Kiusaamisen vastainen toiminta ammatillisessa koulutuksessa

Oppilaitoksissamme ei suvaita kiusaamista. Työskentelemme monin eri tavoin kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja puutumme kiusaamiseen.

Haluamme luoda lapsille ja nuorille turvallisen ympäristön kasvaa ja oppia. Kiusaamista ei suvaita ja siihen puututaan. Kaikilla kouluilla on toimintamallit kriisi- ja kiusaamistilanteiden varalle.

Työskentelemme kouluissa aktiivisesti ja monin eri tavoin kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi. Menetelmät voivat vaihdella kouluittain. Olemme koonnet koulujen toimenpiteet kiusaamisen vastaiseksi ohjelmaksi, jossa on 13 kohtaa. Voit tutustua niihin alla.

Työkalupakki kouluille kiusaamisen torjumiseen

Kouluissa ja oppilaitoksissa seurataan hyvinvointia jatkuvasti muun muassa kouluterveyskyselyn ja hyvinvointiprofiilin avulla. Jokainen koulu ja oppilaitos hyödyntää näitä kahta seuratakseen oppilaiden ja opiskelijoiden arkea ja jaksamista. Tietoa käytetään kiusaamisen ehkäisemiseen sekä siihen puuttumiseen monin eri keinoin.

Jokaisella päiväkodilla, koululla ja oppilaitoksella on käytössään työkalupakki sosiaalisten tilanteiden ja tunteiden tunnistamista sekä uusien taitojen oppimista varten. On helpompaa tehdä jotain, kun on välineet, joilla toimia.

  • Esimerkiksi Laakavuoren ala-asteen koululla Mellunmäessä tunne- ja vuorovaikutustaidot on oppiaine, joka on lukujärjestyksessä ja jota jokainen luokka opiskelee kerran viikossa. Lue lisää siitä, miten Laakavuoressa toimitaan.
  • Minun silmin, sinun silmin -koulutusohjelman tavoitteena on vähentää konflikteja, jotka syntyvät esimerkiksi rasismista, erilaisuuden pelosta tai ryhmien välisistä ennakkoluuloista. MiSi-koulutusta suositellaan kaikkiin helsinkiläiskouluihin. Kurssi sopii erityisesti 8.-9.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Lue lisää MiSi-koulutuksesta.

Jokaisen päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen yhteisöt, ryhmät ja luokat laativat yhdessä säännöt, jotka auttavat sekä ennaltaehkäisemään kiusaamista että puuttumaan siihen jämäkästi ongelmien jo alettua.

  • Jokainen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa huolehtii, etteivät uudet tulokkaat putoa kelkasta. Ryhmäyttämistä jatketaan, kunnes tulokkaat ovat sopeutuneet uuteen ympäristöönsä. Tämä ei tapahdu hetkessä, joten toiminnan tulee olla pitkäkestoista. Tehdään ryhmäyttämisestä olennainen osa arkea eikä anneta kenenkään pudota.

Ryhmäyttämisen tarkoitus on luoda yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunnetta ryhmässä. Hyväksytyksi tuleminen on ihmisen perustarve. Ryhmään kuuluminen on edellytys hyvinvoinnille ja oppimiselle. Koulunkäyntiin sitouttaminen vähentää tutkitusti koulupoissaoloja.

Ryhmäyttämistä täytyy tehdä ympäri vuoden. Ryhmäyttämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti nivelvaiheessa, ryhmien vaihtuessa, yläkouluun siirryttäessä, oppilaan pitkän poissaolon jälkeen ja uuden oppilaan tullessa luokkaan.

Jokainen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa huolehtii, etteivät uudet tulokkaat putoa kelkasta. Ryhmäyttämistä jatketaan, kunnes tulokkaat ovat sopeutuneet uuteen ympäristöönsä. Tämä ei tapahdu hetkessä, joten toiminnan tulee olla pitkäkestoista. Tehdään ryhmäyttämisestä olennainen osa arkea eikä anneta kenenkään pudota.

Pitäjänmäen peruskoulussa 1.-9.-luokkalaisia ryhmäytetään säännöllisesti. Ryhmäyttämistä voivat tehdä luokanopettajan tai luokanohjaajan lisäksi esimerkiksi kuraattori, kouluvalmentaja tai tukioppilaat. Lue vinkkejä ryhmäyttämiseen.

Seiskaluokkalaisille ja toisen asteen aloittaville on lukuvuoden alussa oppilashuollon tai opiskelijahuollon henkilöstön vetämä pienryhmäkeskustelu mielenterveydestä ja sitä vaarantavista asioista, kuten kiusaamisesta.

  • Alppilan lukiossa kuraattori ja psykologi tapaavat kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat lukuvuoden alussa. Kaksikko järjestää hyvinvoinnin oppitunnit uusille opiskelijoille syyslukukaudella. Lue lisää.

Luodaan sähköinen palautekanava lisämahdollisuudeksi kiusaamisesta  ilmoittamiseen. Kiusaaminen voi tapahtua myös piilossa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Yksikään kiusaamistapaus ei saa jäädä piiloon.

Kiusaamistilanteiden selvittämiset on tärkeää kirjata. Wilmaan on tehty muistiopohja kiusaamistilanteiden selvittelyn kirjaamista varten.

Koulut valitsevat vastuuhenkilöt, jotka erityisesti huolehtivat kiusaamiseen puuttumisesta sekä ennaltaehkäisyn ja jälkihoidon edistämisestä. Toimintamalli pilotoidaan tietyissä kouluissa.

Restoratiivisten eli ihmissuhteita korjaavien menetelmien systemaattinen käyttöönotto kouluissa ja oppilaitoksissa. Perusopetuksen oppilashuollon henkilökunta, toisen asteen kuraattorit ja osa psykologeista on koulutettu menetelmien käyttöön. Uusille työntekijöille järjestetään tarpeen mukaan samaa koulutusta.

Joskus tarvitaan enemmän tukea. Silloin kiusatulle nimitetään turvallinen aikuinen, joka auttaa ja tukee eteenpäin. Perusopetuksessa jokainen koulu kirjaa nimikkoaikuisen toimintasuunnitelmaansa.

Pitkään jatkuneen koulukiusaamisen katkaisemiseen tarvitaan kaikki mahdollinen apu. Joskus ulkopuolinen taho voi tuoda puuttuvan palasen ongelmatilanteeseen. Uusi näkökulma huomioi kokonaistilanteen usein monimutkaisesti solmuun menneissä ja tulehtuneissa tapauksissa. Tätä kutsutaan K-0-toiminnaksi, joka ulotetaan kattamaan kaikki Helsingin koulut.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on järjestänyt tukioppilastoimintaa ohjaaville opettajille yhtenäisen koulutuksen siitä, miten tukioppilaat voivat olla entistä paremmin mukana kiusaamistilanteiden selvittelyssä. Koulutus järjestetään myös tutor-opiskelijoille. Helsinki jatkaa MLL:n kanssa yhteistyötä tukioppilaiden ja tutoreiden tukemiseksi kiusaamisen vastaisessa työssä.

  • Tukioppilaat ryhmäyttävät seiskaluokkalaisia, järjestävät yhteisöllisiä tapahtumia ja vaikuttavat toiminnallaan positiivisesti koulun ilmapiiriin. Heidät on kouluttanut tehtävään tukioppilastoiminnasta koulussa vastaava apulaisrehtori. Lue lisää Pitäjänmäen tukioppilastoiminnasta.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Aseman Lapset ry pilotoivat perusopetuksessa vertaistukiryhmää paljon kiusatuille oppilaille ja heidän huoltajilleen. Toisella asteella opiskelijahuolto järjestää tarpeen mukaan vertaistukiryhmiä oppilaitoskohtaisesti.