Kokeilu tuo Esplanadeille vehreyttä kaikkina vuodenaikoina

Kesäkukat, viherkasvit ja koristeheinät luovat viihtyisyyttä ja suojaa kokeilun myötä uudistuville Esplanadeille. Kaduilla nähdään sekä perinteisiä kesäkukkia että hieman eksoottisempia kasveja. Helsingin kaupunginpuutarhalla kasvatetut kasvit ovat tyyliltään hienostuneita ja sopivat väritykseltään ympäröivien rakennusten värimaailmaan. Syys- ja talvikaudelle ruukkuihin vaihdetaan sesongin mukaisia kasveja.
Taimia kaupunginpuutarhan kasvihuoneessa.

Esplanadeille tulevat kasvit ovat tyylillisesti sekoitus uutta ja vanhaa. Valikoimassa on mukana sekä uudempia lajeja että useita perinteikkäitä kesäkukkalajeja. Istutuksissa käytetään noin 50 eri kasvilajia.

Tutut kesäkukat, esimerkiksi kannat, daaliat, begoniat, petuniat ja koristetupakat, tuovat kokonaisuuteen perinteikkyyttä. Istutuksissa nähdään myös koristeellisista lehdistään tunnettua pelargoniaa, jota on käytetty Helsingissä istutuksissa erityisen pitkään. Mukaan tulee modernejakin elementtejä, kuten kokonaisuutta keventäviä heiniä.

Vaaleasävyiset istutuskokonaisuudet toistavat murrettuja valkoisen, harmaan, beigen sekä vihreän eri sävyjä. Aprikoosinväriset, purppuranpunaiset ja violetit kukat ja lehdet tuovat täyteläisyyttä ja kontrastia. 

Esplanadeille tulee syyshortensioita, pallomaisia laakeripuita ja muita rungollisia pensas- ja puulajeja. Istutuksiin tulee myös muutamia viherkasveja, kuten viherliljapuita, kanariantaateleita ja kääpiöpalmuja. 

Pohjoisesplanadille tuodaan istutuslaatikoita, jotka rajaavat jalkakäytävät ja oleskelualueet ajoväylistä. Laatikot kasveineen muodostavat matalan ja vehreän aidan, joka tuo suojaa moottoriajoneuvoliikenteeltä. Laatikoista ja valaisinpylväiden amppeleista sekä ruukkujen sommitelmista rönsyävä vehreys pehmentää ja elävöittää katukuvaa.

Ideoita Esplanadin puiston historiasta

Ideoita on ammennettu myös Esplanadien historiasta. Esplanadin puisto oli 1900-luvun alussa vihersuunnittelun suunnannäyttäjä, ja kasvivalikoimista löytyi eksoottisiakin kasveja, kuten kaktuksia, mehikasveja ja palmuja. Silloinen kaupunginpuutarhuri Svante Olsson halusi tuoda vihersuunnitteluun tuulahduksia ulkomailta. Ensi kesänä Esplanadeilla nähdään mehi- ja viherkasveja, jotka antavat istutuksiin runsautta heti alkukesästä.

Kuva vanhasta Helsingin puistojen kasviluettelosta vuosilta 1928-1929, jossa Esplanadinkappelin kohdalle on merkitty mukulabegonioita ja palmuja.
Kuva vanhasta Helsingin puistojen kasviluettelosta vuosilta 1928-1929, jossa Esplanadinkappelin kohdalle on merkitty mukulabegonioita ja palmuja.

Kasvit Helsingin kaupunginpuutarhalta

Suurin osa kasveista kasvatetaan pistokkaista tai siemenistä Helsingin kaupunginpuutarhalla. Ryhmäistutuksissa käytettävät kesäkukat kasvatetaan pääasiassa Pohjoismaista ja Euroopasta hankituista pikkutaimista ja pistokkaista.  Helsinki on yksi harvoista Suomen kaupungeista, jossa on mahdollista kasvattaa kesäkukat omalla puutarhalla.

Kasvit istutetaan taimina, ja kesän aikana istutukset saavuttavat runsaan vehreän ilmeen. Kasvu ja muuttuva ulkomuoto ovat olennainen osa kasvillisuuden arvoa ja viehätystä. Tätä muutosta kaupunkilaiset pääsevät kesän aikana seuraamaan. Hyvällä hoidolla kasvit kukoistavat läpi kesän.            

Suurin osa Esplanadien kasvillisuudesta kasvatetaan kaupunginpuutarhalla pistokkaista tai siemenistä. Kevään kuluessa kasvaneet taimet siirretään paikoilleen kesäkuussa.
Suurin osa Esplanadien kasvillisuudesta kasvatetaan kaupunginpuutarhalla pistokkaista tai siemenistä. Kevään kuluessa kasvaneet taimet siirretään paikoilleen kesäkuussa.

Vehreyttä luvassa myös syksyllä ja talvella

Uudistus tuo Esplanadeille vehreyttä myös kesäkauden ulkopuolella, sillä osaan astioista vaihdetaan kasvit sesongin mukaan, kuten kaupungin keskeisimmissä istutuksissa on tapana.

Kesäkukkavaihetta seuraavat syksyn ja talven kanerva- ja havuistutukset. Keväällä voidaan nähdä istutuskokonaisuuksia sipulikukista ja orvokeista. Kaksivuotisen kokeilun aikana osa monivuotisista viherkasveista talvetetaan kaupunginpuutarhalla.

Staran vihersuunnittelija Kirsti Oksanen ja WSP:n maisema-arkkitehti Satu Niemelä-Prittinen katsastivat kaupunginpuutarhalla Pohjoisesplanadin valaisinpylväiden amppeleihin tulevien violettikukkaisten köynnöskasvien eli keijunmekkojen kasvua.
Staran vihersuunnittelija Kirsti Oksanen ja WSP:n maisema-arkkitehti Satu Niemelä-Prittinen katsastivat kaupunginpuutarhalla Pohjoisesplanadin valaisinpylväiden amppeleihin tulevien violettikukkaisten köynnöskasvien eli keijunmekkojen kasvua.

Esplanadien uusi ilme on osa laajempaa kokeilua

Helsinki laajentaa kokeiluluontoisesti ydinkeskustan kävely-, oleskelu- ja pyöräilyalueita tulevana kesänä. Osana kokeilua kävelyyn, oleiluun ja pyöräilyyn varattu alue Esplanadeilla kasvaa, ja samalla ajoradat muutetaan yksikaistaisiksi.

Kivijalkaliikkeet ja ravintolat laajentavat toimintaansa molemmilla Esplanadeilla uudelle levennysalueelle. Lisäksi kaduille tulee uusia alueita yleiseen oleskeluun.

Suunnittelussa on huomioitu kaupunkikuvallisen ilmeen ja viihtyisyyden lisäksi huolto- ja saattoliikenteen sujuvuus, esteettömyys sekä talvihoito ja muut kunnallistekniset vaatimukset.

Yhteisistä työpajoista lähtökohdat suunnittelulle

Suunnitelma tehtiin yhteissuunnitteluna kaupunkilaisten ja alueen toimijoiden kanssa. Työpajoissa käsiteltiin muun muassa materiaaleja, värimaailmaa, kasvillisuutta ja kalusteita. Eri vaihtoehdoista valittiin yhteistuumin elegantin perinteikäs tyyli.

Kokeilun toivotaan antavan suuntaa Esplanadien toiminnallisuuden, ilmeen ja liikennejärjestelyjen kehittämiseen. Tulevan ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman muodostamisessa hyödynnetään kokeiluista saatuja tietoja ja havaintoja.