseessä ole esimerkiksi Senaatintorin tai Kasarmitorin toriterassin kaltainen erikoiskohde, johon ihmiset lähtevät erikseen tutustumaan.  

Minkälaista palautetta kesäkaduista on tullut alueen yrittäjiltä?

Suurin osa vastaajista toivoi kesäkatujen toteuttamista uudelleen, kun asiaa kysyttiin suoraan suullisesti alueen kivijalkayrittäjiltä.

Vuonna 2021 kesäkadut toteutettiin Kasarmitorin terassin kanssa. Silloin valtaosa yrittäjistä suhtautui positiivisesti sekä katuihin että terassiin ja koki niillä olleen positiivisia vaikutuksia yritystoimintaan.

Vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä yrityksistä vähän yli puolet toivoi lisää kesäkatuja. Yrittäjien palaute oli edellistä vuotta kriittisempää erityisesti suhteessa kesäkatujen toteutukseen. Moni yritys on raportoinut kesäkaduilla olleen selkeä positiivinen vaikutus myyntiin, mutta monella yrityksellä vaikutusta myyntiin ei ole ollut.

Minkälaista palautetta asukkailta on tullut kesäkatukokeiluista?

Kesäkatuja koskevaan verkkokyselyyn osallistui 950 vastaajaa. Kyselyssä oli mahdollisuus arvioida kaupungin aiemmin toteutettuja kesäkatuja. 85 % vastaajista toivoo kaupungilta jatkossakin kesäkatujen kaltaisia kokeiluja.

Houkutellaanko väkeä Esplanadeille uusin tapahtumin?

Kaupunki pyrkii luomaan puitteita ja mahdollistamaan muiden osapuolten ehdotusten mukaisia tapahtumia. Tavoitteena on, että keskusta olisi elävä ympäri vuoden.

Miten Keskuskadusta saadaan houkuttelevampi ja luontevampi osa keskustan yleisötapahtumia?

Keskuskatu on tunnistettu tapahtumien aikaan siinä mielessä pullonkaulaksi, että leveän pelastusväylän vuoksi tapahtumat eivät voi juurikaan levittäytyä tälle kävelykadulle. Yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa tarkastellaan mahdollisuuksia Keskuskadun aktiivisemmalle käytölle.

Kaupunki kehittää keskustan kävelyalueiden verkostoa kokonaisuutena ja ymmärtää sen yhtenäisyyden merkityksen etenkin tapahtumien aikaan.  

Onko Pohjoisesplanadin levennetty kävelyalue hyvin hoidettu myös talvella?

Hyvällä suunnittelulla myös tilapäiset rakenteet kestävät talvikunnossapitoa. Lähtökohtaisesti alueen vuokrannut toimija hoitaa sitä myös talvella. Kaupunki vastaa jalkakäytävistä ja ajoradasta.

Miten alueen yritykset otetaan mukaan uudistusten suunnitteluun?

Esplanadien kävely- ja oleilualueiden käyttö ja kalustus on suunniteltu alueen yritysten ja kiinteistönomistajien kanssa yhteisissä työpajoissa marraskuun 2022 ja tammikuun 2023 välillä.

Suunnitteluratkaisuista kerätään palautetta alueen katujen kiinteistönomistajilta, yrityksiltä ja kaupunkilaisilta, jotta pysyvät ratkaisut voidaan suunnitella kaikkia osapuolia parhaiten palveleviksi.

Alueen yritysten edustajilla oli mahdollisuus ilmoittaa työpajoissa tai sähköpostitse kiinnostuksensa yksityishaasteluun yrityksensä tarpeista ja toiveista kokeilualueita koskien. 

Miten kaupunkilaiset voivat osallistua uudistusten suunnitteluun tai kertoa mielipiteensä?

Kaupunkilaisille on järjestetty yksi avoin työpaja (14.12.2022). 

Kaupunkilaisista on koottu myös raati, joka kehittää kävelyalueiden suunnitelmia yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa, pohtii ideoita kaupunkiympäristön parantamiseksi sekä testaa kesällä uusia kävelyalueita. 

Tilaisuuksista ja raadista voi lukea lisää ylempää tältä verkkosivuilta Yritykset ja kaupunkilaiset suunnittelussa mukana -otsikon alta.

Mielipiteensä ja toiveensa voi kertoa myös kaupungin palautekanavan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) kautta. 

Miten uudistuksista kerätään palautetta?

Koko prosessin ajan erilaisten kyselyiden ja vuorovaikutustilaisuuksien anti kootaan muistiin.

Lisäksi tulevien vuosien aikana kerätään kokemuksia ja mielipiteitä laajasti sekä alueen toimijoilta että kaupunkilaisilta.
 

Kokeilujen onnistumista seurataan tiiviisti koko sen keston ajan.

Miten seurannan kannalta tärkeä liikennelaskenta toteutetaan? 

Liikennelaskennat toteutetaan videokuvauksen ja kuvatulkinnan avulla. Kävelijöiden, pyöräilijöiden, moottoriajoneuvojen ja sähköpotkulautailijoiden määriä lasketaan yhteensä 20 kohteessa. Seuranta on jatkuvaa Etelä- ja Pohjoisesplanadilla sekä Lönnrotinkadulla, muualla tehdään otoslaskentoja. Tuloksia verrataan kokeilua edeltäneisiin liikennemääriin huhtikuulta 2023.

Miten henkilöajoneuvoliikenteen sujuvuutta seurataan?

Autoliikenteen sujuvuuden, reittien ja matka-aikojen muutoksia seurataan ajoneuvoista saatavien GPS-pohjaisten tietojen avulla. Dataa hyödynnetään eri vuorokauden- ja vuodenajoilta, vertailukohtana tarkasteluissa käytetään vuoden 2022 syksyn aineistoa. Dataa tarkastellaan eri näkökulmista: liikennetilannetta arvioidaan sekä verkostollisesti että katukohtaisesti. Lisäksi seurataan, miten matka-ajat ja reitit tiettyjen kohteiden välillä muuttuvat.  

Vaikutukset autoliikenteen sujuvuuteen (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Miten huolto- ja tavaraliikenteen sujuvuutta seurataan?

Huoltoliikenteen sujuvuutta sekä lastaukseen tarkoitettujen paikkojen riittävyyttä seurataan havainnoimalla, videotallenteita analysoimalla ja toimijakyselyllä. Esplanadeilla on tehty havainnointeja jo huhtikuussa 2023, jotta saadaan vertailukohta kokeilua edeltäneeseen tilanteeseen.  

Esplanadien kokeilun huoltoliikenteen seuranta 2023 (pdf, 0,5 Mt)

Miten vaikutuksia keskustan elinvoimaan mitataan?

Kaupungilla on käytössään koronaa edeltäneeltä ajalta erilaista dataa, johon peilata kokeilun vaikutuksia. Vertailupohjaa antavat Helsingin keskustan elinvoimalaskenta, Helsingin keskustan elävyysindeksi ja tiedot liiketilojen käyttöasteesta.

Uusi elinvoimamittaristo tilataan ulkopuoliselta asiantuntijataholta. Selvityksessä huomioidaan ainakin tarkastelualueen yritysten liikevaihdon kehitys. Lisäksi kuullaan kokeilualueen yrityksiä ja alueella toimivia kuljetusyrityksiä, matkailualan toimijoita ja tapahtumajärjestäjiä.  Tavoitteena on selvittää mm. asiakasmäärien kehitystä, työpaikkojen määrän kehitystä ja kokemuksia uuden katutilan hyödyntämisestä. 

Esplanadien määräaikaisen kokeilun elinvoimavaikutusten seuranta (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Miten ihmisten kokemia vaikutuksia tutkitaan?

Ihmisten viihtyvyyttä, uusien alueiden käytön määrää ja luonnetta sekä yleistä suhtautumista uusiin alueisiin ja vastaaviin kokeiluihin arvioidaan. 

Kokeilun aikana uusien kävelyalueiden käyttöä havainnoidaan eri vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä. Eri käyttäjäryhmien kokemuksia kerätään kesällä toteutettavilla katuhaastatteluilla sekä keskusteluissa ja kävelykierroksella kaupunkilaisraadin kanssa. Lisäksi toteutetaan kysely kaupunkilaisille.

Esplanadien kokeilun käyttäjähavainnointi ja haastattelut kesältä 2023 (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsinkiläisten kokemukset Esplanadien ja kesäkatujen kokeilusta -kyselytutkimus (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Miten ilmanlaatua ja ääniympäristöä seurataan?

Ilmanlaadun seurantaa eli typpioksidipitoisuuksien mittaamista jatketaan Pohjoisesplanadilla. Lönnrotinkadulla mitataan edelleen pienhiukkasten määrää ja typpioksidipitoisuuksia. Ääniympäristön muutoksen seuranta perustuu haastatteluihin ja kyselyihin.

Mihin päätöksiin käveltävän keskustan edistäminen perustuu?

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti ydinkeskustan kävely-, oleskelu- ja pyöräilyalueiden kokeiluluontoisen laajentamisen valmistelun käynnistämisestä 15. marraskuuta 2022.

Kaupunginhallitus päätti 25. tammikuuta 2021 käveltävän keskustan laajentamisen jatkosuunnittelusta. Päätöksessä esitettiin, että kävelykeskustan laajentamisesta tehdään esitys päätöksentekoon ja yhtenä suunnittelussa tarkasteltavana alueena on Esplanadien alue.

Kaupunginhallitus hyväksyi tammikuussa 2021 myös Helsingin keskustavision, joka linjaa mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelua kantakaupungissa.

Visiossa mm. linjataan, että laaja käveltävä keskusta lisää sosiaalista kanssakäymistä, kannustaa liikkumiseen, ulkona oleskeluun ja kohtaamisiin. Katutilan käyttöä priorisoidaan kestävien kulkumuotojen näkökulmasta. Tutustu Helsingin keskustavisioon.

Mitä muita strategioita tai linjanvetoja kävelyolosuhteiden edistämisen taustalla on?

Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025 edellyttää kävelykeskustan suunnittelua ja liikennejärjestelyjen kehittämistä keskustan elinvoimaa ja kasvua tukeviksi.

Edellä mainittujen päätösten ja kaupunkistrategian taustalla on huomattava määrä muita päätöksiä, linjauksia, strategioita ja selvityksiä, jotka on huomioitu niitä muodostettaessa.

  • Vuoteen 2032 ulottuva ydinkeskustan maankäytön kehityskuva (ei vielä hyväksytty), joka ohjaa myös liikenteellisiä ratkaisuja.   
  • Helsingin keskustan asiointiselvitys, joka on Helsingin kaupungin, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin City Markkinoinnin vuonna 2019 teettämä selvitys. Siinä tutkittiin ketkä keskustassa asioivat, miten he sinne tulevat ja kuinka paljon rahaa he kuluttavat.
  • Lukuisat kansainväliset selvitykset, tutkimukset ja verrokkikaupungeista saadut kokemukset luovat osaltaan pohjaa Helsingin päätöksille.

Mitkä ovat keskustan kehittämisen seuraavat etapit?

Keskustan kävelyalueiden tilapäinen laajentaminen alkaa kesällä 2023. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee päätöksentekoon vuonna 2023. Siinä määritellään ydinkeskustan liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet, suuntaviivat ja toimet. Suunnitelmassa hyödynnetään kävelykeskustan laajentamisesta saatava tieto, kuten kokeilusta kerättävät kokemukset ja mielipiteet, ja esitetään pysyviä ehdotuksia kävelyalueista.

Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta laaditaan myöhemmin tarkemmat, toteutukseen johtavat suunnitelmat.