Märskyn lukuvuosiopas 2026-2027

Lukuvuosioppaasta löydät kaikki perustiedot Märskyssä opiskelusta. Sisältö vastaa pääosin Märskyille jaettua painettua kalenteria.

Sisältö

LUKUVUODEN AIKATAULUT

Työajat ja lomat

Syyslukukausi 12.8.2026–19.12.2026

Syysloma 12.10.2026–16.10.2026

Joululoma 21.12.2026–6.1.2027

Kevätlukukausi 7.1.2027–5.6.2027

Talviloma 22.2.2027–26.2.2027

 

Periodit

1. periodi 12.8.2026 - 2.10.2026

Teema: Opiskelutaidot ja turvallinen opiskeluympäristö

24.9. 2. tuntipaikka

25.9. 3. tuntipaikka

28.9. 4. tuntipaikka

29.9. 5. tuntipaikka

30.9. 6. tuntipaikka

1.10. 7. tuntipaikka

2.10. 1. tuntipaikka ja 8. tuntipaikka (uusintakoepäivä 5. periodin nelosille)

 

2. periodi 5.10.2026 – 1.12.2026

Teema: Hyvän arjen työkalut, vaatimustaso ja omien tavoitteiden saavuttaminen

23.11. 2. tuntipaikka

24.11. 3. tuntipaikka

25.11. 4. tuntipaikka

26.11. 5. tuntipaikka

27.11. 6. tuntipaikka

30.11. 7. tuntipaikka

1.12. 1. tuntipaikka ja 8. tuntipaikka (uusintakoepäivä 1. periodin nelosille)

 

3. periodi 2.12.2026 - 9.2.2027

Teema: Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus

1.2. 2. tuntipaikka

2.2. 3. tuntipaikka

3.2. 4. tuntipaikka

4.2. 5. tuntipaikka

5.2. 6. tuntipaikka

8.2. 7. tuntipaikka

9.2. 1. tuntipaikka ja 8. tuntipaikka (uusintakoepäivä 2. periodin nelosille)

 

4. periodi 10.2.2027 - 13.4.2027

Teema: Hyvän arjen työkalut, vaatimustaso ja omien tavoitteiden saavuttaminen

5.4. 2. tuntipaikka

6.4 3. tuntipaikka

7.4. 4. tuntipaikka

8.4. 5. tuntipaikka

9.4. 6. tuntipaikka

12.4. 7. tuntipaikka

13.4. 1. tuntipaikka ja 8. tuntipaikka (uusintakoepäivä 3. periodin nelosille)

 

5. periodin 14.4.2027 - 5.6.2027

Teema: Hyvinvointi

26.5. 2. tuntipaikka

27.5. 3. tuntipaikka

28.5. 4. tuntipaikka

31.5. 5. tuntipaikka

1.6. 6. tuntipaikka

2.6. 7. tuntipaikka

3.6 1. tuntipaikka ja 8. tuntipaikka (uusintakoepäivä 4. periodin nelosille)

 

Varakoepäivät

24.8.-25.8. 5. periodin ja kesäopintojen varakoepäivät 15.15-18.30

19.10.–20.10 1. periodin varakoepäivät 15.15–18.30

14.12.–15.12. 2. periodin varakoepäivät 15.15–18.30

15.2.–16.2. 3. periodin varakoepäivät 15.15–18.30

19.4.–20.4. 4. periodin varakoepäivät 15.15–18.30

 

Uusintakoepäivät; samana päivänä on 1. palkin koepäivä

2.10. Uusintakoepäivä 5. periodin nelosille

1.12. Uusintakoepäivä 1. periodin nelosille

9.2. Uusintakoepäivä 2. periodin nelosille

13.4. Uusintakoepäivä 3. periodin nelosille

3.6. Uusintakoepäivä 4. periodin nelosille

 

YLIOPPILASKOKEIDEN PÄIVÄT OMALLE SIVULLE

Syksyn 2026 koepäivät

14.9. äidinkieli lukutaito

16.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, maantiede, kemia, terveystieto

18.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä

21.9. toinen kotimainen kieli

22.9. biologia, filosofia, fysiikka, historia, psykologia

24.9. matematiikka

25.9. äidinkieli kirjoitustaito ja suomi toisena kielenä

28.9. lyhyt kieli

 

Kevään 2027 koepäivät

16.3. äidinkieli lukutaito ja suomi toisena kielenä

18.3. vieras kieli lyhyt

19.3. äidinkieli kirjoitustaito

22.3. vieras kieli pitkä

24.3. matematiikka

30.3. biologia, filosofia, fysiikka, historia, psykologia

31.3. toinen kotimainen

2.4. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, maantiede, kemia, terveystieto

MÄKELÄNRINTEEN LUKION TOIMINTA-AJATUS

Mäkelänrinteen lukiossa on joustava mahdollisuus suorittaa sekä lukio- että urheilulukio-opinnot ja samalla kehittää itseään erityisosaamisessaan kohti asettamiaan haasteellisia tavoitteita. Lukion käytyään opiskelijalla on hyvä yleissivistys ja hyvät jatko-opintovalmiudet. Koulu kannustaa ja ohjaa oppimiskeskeiseen, vastuulliseen ja itsenäiseen tiedonhankintaan hyvässä sosiaalisessa ilmapiirissä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lähtökohtana on terveellinen ja liikuntamyönteinen elämäntapa.

 

MÄRSKYLÄISTEN TAVOITTEET

Lukuvuonna 2026–2027 märskyläisten tavoitteina ja koulun painopistealueina ovat seuraavat asiat:

Oppiminen ja opiskelu

  • Kiinnitän huomiota opiskelutaitoihin
  • Työskentelen vaatimustasolla, joka haastaa ja kehittää
  • Hoidan ylioppilaskirjoitukset hyvin

Hyvinvointi

  • Omaksun hyvän arjen toimintatavat
  • Huolehdin omasta hyvinvoinnistani ja jaksamisesta
  • Kannustan ja annan läheisilleni positiivista palautetta

Yhteisöllisyys

  • Osallistun yhteisiin tapahtumiin
  • Arvostan kaikkia kouluyhteisön jäseniä
  • Tule kouluun oppimaan, opiskelemaan ja kehittymään
  • Noudatan turvallisen yhteisön pelisääntöjä.

 

NÄIN HOIDAN ASIANI MÄRSKYSSÄ

Olen aktiivinen

  • Seuraan koulun tiedottamista.
  • Käyn päivittäin Wilmassa lukemassa saapuneet viestit.
  • Osallistun ro-tunneille!

Arvostan toisten työtä

  • Tulen ajoissa oppitunneille ja valmennukseen.
  • En sovi tapaamisia oppituntien päälle.
  • Osallistun koulun yhteisiin tapahtumiin.

 

Hoidan huolella:

  • Anon poissaolot ajoissa.
  • Sovin korvaavat tehtävät poissaolojen ajaksi.
  • Ilmoittaudun ajoissa opintojaksoille, kokeisiin, uusintakuulusteluihin ym.

 

Opiskelen kunnolla!

  • Osallistun aktiivisesti oppituntien työskentelyyn.
  • En käytä älypuhelinta oppitunneilla.
  • Teen aloittamani opintojaksot loppuun.
  • Hoidan mahdolliset O-merkinnät pois välittömästi!

 

Opintosuunnitelma ja opintojaksojen valinnat

  • Hahmottelen opintoni koko lukioajalle.
  • Sitoudun valintoihini.

 

Huolehdin osaltani viihtyisästä kouluympäristöstä.

  • Huolehdin roskat pois ja jätän käyttämäni tilat siisteiksi.
  • Vie ulkovaatteet ja isot kassit lokeroon tai naulakkoon.
  • Muistan hyvät tavat koulussa ja koulun ulkopuolella!
  • Hyvät tavat kuuluvat myös kouluravintolaan. Ruokaillaan ilman päähinettä ja palautetaan astiat palautuspisteeseen.

 

Hyvä käytös ja asiallinen kielenkäyttö kannattavat aina.

TIEDOTTAMINEN MÄRSKYSSÄ

Wilma

Käy Wilmassa joka päivä! Löydät sieltä paljon tärkeitä asioita:

  • työjärjestykset, poissaolot, arvosanat ja valinnat
  • opettajien viestit esimerkiksi tuntimuutoksista
  • ilmoittautumiset esimerkiksi uusintoihin ja yo-kirjoituksiin
  • erilaiset ohjeet ja tiedotteet.

Märskyssä Wilma on tärkein sähköinen tiedotusväline opettajien ja opiskelijoiden välillä.

 

Koulun infokanava

Infokanavan kautta tiedotetaan päivittäisistä tapahtumista ja aikatauluista. Voit katsoa infonkanavan diat oheisella koodilla.

 

Viikkotiedote

Viikkotiedotteeseen on kerättynä kaikki tulevan viikon tärkeimmät asiat. Tiedote tulee Wilman viestinä ja se on luettavissa myös Wilman tiedotteissa sekä koulun kotisivuilta huoltajasivuilta. Viikkotiedote julkaistaan pääsääntöisesti perjantaisin ja siihen tulevat asiat pitää toimittaa viimeistään torstaina. Tiedotteeseen voidaan laittaa myös opiskelijoiden tiedotuksia. Ole niistä yhteydessä rehtoriin.

 

Kotisivut

Märskyn kotisivun osoite on: www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/makelanrinteen-lukio. Sieltä löytyvät opiskeluun ja valmennukseen liittyvät asiat, kuten opetussuunnitelma. Kotisivulla on myös ajankohtaistapalsta, jossa julkaistaan koulun uutisia, tietoa tapahtumista ja esimerkiksi ylioppilaiden nimet.

 

Sosiaalinen media

Märsky löytyy sosiaalisesta mediasta.

  • Instagram: ajankohtaisia asioita koulun arjesta
  • Facebook-profiili Mäkelänrinteen lukio: tietoa koulun toiminnasta ja opiskelijoiden saavutuksista.
  • Blogi marskylainen.fi: koulun opiskelijoiden ja opettajien tekemiä töitä ja juttuja koulusta.

 

Ro-ryhmien omat viestikanavat

  • Ryhmänohjaajat voivat sopia omien ryhmiensä kanssa esimerkiksi WhatsAppin käytöstä ro-ryhmän viestinnässä.

OPINTOJEN SUUNNITTELU

Lukio-opinnot koostuvat valtakunnallisista pakollisista ja valinnaisista opintojaksoista sekä koulukohtaisista opintojaksoista. Opintojaksoista saa eri määrän opintopisteitä, joita lukiossa on tehtävä vähintään 150 opintopistettä. Lyhyen matematiikan opiskelijalla on pakollisia opintoja 94 opintopistettä ja pitkän matematiikan lukijalla vastaavasti 102 opintopistettä. Valtakunnallisia valinnaisia opintoja pitää olla 20 pisteen edestä. Ylioppilaskirjoituksien kysymykset laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen pohjalta.

Lukiokohtaiset valinnaiset opinnot ovat koulun itsensä päättämiä opintoja, jotka tukevat lukio-opintoja tai koulun erityistehtävää. Tällaisia ovat esimerkiksi kaikki urheiluvalmennuksen opinnot. Kaikkia opetussuunnitelmaan merkittyjä opintoja ei toteuteta vuosittain ja osa opinnoista toteutetaan yhteistyössä muiden lukioiden kanssa.

Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion voi suorittaa 2–4 vuodessa. Erityisestä syystä rehtori voi myöntää opiskelijalle luvan viidennen vuoden opintoihin.

 

Opiskelijan vastuu opintojen suunnittelussa ja ainevalinnat

Opiskelija on vastuussa omasta opintojen suunnittelustaan. Opiskelijan apuna ovat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaajat, kuraattorit, psykologi, erityisopettajat, apulaisrehtorit ja eri aineiden opettajat. Tärkeää on, että opiskelija ei jättäydy pulmineen yksin, vaan hakee tarvittaessa apua koulun henkilökunnalta. Opiskelun suunnittelu alkaa ainevalinnoilla ja opiskelijan on selvitettävä itselleen:

  • Mitkä opinnot on suoritettava lukion päättötodistuksen saamiseksi?
  • Mitä valtakunnallisia valinnaisia ja soveltavia opintoja haluan suorittaa?
  • Miten rytmitän opinnot kolmelle vuodelle?

Käytäntö on osoittanut, että vasta valtakunnallisten valinnaisten opintojen suorittaminen kirjoitusaineissa mahdollistaa menestyksellisen osallistumisen ylioppilastutkintoon. Ainevalintojensa perusteella opiskelija laatii yksityiskohtaisen opinto-ohjelman, josta näkyy mitä aineita ja opintojaksoja opiskelija tekee a) kussakin periodissa, b) kunkin lukuvuoden aikana, c) koko lukioaikanaan. Opiskelutilat ja opettajaresurssit edellyttävät, että opiskelija valitsee opintoja myös ns. reunatunneilta (1, 5 ja 7).

Opintojen suunnittelu ja valinnat Wilmassa

Uudet opiskelijat suunnittelevat lukion alussa ensimmäisen opintovuoden opinnot opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan johdolla sekä merkitsevät opinnot Wilmaan. Muiden vuosikurssien opiskelijat tekevät seuraavan lukuvuoden valinnat keväällä ja vievät valinnat koko lukuvuoden osalta Wilmaan erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Valintoja voi muuttaa lukuvuoden aikana yhdessä opinto-ohjaajan kanssa ja silloin, kun Wilman tarjottimet ovat avoinna.

Märskyssä voit suorittaa opintoja myös itsenäisesti eli tenttimällä. Osassa aineita tiettyjä opintojaksoja voi suorittaa itsenäisesti vain ennalta ilmoitetuissa periodeissa. Joissain aineissa opiskelija ilmoittautuu normaalisti periodin opintoihin tarjottimen kautta ja sopii tenttimisestä opettajan kanssa. Eri aineiden käytänteistä tiedotetaan lukuvuoden alussa ja voit kysyä asiasta aineen opettajilta. Märskyssä on tarjolla myös omia verkko-opintoja eri aineissa.

Osaamisen tunnustaminen ruotsin ja englannin pitkissä oppimäärissä

Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Tämä koskee kaikkia aineita. Ruotsin ja englannin kielen osalta opiskelija voi osaamisen tunnustamisen kautta saada suoritusmerkinnän ruotsin kielessä opintojaksoista RUA1-2 sekä RUA3 ja englannin kielessä ENA1-2 suorittamalla tähän tarkoitukseen ko. opintojaksojen sisällöistä laaditun näyttökokeen. Näyttökokeiden suoritukselle varataan yksi koetilaisuus, joka on 24.8. klo 15.15 alkaen.

Ne opiskelijat, joita tämä oikeus koskee, kartoitetaan jo ennen opintojakson alkua. Hyväksytyn osaamisen tunnustamisen näyttökokeen perusteella opiskelija saa yhden arvosanan tunnustetuista opintojaksoista. Lisätietoja ruotsin osalta antaa Lasse Palmu ja englannin osalta Elina Jarho.

Helsingin verkkolukio

Helsingin kaupungin lukioiden opiskelijat voivat suorittaa lukio-opintoja kaupungin yhteisen tarjonnan kautta. Helsingin verkkolukion tarjonta koostuu verkko-opinnoista, etäopinnoista, kaupunkitarjottimen lähiopinnoista sekä kesäopinnoista. Opiskelija voi suorittaa opintoja myös korkeakouluyhteistyönä ja työväenopiston kautta ja lukea nämä opinnot osaksi lukiotutkintoaan.

Etäopinnot tarkoittavat opintojaksoa, jossa opiskelija osallistuu oppitunneille verkossa lukujärjestykseen merkittynä aikana. Näitä opintoja ei voi tehdä itsenäisesti tai tenttiä. Oppitunnit pidetään kaupungin tarjoamilla alustoilla Google Meetissä tai O365 Teamsissa kaupunkitarjottimen tuntipaikoilla 6, 7 ja 8. Oppituntien määrä ja kesto on sama kuin lukion lähiopetuksessa. Tarjolla on esimerkiksi runsaasti kielten opintoja.

Verkko-opetusta annetaan opintokokonaisuuksilla, jotka opiskelija voi suorittaa joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta, kuitenkin verkkoperiodeihin sidotusti. Verkko-opetuksen tarkoitus on mahdollistaa opiskelijalle joustavia oppimispolkuja. Opettaja tukee oppimista antamalla henkilökohtaista palautetta opiskelijan työskentelystä opintojakson aikana - verkko-opetus ei siis tarkoita itsenäistä suoritusta. Verkko-opiskelu vaatii opiskelijalta itseohjautuvuutta ja kiitettäviä opiskelutaitoja.Verkko-opintojaksojen suoritus jakautuu lukuvuonna 2026–2027 viiteen verkkoperiodiin ja aikataulut sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät oheisen QR-koodin kautta tai verkkosivuilta: https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/verkkolukio/verkko-opinnot

Lukioiden yhteisissä lähiopinnoissa opiskelija voi osallistua kaupunkitarjottimen lähiopetukseen kaikissa Helsingin kaupungin lukioissa. Oppitunnit pidetään kaupunkitarjottimen tuntipaikoilla 6, 7 ja 8. Kaupunkitarjottimen lähiopinnot on hyvä keino tutustua muihin lukioihin. Opiskelija voi käydä opiskelemassa vaikkapa jonkin valinnaisen opintojakson, joka ei ole tarjolla omassa koulussa.

Saat lisätietoa verkkolukion tarjonnasta verkkolukion kotisivuilta (https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/helsingin-verkkolukio) Sieltä löydät kaikki tiedot tarjonnasta. Verkkolukion sivuilla on myös tietoja korkeakoulujen ja työväenopiston lukiolaisille suunnatuista kursseista.

Lukioiden yhteiset lähiopinnot/etäopinnot

Kaupunki- ja kampustarjottimen opinnot ovat yleensä lähiopetusopintojaksoja, mutta ne voidaan järjestää jossain muussa lukiossa kuin Märskyssä ja mukana on opiskelijoita eri lukioista. Tarjolla on esimerkiksi kieliä ja toiminnallisia opintoja. Ne on sijoitettu pääasiassa tuntikoodille 6–8. Tunnit ovat ma 8.00–11.00, ti ja to 12.00–16.15.

Kesäopinnot

Kesäopinnot tehdään Märskyn omille opettajille. Opettajat ohjeistavat opiskelijat 5. jakson aikana ja opintojaksoon liittyvät tehtävät tehdään kesän aikana ja palautetaan ennen koulun alkua. Mahdolliset kokeet pidetään pääsääntöisesti 1. jakson uusintakuulustelupäivänä. Kesäopinnot ovat pääosin itsenäistä opiskelua, mutta niihin voi kuulua esimerkiksi tapaamisia, lähijaksoja tai verkkokeskusteluja. Kesällä opiskelu on hyvä vaihtoehto, jos haluaa esimerkiksi urheilun vuoksi keventää talven ohjelmaa, nopeuttaa opintojaan tai keskittyä normaalin lukuvuoden aikana tiettyihin aineisiin. Kesän 2027 kesäopinnoista päätös tehdään joulukuussa 2026.

Kesälukio

Aikuislukion kesälukiossa opiskellaan kesäkuun alusta juhannukseen. Kesälukiossa on normaalit oppitunnit ja kesäjakson aikana ehtii tekemään noin neljä opintojaksoa. Kesälukioon ilmoittaudutaan keväällä ja opetus on maksutonta Helsingin kaupungin lukioiden opiskelijoille. Kesälukiossa on maksullinen ruokailu.

Ristiinopiskelu

Ristiinopiskelu tarkoittaa sitä, että voit valita kaupungin lukioiden, Stadin AO:n ja Helsingin työväenopiston yhteisistä opintotarjottimista juuri sinua kiinnostavia ja hyödyttäviä opintoja. Lukio-opiskelijana sinulle on tarjolla sekä Stadin AO:n opintoja että työväenopiston kursseja. Tarjonta sisältää esimerkiksi työelämässä tarvitsemiasi passeja, luovia aineita, hyvinvointiasi tukevia opintoja ja osaamistasi täydentäviä yleissivistäviä kokonaisuuksia. Opintosuoritukset kirjataan osaksi tutkintoasi. Löydät lisää tietoa ristiinopiskelun nettisivuilta: QR-koodi tai https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/ristiinopiskelu

Opiskelijan aktiivipolun opinnot

Aktiivipolun opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoita aktiivisiksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi nuoriksi. Aktiivipolku tarjoaa mahdollisuuden työelämävalmiuksien hankkimiseen lukioaikana ja tukee opiskelijoiden osallistumista ja vaikuttamista eri tasoilla: oppilaitoksen toiminnassa, lähiympäristössä ja Helsingissä. Tästä osallisuudesta ja omasta toiminnastaan opiskelija voi saada maksimissaan 30 pistettä lukion aikana. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi toimiminen valmentajana, tuomarina, koulun työryhmissä tai yhdistyksen hallituksessa. Autokoulu, hygieniapassit ja vastaavat luetaan myös mukaan aktiivipolkuun. Lisäksi esimerkiksi osallistuminen kansainväliseen turnaukseen tai kisamatka voidaan laskea aktiivipolun opintoihin. Opintopisteiden saaminen edellyttää itsearvioinnin tekemistä toiminnasta.

Opintopisteitä osallistumisesta tapahtumiin ja niiden järjestämiseen

Märskypassi on tapa kerätä lisäpisteitä osallistumalla koulun yhteisöllisiin tapahtumiin, jotka eivät kuulu muihin opintoihin. Osallistumalla ja raportoimalla keräät niin kutsuttuja opintosenttejä. Sadalla sentillä saa sitten kokonaisen opintopisteen.

Osallisuutesi määrä vaikuttaa senttienkin määrään: tapahtuman järjestämisestä voi saada huomattavasti enemmän kuin siihen osallistumisesta. Märskypassista voi kysyä lisää vastuuopettajilta, joiden kuvat ja yhteystiedot löydät Märsky Loungen mustasta sähkökaapin ovesta, tilan 133 vierestä. Lisäksi lukuvuoden alussa asiasta tiedotetaan enemmän.

Tuntijako 

OPPIAINE TAI AINERYHMÄ: valtakunnalliset pakolliset pisteet valtakunnalliset valinnaiset pisteet koulun valinnaiset pisteet
Äidinkieli ja kirjallisuus 12 6 6
A-kieli: EN, RU, SA, RA, VE 12 4 10
B1-kieli: ruotsi 10 4 10
Muut kielet - 16 6

Matematiikka

  • yhteiset opinnot
  • pitkä
  • lyhyt

 

2

18

10

 

-

6

4

 

-

4

6

Ympäristö- ja luonnontieteet

  • Biologia
  • Maantiede
  • Fysiikka
  • Kemia

 

4

2

2

2

 

6

6

12

8

 

6

6

4

4

Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet

  • Filosofia
  • Psykologia
  • Historia
  • Yhteiskuntaoppi

 

4

2

6

6

 

4

8

6

2

 

4

12

6

8

Uskonto tai elämänkatsomustieto 4 8 4
Terveystieto 2 4 6

Taito- ja taideaineet

  • Liikunta
  • Musiikki
  • Kuvataide

 

4

2–4

2–4

 

6

4

6

 

6

10

12

Opinto-ohjaus 4   4
Urheiluvalmennus     24
Urheiluvalmennusta tukevat opinnot     8
Teemaopinnot   6  
Aktiivipolku     30
Ryhmänohjaus     2
Pakolliset opinnot 94–102    
Valtakunnalliset valinnaiset vähintään   20  
Opinnot yhteensä vähintään 150    

Tuntijaon poikkeukset urheilulukiossa

Urheilulukiolainen, joka tekee vähintään 24 opintopistettä valmennusta tai siihen liittyviä opintoja, saa pois lukea 16 pisteen edestä pakollisia opintojaksoja. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista opinnoista. Poisvalintaa ei voi kohdistaa niihin aineisiin, joissa opiskelija osallistuu yo-kirjoituksiin.

Poislukuoikeus syntyy vain, kun 24 pistettä on täynnä. Rehtori voi hakemuksen perusteella myöntää osittaisen poislukuoikeuden, jos opiskelijalla on siihen hyvä syy esimerkiksi urheilun lopettaminen vakavan loukkaantumisen vuoksi. Opiskelijan on hyvä keskustella opinto-ohjaajan kanssa poisvalintojen kohdentamisesta ja suunnitella poisluku jo lukion alussa.

LUOKATTOMAN PÄIVÄLUKION REUNAEHDOT

 

1. Opiskeluaika ja työmäärä

1.1 Opiskeluajan pituus

Opiskelijan tulee suorittaa lukion koko oppimäärä ja osallistua ylioppilastutkintoon vähintään kahdessa ja enintään neljässä vuodessa. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää oikeuden viidennen vuoden opiskeluaikaan. Jos opiskeluaika menee yli viiden vuoden, opiskelijan on siirryttävä aikuislukioon ja hän menettää esimerkiksi urheilulukion poislukuoikeuden.

Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään yhdeksi lukuvuodeksi lukiopaikkaa menettämättä. Opintosuunnitelma laaditaan kolmeatoista (13) periodia varten eli kolmeksi vuodeksi. Maksuttomuus on voimassa tällä hetkellä sen vuoden loppuun asti, kun opiskelija täyttää 20 vuotta.

1.2 Opiskelijan työmäärä

Opiskelijan vähimmäisopintomäärä on 150 pistettä. Opiskelijan on valittava opinto-ohjelmansa siten, että hän suorittaa ensimmäisen lukuvuoden aikana vähintään 60 pistettä. Jos opiskelijaa haluaa poiketa tästä suunnitelmasta, hänen on sovittava tästä opinto-ohjaajan kanssa ja kerrottava asiasta ryhmänohjaajalle. Seuraavina lukuvuosina opiskelijan pitää suorittaa vähintään 42 pistettä lukuvuosittain. Kun opiskelee ensimmäisen lukuvuoden kunnolla, voi toisena vuotena keskittyä jo enemmän kirjoitusaineisiin ja mahdollisesti lisääntynyt harjoittelumäärä ei aiheuta aikatauluongelmia. Opiskelijan pitää suorittaa jokaisessa periodissa riittävästi opintoja.

 

2. Opintojen suorittaminen

2.1 Suoritusjärjestys

Opinnot on suunniteltu suoritettaviksi aineittain numerojärjestyksessä. Eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa ja opintojaksoselosteissa on kuitenkin maininnat sallituista poikkeuksista ja esimerkiksi useissa reaaliaineissa suoritusjärjestys on vapaa. Koulun kotisivuilla opiskelu kohdasta olevasta opintojaksoselosteesta voi tarkistaa suositellun suoritusjärjestyksen.

2.2 Opintojakson aloitus

Opiskelijan pitää saapua valitsemansa opintojakson aloitustunnille tai ilmoittaa opettajalle syy poissaoloon ensimmäiseen oppituntiin mennessä. Jos opiskelija ei saavu ensimmäiselle tunnille eikä ilmoita syytä poissaoloon, opettajalla on oikeus poistaa kyseinen opiskelija ryhmästä. Tämän jälkeen ryhmään pääsee vain rehtorin, apulaisrehtorin tai opinto-ohjaajan luvalla. Tämä ilmoittautumissääntö koskee myös itsenäisiä opintosuorituksia.

2.3 Poikkeusluvat

Poikkeaviin järjestelyihin on aina anottava lupa rehtorilta.

2.4 Koejärjestelyt

Periodin lopussa on arviointiviikko. Silloin voi olla esimerkiksi normaalia opetusta, arviointikeskusteluja tai loppukoe. Opiskelijalla on oikeus osallistua loppukokeeseen, ellei hänellä ole runsaiden poissaolojen aiheuttamaa estettä (ks. kohta “Poissaolot”). Opiskelijan on osallistuttava pääsääntöisesti oman ryhmänsä loppukokeeseen. Pakottavista syistä opiskelijalla on lupa osallistua toisen ryhmän loppukokeeseen. Tämä edellyttää asian sopimista opettajan kanssa ja ilmoittautumista Wilman kautta. Nämä erityisjärjestelykokeet järjestetään pääsääntöisesti luokassa L217. Koeaika on klo 9.00–13.30.

 

3. Opintojen hyväksytty suorittaminen

3.1 Oppimäärän suorittaminen

Opiskelijan oppimäärä kussakin oppiaineessa muodostuu hänen valitsemistaan ko. oppiaineen opintojaksoista. Opiskelija on suorittanut oppiaineen koko oppimäärän, kun hän on suorittanut kaikki oppiaineen pakolliset sekä valitsemansa valinnaiset opintojaksot. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät.

3.2 Hylättyjen opintojen suorittaminen

Hylättyjä opintoja voi suorittaa tekemällä opettajan antamat lisätehtävät, osallistumalla kerran uusintakoepäivään tai käymällä opintojakson uudelleen. Mikäli uusintakoepäivään ilmoittautunut opiskelija jää pois kokeesta ilman hyväksyttävää syytä, tämä lasketaan suorituskerraksi. Erityisestä syystä voidaan opiskelijalle myöntää oikeus osallistua toisen kerran uusintakokeeseen. Asiasta päättää aineenopettaja yhdessä rehtorin tai apulaisrehtorin kanssa.

3.3 Hyväksyttyjen opintojen uusiminen

Hyväksytyn opintojakson voi uusia käymällä opintojakso uudestaan tai korvaamalla läsnäolon opettajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

 

4. Arviointi

4.1 Opintojen arviointi

Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki yhteiset oppiaineet. Numeroin arvosana annetaan myös vieraan kielen opinnoista, mikäli niitä on opiskeltu vähintään kuuden pisteen verran. Opinto-ohjauksesta arviointi annetaan suoritusmerkinnällä. Liikunta sekä kaksi pistettä käsittävät yhteiset oppiaineet arvioidaan numeroin. Opintojen loppuvaiheessa opiskelija voi pyytää näistä aineista todistukseen suoritusmerkinnän.

Opintojakson arvosana voidaan antaa kokeiden, muiden suoritusten ja opiskelussa annetun jatkuvan näytön perusteella. Arviointiperusteista keskustellaan ja sovitaan opiskelijoiden kanssa opintojakson alussa ja ne ovat nähtävillä Wilmassa kyseisen ryhmän tuntipäiväkirjassa ensimmäisen tunnin kohdalla kotitehtävissä.

Merkintä O annetaan silloin, kun opiskelijalta puuttuu opinnoista joku osasuorituksista, esimerkiksi poissaoloja korvaavat tehtävät, opintotehtävä tai loppukoe. Opettaja merkitsee Wilman arviointipäiväkirjaan selvityksen, mistä syystä O-merkintä on tullut. Jos opiskelija saa merkinnän O, hänen pitää tehdä puuttuvat suoritukset seuraavan periodin aikana.

Tämän jälkeen O-merkintä poistetaan ja opiskelijan pitää käydä kyseinen opintojakso uudelleen. Merkintä K tarkoittaa hylättyä ja kesken jääneitä opintoja. Opintojakso pitää siis käydä kokonaan uusiksi.

4.2 Oppimäärän arvostelu

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen keskiarvosta. Mainituissa opinnoissa opiskelijalla voi olla hylättyjä arvosanoja eli arvosanaa neljä (4) enintään seuraavasti:

  • 2–5 pistettä: 0 hylättyä
  • 6–11 pistettä: hylättyjä enintään 2 pistettä
  • 12–17 pistettä: hylättyjä enintään 4 pistettä
  • 18 pistettä tai enemmän: hylättyjä enintään 6 pistettä.

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy valtakunnallisten pakollisten ja valtakunnallisten syventävien opintojen perusteella. Oppiaineisiin läheisesti liittyviä soveltavia opintoja voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Opettajilla ja rehtorilla on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa opintojen arvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

4.3 Todistusten arvosanat

Todistusten arvosanat lasketaan opintojaksojen arvosanojen keskiarvon mukaisesti. Hyväksytysti suoritettujen opintojen arvosanoja ei voi poistaa todistuksesta, mutta hylätyn valtakunnallisen valinnaisen opintojakson arvosanan voi poistaa.

 

5. Poissaolot

Opiskelija on velvollinen olemaan läsnä oppitunneilla, ellei hän suorita opintoja itsenäisesti tai ole sopinut muista järjestelyistä rehtorin, apulaisrehtorin tai opettajan kanssa. Poissaoloistaan opiskelijan tai alaikäisen opiskelijan huoltajan tulee esittää hyväksyttävä selvitys ryhmänohjaajalle ja opetusryhmän opettajalle. Poissaolot selvitetään Wilman kautta ja poissaolon syy on merkittävä.

Mikäli opiskelijalla on runsaasti poissaoloja opintojaksolta, voi opettaja edellyttää muita näyttöjä tai suorituksia ennen kuin opinnot arvostellaan tai ennen kuin opiskelija pääsee loppukokeeseen. Eri aineiden ohjeistukset ovat erilaisia johtuen oppiaineiden luonteesta, mutta opettajat kertovat ohjeistukset aina periodin alussa.

 

6. Opintojen tekeminen itsenäisesti

Opintoja voi suorittaa lähiopetukseen osallistuen tai itsenäisesti. Itsenäisestä suorittamisesta opiskelijan pitää sopia opettajan kanssa. Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Itsenäisesti opiskellusta opinnoista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa. Itsenäisestä opintojaksosta ei voi saada arvosanaa neljä (4). Opiskelijan on sovittava itsenäisestä suorittamisesta heti periodin alussa. Asiasta sovitaan opettajan ja opiskelijan kesken. Osassa aineita eri opintojaksojen itsenäinen suorittaminen on sidottu määrättyyn periodiin, jolloin itsenäiselle suorittamiselle on oma opintojakso tarjottimessa. Mikäli aineessa on opettaja, joka vastaa tenttimisestä, ilmoittautuminen tapahtuu hänelle. Itsenäistä suoritusta vastaanottava opettaja merkitsee luvan opiskelijan lukuvuosioppaan "Sovitut asiat" -sivuille tai Wilmaan.

 

7. Koulun ulkopuolella suoritetut opinnot

Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritettuja opintoja, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksiluvusta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava arvioitavat, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle opetushallituksen vastaavuusasteikon mukaisesti. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi tai valinnaisiksi opinnoiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai valtakunnallisina valinnaisina opintojaksoina niistä annetaan numeroarvosana.

Opiskelijan oppimäärään voidaan hyväksyä mukaan myös erilaisia koulun ulkopuolella tehtyjä suorituksia, jotka lisäävät opiskelijan työelämätaitoja ja -valmiuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaisiin harrastuksiin liittyvät opinnot tai kurssit. Opiskelijan on osoitettava esimerkiksi itsearvioinnin avulla, miten ko. asia on tukenut työelämätaitoja tai -valmiuksia.

 

8. Lukiosta eronneeksi toteaminen

Rehtori voi todeta eronneeksi opiskelijan, joka lukuvuoden alkaessa ei ole kohtuullisessa ajassa aloittanut opintojaan, eikä ole ilmoittanut pätevää syytä poissaoloonsa, tai opiskelijan, joka lyö jatkuvasti laimin opintojaan eikä ole huomautuksista huolimatta opiskellut päätoimisuuden vaatimalla tavalla.

 

9. Poikkeukset reunaehdoista

Reunaehdoista poikkeavista luvista tulee olla rehtorin, apulaisrehtorin tai aineen opettajan kuittaus lukuvuosioppaassa tai asia on voitava todentaa esimerkiksi Wilma-viesteistä.

POISSAOLOT

Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Alaikäisen lukiolaisen osalta huoltaja selvittää poissaolot ja vastaavasti täysi-ikäinen opiskelija itse selvittää poissaolot Wilmassa. Opiskelijan pitää kertoa opettajille etukäteen tiedossa olevista poissaoloista ja sopia korvaavista tehtävistä.

 

Etukäteen tiedossa olevat lomat, harjoitusleirit tai muut poissaolot:

  • Poissaolot anotaan pääsääntöisesti Wilman kautta. Opiskelijan etusivulla Wilmassa on kohta ”Hakemukset”.
  • Anokaa tiedossa olevat poissaolot hyvissä ajoin.
  • Ryhmänohjaaja tekee päätöksen poissa oloista 1–3 päivän osalta. Sitä pidemmät poissaolot ohjautuvat rehtoreille.
  • Yksittäisen päivän poissaolon esimerkiksi sairastapauksessa, voi ilmoittaa Wilman kohdassa ”Tuntimerkinnät à Ilmoita poissaolo”
  • Etukäteen anotut poissaolot näkyvät Wilmassa selvitettyinä poissaoloina.
  • Selvitä poissaolosi opintojakson pitäjälle ja sovi mahdollisista lisätehtävistä.
  • Jos opiskelijalla on toistuva poissaolo yksittäiseltä oppitunnilta tai hän joutuu lähtemään toistuvasti pois ennen oppitunnin päättymistä, hänen pitää selvittää asia rehtorille ja hakea lupamerkintä lukuvuosioppaaseen.
  • Yksittäisen tunnilta poissaolosta voi sopia opintojakson opettajan kanssa.

Sairaudesta johtuvat poissaolot:

  • Sairauspoissaolot selvitetään Wilman kautta. Alle 18-vuotiaan opiskelijan selvitykset tekee huoltaja.
  • Jos opiskelija on sairastunut esimerkiksi aamulla, huoltaja voi ilmoittaa poissaolon Wilman tuntimerkintöjen kautta (Tuntimerkinnät à Ilmoita poissaolo)
  • Jos sairaus jatkuu yli 3 päivää, tulee asiasta ilmoittaa ryhmänohjaajalle ja opintojaksojen opettajille Wilman kautta.
  • Kun opiskelija palaa kouluun, hänen pitää selvittää opettajalta opiskellut asiat ja tehdä mahdolliset lisätyöt.
  • Tarttuvista taudeista ja huomioitavista sairauksista ilmoitetaan myös kouluterveydenhoitajalle.

Poissaolojen vaikutus opintoihin suorittamiseen:

Jos opiskelijalla on runsaasti poissaoloja opintojaksolta, voi opettaja edellyttää muita näyttöjä tai suorituksia ja vasta niiden perusteella tehdään arviointi tai myöntää osallistumisoikeus loppukokeeseen. Opettaja ja aineryhmät määrittelevät, montako poissaoloa on runsas poissaolomäärä. Esimerkiksi abien kertausopinnoissa voidaan edellyttää läsnäoloa kaikilla tunneilla. Opiskelijan on myös tästä syystä huolehdittava hyvin poissaolojensa anomisesta ja niistä kertomisesta opintojakson opettajalle.

Poissaolo kokeesta:

Opiskelijan on aina ilmoitettava syy kokeesta poissaololle opettajalle. Ilmoittamisen pitää tapahtua ennen koetta. Jos opiskelija on alle 18-vuotias, huoltajan pitää ilmoittaa opettajalle opiskelijan poissaolosta kokeesta. Ilmoituksen voi tehdä Wilman tuntimerkintöjen kautta (Ilmoita poissaolo).

HUOM! Opiskelijan koulutapaturmavakuutus ei ole voimassa poissaolopäivinä, ellei opiskelija ole suorittamassa opiskeluun liittyvää ja koulun kanssa sovittua opintotehtävää.

Opintojen väliaikainen keskeyttäminen

Oppivelvollisella on oikeus keskeyttää oppivelvollisuuden suorittaminen määräajaksi esimerkiksi ulkomailla opiskelun, pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi, jos tilapäinen oleskelu kestää yli kuukauden. Tällöin huoltaja tekee Wilman kautta anomuksen opintojen väliaikaisesta keskeyttämisestä (ei siis normaalia poissaoloilmoitusta). Väliaikainen keskeyttäminen voi pidentää maksuttomuusaikaa. Ryhmänohjaajat, rehtorit ja opinto-ohjaajat neuvovat asiassa tarvittaessa ja Wilman pysyvistä tiedotteista löytyy myös ohjeet.

ARVIOINTIVIIKKO JA ERITYISKOEJÄRJESTELYT

Jokaisen periodin lopussa on ”arviointiviikko”. Tuntikoodeille on varattu pääosin oma päivä. Kyseisenä päivänä voi olla esimerkiksi normaalia opetusta, esitelmiä, arviointitilaisuus tai koe. Aikaa kullekin ryhmälle on varattu kyseisenä päivänä kuusi tuntia. Tunnit voivat sisältää valmistustunnin, koeajan, palautetunnin, kuunteluosan tai muita osia opettajan harkinnan mukaan. Jos opintojakso jatkuu kahden periodin ajan, arviointiviikolla voi olla normaaleita oppitunteja. Kokeet alkavat klo 9.00, ellei toisin ole ilmoitettu. Ruokailu on joustavasti opetuksen tai kokeen päättymisen jälkeen tai erikseen ilmoitetusti.

Jakson tai periodin lopussa opettajat antavat palautetta opinnoista sovitusti. Opiskelijalla on oikeus saada palautetta suorituksistaan.

Kahta koetta samanaikaisesti suorittavat ilmoittautuvat kokeisiin forms-lomakkeella, jonka linkki on Wilman tiedotteessa Erityiskoejärjestelyt ja niihin ilmoittautuminen. Jokaisesta kokeesta tehdään oma ilmoittautuminen ja ilmoittautuminen päättyy viikkoa ennen arviointiviikon alkua. Lähtökohtaisesti opiskelija suorittaa kokeen omassa ryhmässään, mutta jos sairauden, kisamatkan tai muun vaativan esteen takia opiskelija on estynyt osallistumaan oman ryhmänsä kokeeseen, voi hän osallistua erityisjärjestelykokeeseen. Kaikissa tapauksissa (koesiirto, pidennetty koe, kaksi koetta) opiskelijan on ensin sovittava henkilökohtaisesti kokeen siirrosta opettajan kanssa ja tämän jälkeen ilmoittauduttava forms-lomakkeella kokeeseen. Koeaika erityisjärjestelykokeissa on klo 9.00–13.30 ja koeluokka tuntipalkeilla 2-7 on L217.

KOKEEN TEKEMISEN VARAPÄIVÄT JA UUSINNAT 2026-27

Tämä ohjeistus koskee vain Märskyssä opetettuja opintoja.

Varakoepäivät

  • Jos opiskelija ei pääse osallistumaan opintojakson varsinaiseen kokeeseen päättöviikolla esimerkiksi sairauden, hyväksytyn poissaolon tai ylioppilaskirjoitusten vuoksi, hän voi tehdä kokeen varakoepäivänä. Varakoepäivän kokeisiin ilmoittaudutaan forms-lomakkeella, jonka linkki on Wilman tiedotteessa Erityiskoejärjestelyt ja niihin ilmoittautuminen. ILMOITTAUDU AJOISSA. JÄLKI-ILMOITTAUTUNEITA EI HYVÄKSYTÄ.

Varakoepäivät

24.8.–25.8. 5. periodin ja kesäopintojen varakoepäivät 15.15-18.30

19.10.–20.10. 1. periodin varakoepäivät 15.15–18.30

14.12.–15.12. 2. periodin varakoepäivät 15.15–18.30

15.2.–16.2. 3. periodin varakoepäivät 15.15–18.30

19.4.–20.4. 4. periodin varakoepäivät 15.15–18.30

Aineiden jakautuminen varakoepäiville on pääosin seuraava:

  • ensimmäinen päivä: matematiikka, äidinkieli, suomi toisena ja lyhyet kielet
  • toinen päivä: englanti, ruotsi ja reaalit.

Uusinnat

Osallistumisoikeus uusintakokeeseen on niillä opiskelijoilla, jotka ovat saaneet arvosanan neljä (4) tai O-merkinnän.

  • Uusintakoepäivä on arviointiviikon 1. palkin koepäivä ja koetilana on luokat 231-233.
  • Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan forms-lomakkeella, jonka linkki on Wilman tiedotteissa Erityiskoejärjestelyt ja niihin ilmoittautuminen.
  • Opiskelija ilmoittautuu aina sille opettajalle, jonka ryhmässä hän on opiskellut.
  • ILMOITTAUDU AJOISSA. JÄLKI-ILMOITTAUTUNEITA EI HYVÄKSYTÄ.

Uusinnoissa ja varakoepäivinä tehdyt kokeet arvostelevat pääsääntöisesti samat opettajat, jolle kokeeseen on ilmoittauduttu ja arvostelu on valmis periodin palautuspäivänä.

Abien on merkittävä selkeästi lokakuun ja huhtikuun varakoepäivien kokeisiin tieto, jos he ovat valmistumassa seuraavana lakkiaispäivänä. Tämä varmistaa, että suoritus arvostellaan ajoissa.

Uusintakoepäivät; samana päivänä on 1. palkin koepäivä

2.10. Uusintakoepäivä 5. periodin nelosille

1.12. Uusintakoepäivä 1. periodin nelosille

9.2. Uusintakoepäivä 2. periodin nelosille

13.4. Uusintakoepäivä 3. periodin nelosille

3.6. Uusintakoepäivä 4. periodin nelosille

Terveydenhoitajat

Milla Kelonurmi 050-310 5571

Janita Teliranta 050-310 5614

Terveydenhoitaja Milla Kelonurmi on tavattavissa pääsääntöisesti neljänä päivänä viikossa (ma-to) ja terveydenhoitaja Janita Teliranta päivittäin (ma-pe). Terveydenhoitajien vastaanotot ovat 2. kerroksessa huoneissa 219 ja 222, odotustilana on huone 220. Lukion terveydenhoitajan ja koululääkärin työ on osa opiskeluterveydenhuoltoa, jonka keskeisin tehtävä on ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Opiskelijoille pyritään järjestämään henkilökohtainen terveystapaaminen vähintään yhden kerran lukion aikana. Myös terveysneuvonta, rokotukset ja rokotusneuvonta, ehkäisy- ja seksuaaliterveysneuvonta, kutsuntojen ennakkoterveystarkastukset sekä mielenterveyteen liittyvät asiat ovat keskeinen osa terveydenhoitajan työtä. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksia ym. ajanvarausvastaanottoina, mutta aikaa on varattu myös vapaalle hakeutumiselle erilaisissa terveydenhoidollisissa asioissa. Terveydenhoitajiin saat yhteyden puhelimitse, teksti- ja Wilma-viestillä tai tulemalla käymään avoimella vastaanottoajalla. Mikäli sinulla on jokin merkittävä pitkäaikaissairaus tai vakava allergia, otathan yhteyttä terveydenhoitajaan ja pidät omat lääkkeet ja tarvittavat muut hoitovälineet mukanasi. Erityisruokavaliot ilmoitetaan kouluruokalalle Wilman kautta.

Sairaanhoito/ sairaanhoidolliset asiat

Äkillisissä sairaustapauksissa ja muissa sairaanhoidollisissa asioissa (flunssat, urheiluvammat, pitkittyneet kiputilat, laboratoriolähetteet jne.) olethan suoraan yhteydessä omaan terveysasemaasi. Tarvittaessa voit kysyä neuvoa myös terveydenhoitajalta. Kiireellisissä asioissa voit ottaa yhteyttä päivystysapuun puh.116117 ja hätätapauksissa soita 112.

Tapaturmat 

Helsingin kaupunki on vakuuttanut kaikki opiskelijat omalla vakuutuksellaan Fenniassa (opiskelijoiden vapaaehtoinen ryhmätapaturmavakuutus). Tämä vakuutus kattaa vain julkisella sektorilla annetut hoidot, eikä siis yksityisellä lääkäriasemalla käyntejä! Opiskelijoiden ulkomaan matkavakuutus on vakuutusosakeyhtiö LähiTapiolassa (vakuutusnumero 353-0819509-H).

Mikäli sinulle sattuu koulupäivän aikana tapaturma, ole yhteydessä koulun toimistoon. Koulussa sattuneista tapaturmista tulee tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön mahdollisimman pian. Vahinkoilmoituslomake täytetään yhdessä koulun toimistossa.

Urheilijan kannattaa täydentää vakuutusturvaansa ottamalla täysajan vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa myös koulussa sattuneet tapaturmat. Lisenssivakuutus ei korvaa koulussa sattuneita tapaturmia. Tarkista siis vapaa-ajan vakuutuksesi.

Urheilijan vakuutuksen huomioiminen pähkinänkuoressa:

1. Ennen vahinkoa

  • tarkista voimassa olevat vakuutuksesi
  • arvioi vakuutusturvasi riittävyys
  • selvitä omat, seuran ja liiton kautta tulevat vakuutukset (ettei ole päällekkäisiä vakuutuksia)

2. Vahingon sattumisen jälkeen

  • anna heti ensihoito
  • informoi valmentajaa ja seuraa sekä koulutapaturmissa tarvittaessa myös koulun terveydenhoitajaa vahingosta
  • hakeudu tarvittaessa lääkäriin (koulun vakuutus kattaa vain julkisen sektorin käynnit)
  • tee vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle

 

Hammashoito 

Helsinkiläiset opiskelijat hakeutuvat oman asuinalueensa hammashoitolaan, Helsingin hammashoidon ajanvarausnumero on 09 31051400. Ulkokuntalaisten kannattaa hakeutua hammashoitoon ensisijaisesti oman hyvinvointialueensa palveluihin, mutta halutessaan he voivat hyödyntää myös Helsingin kaupungin suunterveydenhuollon palveluja. Kunnallinen hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä veloitetaan sakkomaksu peruuttamattomasta poisjäännistä.

Lukion psykologi

Stephanie Sundman 040-669 2888 stephanie.sundman@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)

Psykologin kanssa voit tulla keskustelemaan erilaisista mieltäsi askarruttavista asioista. Asiat voivat liittyä esimerkiksi opiskeluun, jaksamiseen, tunne-elämään, ihmissuhteisiin tai elämän muutoksiin. Ei ole väärää syytä ottaa yhteyttä. Psykologin palvelut ovat opiskelijalle luottamuksellisia ja maksuttomia. Tarvittaessa psykologi ohjaa myös muihin palveluihin.

Psykologin työhuone on 223 ja se löytyy 2. kerroksesta “Odotus 220” -oven takaa. Tapaamisajan voi varata vihta-ajanvarausjärjestelmässä, Wilma-viestillä, tekstarilla tai soittamalla. Työhuoneen oven ollessa auki, opiskelija voi tulla käymään myös ilman varattua aikaa. Psykologiin voi olla yhteydessä opiskelija itse, huoltaja tai koulun henkilökunnan jäsen.

 

Kuraattorit

Riikka Häkkinen 040-160 7694 riikka.hakkinen@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)

Hanna Kempe-Jalonen 040-861 7256 hanna.kempe-jalonen@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)

Lukion kuraattorin tehtävänä on opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukeminen. Kuraattori tarjoaa opiskelijoille keskustelutukea muun muassa jaksamiseen, ihmissuhteisiin, elämänhallintaan ja ajankäyttöön liittyen. Kuraattori auttaa selvittämään erilaisiin elämäntilanteisiin liittyviä asioita sekä antaa ohjausta ja neuvontaa myös asumiseen ja taloudellisiin asioihin.

Kuraattoriin kannattaa ottaa yhteyttä heti, kun asiat tuntuvat painavan mieltä. Kuraattoriin voi olla yhteydessä opiskelija itse, huoltaja tai koulun henkilökunnan jäsen. Tapaamisajan voi varata Wilma-viestillä, tekstarilla tai vihta-ajanvarausjärjestelmässä. Opiskeluhuollon tilat löydät 2. kerroksesta “Odotus 220” -oven takaa. Kuraattoreiden työhuoneet ovat 224 ja 225. Työhuoneiden ovien ollessa auki opiskelija on tervetullut käymään myös ilman varattua aikaa.

PUUTU HÄIRINTÄÄN, ESTÄ KIUSAAMINEN

Kaikilla opiskelijoilla on oikeus työrauhaan, turvallisuuteen sekä henkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen koulussa, koulumatkalla, valmennuksessa sekä vapaa-ajalla.

Lukiolaissa on vaatimus syrjimättömyydestä. Opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Lukiolla on oikeus erottaa opiskelija määräajaksi, jos hän ei täytä tätä velvollisuutta. Mäkelänrinteen lukiossa tämä tarkoittaa myös valmennusoikeuden poistamista, jos kyseessä on erityistehtävälinjan opiskelija.

Jokaisella on oikeus määrittää omat rajat sekä kieltäytyä tai lähteä pois tilanteista, jotka tuntuvat epämiellyttäviltä. Muilla on velvollisuus kunnioittaa toisten rajoja. Koulun ja valmennuksen aikuisilla on velvollisuus puuttua häirintään ja kiusaamiseen. Kaikilla on velvollisuus luoda ilmapiiri, jossa häirintää ja kiusaamista ei hyväksytä.

Häirinnän ja kiusaamisen kokemukset ovat yksilöllisiä. Toisen häirintä ja kiusaaminen voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä. Häirinnällä loukataan usein toisen koskemattomuutta luomalla ahdistava, uhkaava, vihamielinen tai halventava ilmapiiri. Häirintä ei ole koskaan häirinnän kohteen syytä.

Häirintää ja kiusaamista voi olla esimerkiksi:

  • ryhmän ulkopuolelle jättäminen, selän takana pahan puhuminen
  • vihjailevat eleet tai ilmeet
  • epäasiallinen tuijottelu
  • nimittely, haukkuminen
  • uhkailu, pelottelu, kiristäminen
  • epäasialliset, pilkkaavat tai uhkaavat viestit, kuvat tai kommentit puhelimessa tai somessa
  • vartaloa, pukeutumista ja yksityiselämää koskevat huomautukset ja kysymykset
  • syrjintä kansalaisuuden, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella
  • töniminen, lyöminen, potkiminen, tavaroiden varastaminen tai rikkominen
  • kaksimieliset jutut, lähentely, seksuaaliset ehdotukset tai vaatimukset, seksuaalinen väkivalta

Häirinnän ja kiusaamisen kokemuksista sekä yhteisistä pelisäännöistä on tärkeä keskustella avoimesti yhdessä, jotta kaikilla olisi hyvä ja turvallinen opiskelu- sekä treeniympäristö.

Jos koet tai näet häirintää, kiusaamista tai muuta epäasiallista käytöstä, tule kertomaan siitä koulun henkilökunnalle tai laita viesti rehtorille. Rehtorit, kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat, opot, ryhmänohjaajat, opettajat, valmentajat ja koko muu henkilökunta on velvollista puuttumaan asiaan. Tärkeää on, että kerrot asiasta jollekin koulun aikuisista ja ota tarvittaessa kaverisi mukaan kertomaan asiasta.

Et ole yksin!

“Väestöliiton Et ole yksin -toiminnalla edistetään jokaisen oikeutta kunnioittavaan ja yhdenvertaiseen kohteluun sekä turvallisuuteen harrastuksissa. Ota yhteyttä, jos olet kokenut tai havainnut epäasiallista käytöstä urheilussa tai muussa harrastuksessa ja haluaisit jutella luottamuksellisesti jollekin kokemastasi. Voimme yhdessä pohtia, miten toimia tilanteessa.”

Et ole yksin –palveluun voivat ottaa yhteyttä urheilijat, urheilijan huoltajat, valmentajat sekä urheiluseurojen tai lajiliittojen työntekijät ja vapaaehtoiset.

  • Soita +358 50 3025 942 arkisin klo 8–16. Jos puheluun ei vastata, kaikki asiantuntijat ovat varattuina. Soitamme sinulle takaisin mahdollisimman pian.
  • Chattaa www.etoleyksin.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ti-to klo 15.00–17.30. Jos chat on suljettu, voit jättää yhteydenottopyynnön kirjelaatikkoon.

 

Aulan Apunapin kautta apuna ja neuvoja

Opiskelijatietokoneiden Aulan etusivulta löytyvän Nutti-oravan kautta pääset nyt uuteen yhteydenottopalveluun Apunappiin. Apunappi on helppo ja tietoturvallinen tapa pyytää apua, jos jokin asia mietityttää, huolestuttaa tai tuntuu pahalta. Voit lähettää viestin milloin tahansa 24/7 ja sinulle vastataan päiväsaikaan 1–5 arkipäivän kuluessa. Sinun ei tarvitse tietää, keneltä tai mistä apua voi pyytää – valitset vain aiheen, ja viestisi ohjataan oikealle ammattilaiselle.

Apunapin kautta saat yhteyden oman oppilaitoksesi terveydenhoitajaan, kuraattoriin, psykologiin, mielenterveys- ja päihdehoitajaan sekä opinto-ohjaajaan. Jos asut Helsingissä, voit lisäksi lähettää viestin mielenterveyden palvelupiste Mieppiin, nuorten sosiaalityöhön sekä nuorten neuvonta- ja palvelupiste Ohjaamoon. Viestisi välitetään salatulla yhteydellä. Keskustelusi ja tapaamisesi ammattilaisten kanssa ovat luottamuksellisia.

Apunapin kautta pääset myös juttelemaan päivystävän opiskeluterveydenhoitajan tai sosiaalialan ammattilaisen kanssa Nuorten chatissa ma–pe klo 12–15.

Muista, että voit olla yhteydessä oppilaitoksesi kuraattoriin, psykologiin ja terveydenhoitajaan myös muutoin kuin Apunapin kautta. Tärkeintä on, että et jää yksin – tule juttelemaan!

Erityisopetus

Killy Salo (ryhmät A-E) 050-401 3337 killy.salo@edu.hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)

Annuliina Sairanen (ryhmät F-P) 040-662 7085 annuliina.sairanen@edu.hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)

Erityisopettajat tukevat opiskelijoita kaikissa opiskeluun ja oppimiseen liittyvissä haasteissa. Jos olet saanut tehostettua tai erityistä tukea opintoihisi yläkoulun aikana, kerrothan siitä ryhmäsi erityisopettajalle heti lukio-opintojen alussa.

Kaikille 1. vuosikurssin opiskelijoille pidetään kielellinen alkukartoitus 1. periodin aikana. Kartoituksen avulla pyritään löytämään tukea tarvitsevat opiskelijat, jotta tukitoimien suunnittelu päästään aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisopettajat laativat koulussa luki-lausunnot lukitestien ja opintojen perusteella. Varaa riittävästi aikaa lausunnon hankkimiseen ja ota yhteyttä heti 1. opiskeluvuotenasi. Ensimmäistä kertaa kirjoituksiin osallistuvan on toimitettava lukilausunto Ylioppilastutkintolautakunnalle kaikkine liitteineen syksyn kirjoituksien osalta maaliskuun loppuun mennessä ja kevään kirjoituksiin osallistuvan lokakuun loppuun mennessä.

Voit varata ajan erityisopettajalta myös yksilö- tai pienryhmäharjoituksiin koulutuntiesi aikana. Voit hyödyntää myös hyppytuntejasi opiskeluun. Ota yhteyttä, jos haluat läksypajatyyppistä toimintaa hyppytuntien aikana. Sovi ajasta erityisopettajan kanssa etukäteen ja ilmoita asiasta aina aineenopettajalle, jonka tunnilta olet mahdollisesti pois.

Voit varata ajan erityisopettajalle sähköisessä ajanvarausjärjestelmässä. Voit myös ottaa yhteyttä Wilmassa tai puhelimitse. Killyn löydät 3. kerroksesta huoneesta 311, ja Annuliinan 1. kerroksen huoneesta 110. Voit tulla aina piipahtamaan, kun ovi on auki.

Erityisopettajat löydät myös läksypajasta maanantaisin 5. palkilla klo 11.00–13.00. Erityisopettajat pitävät opiskelutaitoja ja hyvinvointia vahvistavia “Sparrausta opiskeluun” -kursseja yhdessä opiskelijahuollon henkilöstön kanssa 3.- ja 5.-periodilla koodilla OPO4.

 

OPETUKSEN TUKITOIMET

Märskyssä on käytössäsi koko lukioajan opiskelupajoja, jossa voit käydä opettajan johdolla hakemassa lisätukea opiskeluun saavuttaaksesi tavoitteesi. Pajoihin voi osallistua kerran tai tasaisesti läpi lukuvuoden. Pajoissa voi kerrata tai vahvistaa kyseisen paja-aineen eri opintojaksojen sisältöjä. Paja-aikojen muutokset ilmoitetaan kunkin periodin alussa.

Englannin paja ENPA

  • Pidetään 1. periodissa 6. palkilla, 3. periodissa 4-palkilla ja muissa periodeissa 3. palkilla. Muut ajat ovat myös mahdollisia eli ota yhteyttä Nina Marstiin, niin sovitaan sinulle sopiva aika.
  • jakson viimeisen viikon paja-ajat ilmoitetaan erikseen
  • voit tulla ilman erillistä ilmoittautumista pyytämään apua englannin kielen opiskelussa tai läksyjen teossa
  • ilmoittautumalla Wilmassa pajaan voit suorittaa opintojakson, jonka olet jo käynyt (O tai arvosana 4), mutta et ole saanut hyväksyttyä suoritusmerkintää
  • opintojakson suorittaminen pajassa edellyttää läsnäoloa ja säännöllistä osallistumista, tehtäviä ei voi suorittaa itsenäisesti
  • voit hakeutua myös englannin kielen tutoriksi, auttaa opiskelutovereitasi englannin kielen haasteissa ja ansaita näin aktiivikursseja.

Laskupaja LAPA

  • jokaisessa periodissa palkissa 7 tiistaisin ja torstaisin
  • arviointiviikon laskupajat ilmoitetaan viikkotiedotteessa ja info-tv:ssä periodin lopussa
  • voit tulla laskupajaan ilman erillistä ilmoittautumista tekemään kotitehtäviä tai pyytämään apua yksittäisiin ongelmiin, kun koet siihen tarvetta
  • ilmoittautumalla Wilmassa laskupajaan voit suorittaa opintojakson, jonka olet jo käynyt, mutta et ole saanut hyväksyttyä suoritusmerkintää
    • opintojakson suorittaminen pajassa edellyttää läsnäoloa, tehtäviä ei voi suorittaa itsenäisesti
  • mahdollisuus sopia yksilöllisistä tavoista suorittaa loppukoe
  • laskupajassa ei voi tehdä muiden opintojaksojen palautettavia tehtäviä tai testejä, jotka ovat mukana ko. opintojakson arvioinnissa
  • itsenäiset suoritukset ja hyväksyttyjen arvosanojen korotukset eivät kuulu enää laskupajan toimintaan.

Ruotsin paja RUPA

  • pidetään kahdesti viikossa palkilla 5 (periodit 1 ja 5) maanantaisin ja perjantaisin, palkilla 7 (periodi 2) tiistaisin ja torstaisin sekä palkeilla 5 ja 3 (periodit 3 ja 4) maanantaisin ja torstaisin
  • ilmoittautumalla Wilmassa pajaan voit suorittaa opintojakson, jonka olet jo käynyt (O tai arvosana 4), mutta et ole saanut hyväksyttyä suoritusmerkintää
  • kokonaisen opintojakson suorittaminen pajassa edellyttää läsnäoloa ja säännöllistä osallistumista, tehtäviä ei voi suorittaa itsenäisesti
  • voit tulla pajaan myös ilman erillistä ilmoittautumista pyytämään apua ruotsin kielen opiskelussa tai läksyjen teossa
  • Jaksojen 3 ja 4 pajoissa saat edellä olevien asioiden lisäksi myös yksilöllistä oppimisen tukea mm. lukemisen ja kirjoittamisen pulmissa ruotsin kielessä

Äidinkielen paja ÄIPA

  • pidetään 1. ja 4. periodeissa
  • apua ja henkilökohtaista ohjausta kirjoittamiseen tai muihin äidinkielen osa-alueisiin

Läksypaja

  • maanantaisin 5-palkilla klo 11.00–13.00 kaikille avoin paja, jossa voit rauhassa keskittyä tehtävien tekemiseen ja lukemiseen
  • opettaja aina paikalla, jos haluat tai tarvitset tukea läksyjen tekoon
  • ei tarvitse ilmoittautua etukäteen
  • voit tulla silloin, kun sinulle sopii.
  • tarvittaessa läksypajoja voidaan pitää sovitusti muulloinkin
  • Läksypajan aikana voit käydä myös kysymässä erityisopettajalta, jos mieltäsi askarruttaa jokin asia tai haluat sopia yhteisestä tapaamisesta kasvotusten.

Buusti-opintojakso

Erityisopettajat vetävät 2. ja 5. periodeissa Buusti-opintojaksoa, jonka tarkoitus on tuoda ryhtiä opiskeluun. Buustissa opiskelijat saavat tukea oppimiseen ja opiskelurutiinin löytämiseen. Lisäksi buustissa voi suorittaa sovitusti aiemmilta kursseilta rästiin jääneitä tehtäviä ja näin saada kurssisuoritukset valmiiksi. Buustiin osallistuminen vaatii säännöllistä läsnäoloa, jolloin siitä saa kaksi opintopistettä.

RYHMÄNOHJAUS

Ryhmänohjaus on tärkeä osa lukion opiskelijoiden ohjausta. Jokaisella opiskelijalla on nimetty ryhmänohjaaja ja ohjausryhmä. Ryhmänohjaaja on opiskelijaa varten ja hänen puoleensa voi kääntyä sinua askarruttavissa asioissa. Ryhmänohjaaja hoitaa asioita luottamuksella ja vie niitä tarvittaessa luvallasi eteenpäin. Joka toinen maanantaisin on ryhmänohjaajan pitämä ro-tunti.

Ryhmänohjaajan tehtävänä on esimerkiksi

  • ohjata opiskelijoita lukion käytänteisiin
  • käydä henkilökohtaiset keskustelut opiskelijoiden kanssa sovitusti
  • seurata opintoja ja poissaoloja, hyväksyä poissaolot sekä puuttua ongelmiin ja olla tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin

Ryhmänohjaajat ja ryhmäluokat lukuvuonna 2026-2027

ro-ryhmä  kotiluokka ryhmänohjaaja opinto-ohjaaja

26A Kurki Pekka 214 

26B Marola Jenni 144 

26C Nenonen Erika 231

26D Lehtonen Anna-Maria L201

26E Nyyssönen Laura 145

26F Kulmala Kaisa 204

26G Salonen Marika 210

26H Suomela Kati 203

26I Hemmo Katariina 207

26P  Suopohja Jonna 214

25A  Vikberg Piia 206

25B  Leppäaho Terhi 232

25C  Rantala Mikko L215

25D  Kallavuo Krista 231

25E  Raunio Salla 235

25F  Terhemaa Oskari 308

25G  Ahonen Niko 205

25H  Pirilä Veera 002

25I  Ojanperä Akseli L216

25P  Virkkunen Susan 217

24A  Haapakoski Jouni 314

24B  Vihervalli Auroora 233

24C  Streng Minna 143

24D Haapala-Paulaharju Tiina 305

24E  Palmu Lasse 303

24F  Jarho Elina 309

24G  Hannula Markus 202

24H  Vanhatalo Päivi 302

24I  Vidqvist Alex L217

24P  Sairanen Annuliina 306

OPINTO-OHJAUS LUKIOSSA

Koulumme opinto-ohjaajat:

  • Marjo Alanko 040-336 0346
  • Antti Kiimamaa 040- 829 4750
  • Tarja Luhtalampi 040-334 9091
  • Kati Rauhansalo 040-336 2312
  • Sami Siniharju 040- 672 5014

Voit varata opinto-ohjaajaltasi henkilökohtaisen ohjausajan sähköisestä ajanvarausjärjestelmästä. Ajanvarauslinkki on sekä Wilman pysyvissä tiedotteissa että koulun kotisivuilla. Seuraavaa periodia koskevat opintojaksomuutokset voit itse tehdä Wilmaan periodin loppupuolella.

Opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa lukioajan opintojen suunnittelussa sekä tukea häntä lukioajan opinnoissa ja lukion jälkeisten opintojen ja elämän suunnittelussa. Erityisesti huomioimme kaksoisuran urheilevien opiskelijoiden kanssa. Opinto-ohjaus onkin koko lukioajan kestävä prosessi, jossa yhdistetään opinto-ohjauksen opintojaksoja, henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta, vierailijoita ja tutustumiskäyntejä. Lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta tarpeen mukaan.

RO-ryhmien vastuuopot

26A Siniharju Sami

26B Siniharju Sami

26C Alanko Marjo

26D Alanko Marjo

26E Kiimamaa Antti

26F Kiimamaa Antti

26G Rauhansalo Kati

26H Rauhansalo Kati

26I Luhtalampi Tarja

26P Rautiainen Janne

25A Alanko Marjo

25B Alanko Marjo

25C Rauhansalo Kati

25D Rauhansalo Kati

25E Luhtalampi Tarja

25F Kiimamaa Antti

25G 2Siniharju Sami

25H Siniharju Sami

25I Kiimamaa Antti

25P Avell Anne-Eeni

24A Siniharju Sami

24B Siniharju Sami

24C Alanko Marjo

24D Tiina Alanko Marjo

24E Rauhansalo Kati

24F Luhtalampi Tarja

24G Kiimamaa Antti

24H Luhtalampi Tarja

24I Kiimamaa Antti

24P Rauhansalo Kati

23AI Luhtalampi Tarja 

23BC Kiimamaa Antti 

23DF Siniharju Sami 

23EH Rauhansalo Kati 

23G Alanko Marjo

YLIOPPILASTUTKINTO

Tutustu lautakunnan sivuihin www.ylioppilastutkinto.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Ne löytyvät myös oheisen koodin takaa. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään viisi koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa tai suomi toisena kielenä järjestettävän kokeen tekevät kaikki kokelaat ja neljä muuta koetta valitaan vähintään kolmesta seuraavasta: 1) toisen kotimainen 2) vieras kieli 3) matematiikka 4) reaali. Tutkintoon kuuluvat viisi koetta on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana.

Tutkinnossa järjestetään kunakin tutkintokertana kaksi reaalin koepäivää. Samana päivänä kirjoitetaan: psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia. Toinen ryhmä on uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen ja päivien järjestys vaihtelee.

Ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi erillistä koetta: kirjoitustaidon ja lukutaidon koe. Kummankin kokeen koeaika on kuusi tuntia. Kokelas osallistuu kumpaankin kokeeseen ja kokeen arvosana määräytyy kokeiden yhteispistemäärän perusteella. Kokelas, jonka äidinkieli on jokin muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame, voi korvata tutkinnossa pakollisen äidinkielen kokeen lautakunnan erityisesti vieraskielisiä kokelaita varten laatimalla muulla suomen tai ruotsin kielen kokeella.

Kokeiden taso

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista aineista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä.

Osallistumisoikeus ja tutkintoon ilmoittautuminen

Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon. Opiskelija saa osallistua jonkin tutkintoaineen kokeeseen suoritettuaan vähintään oppiaineen pakolliset opinnot. Mäkelänrinteen lukiossa edellytetään opiskelijalta vähintään 100 pisteen suorituksia ennen ensimmäistä ylioppilaskirjoitus kertaa. Rehtori voi myöntää opiskelija osallistumisoikeuden pienemmällä opintomäärällä, jos siihen on hyvät perustelut.

Tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin tulee ilmoittautua lukion rehtorille kevään tutkinnon osalta yleensä marraskuun 20. päivään mennessä ja syksyn tutkinnon osalta toukokuun 25. päivään mennessä. Kokelaan on tällöin ilmoitettava, mitkä kokeet ja minkä tasoisina hän aikoo ne kyseisenä tutkintokertana suorittaa. Samoin hän ilmoittaa, mitkä kokeet hän suorittaa pakollisena. Kokelas on itse vastuussa siitä, että ilmoittautuu oikein kokeisiin, on selvillä ohjeista ja noudattaa niitä. 

Jokaiseen kirjoituskertaan liittyen annetaan ylioppilastutkintoinfoissa erikseen tarkat ohjeet ilmoittautumisista ja tarkennetaan ilmoittautumisen päättymisajat. Infot ovat kaikille kirjoituksiin aikoville pakollisia.

Kokeen uusiminen

Hyväksytyn kokeen voi uusia rajoituksetta. Hylätyn kokeen saa uusia kolmesti tutkinnon suorittamisen aikana. Jos kokelas saa hylätyn arvosanan tutkintoon kuuluvassa vaativamman tason kokeessa, hän voi osallistua saman aineen lyhyemmän oppimäärän kokeeseen, mikäli kokelaan tutkintoon sisältyy tämänkin jälkeen yksi vaativamman tason koe. Hylätyksi katsotaan myös koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta jäänyt saapumatta siihen ilman erityistä syytä tai jos kokelas ei ole jättänyt koetta arvosteltavaksi.

 

Tutkinnon täydentäjä

Ylioppilastutkinnon suorittaneella henkilöllä on oikeus täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää saman oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu.

Vilppi

Jos kokelas syyllistyy vilpilliseen menettelyyn, vilpin yritykseen tai siinä avustamiseen tai järjestyksen muuhun törkeään rikkomiseen, hänen kaikki kyseisen tutkintokerran kokeensa katsotaan hylätyksi ja hän menettää oikeutensa jatkaa tutkinnon suorittamista kyseisenä tutkintokertana. Jos teko on ollut suunniteltu tai erityisen raskauttava, rehtori voi määrätä kokelaan menettämään osallistumisoikeutensa myös seuraavana tutkintokertana.

Maksut

Oppivelvolliset opiskelijat saavat osallistua viiteen tutkintoon kuuluvaan kokeeseen maksutta. Tämä koskee myös tutkintoon kuuluvan hylätyn kokeen uusimista. Lisäkokeet ja hyväksyttyjen arvosanojen korottaminen ovat maksullisia.

Arvostelu

Kokeet tarkastavat ja arvostelevat alustavasti lukion asianomaisen aineen opettajat ja lopullisesti ylioppilastutkintolautakunnan sensorit. Koulun opettajien suorittama arvostelu on suuntaa antava. Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää, kun kunkin tutkintokerran arvostelutyö on saatu päätökseen.

Lääkärintodistus, oppimisen erityisvaikeus, puoltolause, selvitys vieraskielisyydestä, erityisjärjestelyt

Jos kokelaan suorituskykyä on tilapäisesti alentanut sairaus tai muu vastaava seikka, tulee lukion lähettää lautakunnalle kokelaan tai hänen huoltajansa jättämä lääkärintodistus sairaudesta tai muusta seikasta asiaa selvittävä puoltolause. Lautakunta ottaa arvostelua lieventävänä seikkana huomioon vain sellaiset sairaudet, joiden vaikutus tuloksiin on ollut selvästi todettava, mutta yleensä vain tilapäinen. Lievennystä punnittaessa otetaan huomioon myös kokelaan kouluarvosana. Pitkällisen sairauden perusteella kokelaalle voidaan anoa erityisjärjestelyjä esimerkiksi pidennettyä koeaikaa.

Jos kokelaan äidinkieli on muu kieli kuin suomi tai ruotsi, hänelle voidaan anoa kirjoituksiin pidennetty vastausaikaa vieraskielisyyden perusteella. Lautakunta arvioi hakemuksen perusteella lisäajan tarpeen.

Opiskelija, jolla on oppimisen erityisvaikeus, voi hakea koetilanteeseen erityisjärjestelyjä. Lausuntojen hankkimiseen tulee ryhtyä riittävän ajoissa, jotta hakemus voidaan lähettää ylioppilastutkintolautakunnalle silloin, kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon. Lausunnot tulee toimittaa rehtorille kevään kirjoituksien osalta lokakuun ja syksyn kirjoituksien osalta maaliskuun loppuun mennessä. Kaikissa näissä tilanteissa voit kysyä neuvoa rehtorilta, erityisopettajalta ja opinto-ohjaajalta.

Ylioppilastutkintotodistus

Kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut tutkintoon vaadittavat kokeet ja lukion oppimäärän, annetaan ylioppilastutkintotodistus. Todistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään todistukseen arvosanoista parempi.

Nimi- ja arvosanatietojen luovuttaminen

Sekä lautakunnalla että koululla on oikeus antaa ylioppilaiden nimet julkaistavaksi. Jos kokelas ei halua nimeään julkaistavan, hänen tulee pyytää kirjallisesti sekä koulua että lautakuntaa poistamaan nimensä julkaistavaksi tarkoitetusta nimilistasta vähintään kahta viikkoa ennen tulosten julkistamista.

Valitusoikeus

Lautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kokeiden arvostelua koskevaan lautakunnan päätökseen saa lautakunnalta hakea oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun kokelaalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos henkilökohtaisesti tietoonsa. Hakemus osoitetaan ylioppilastutkintolautakunnalle ja tehdään lautakunnan tutkintopalvelun kautta.

URHEILULUKIO JA VALMENNUS

Mäkelänrinne on yksi Suomen viidestätoista urheilun erityistehtävälukiosta. Urheilulukion urheilulinjan valmennus tarjoaa kansalliselle ja kansainväliselle huipulle tähtääville urheilijoille hyvät ja joustavat opiskelu- ja valmentautumismahdollisuudet. Valmennus on etuoikeus eri lajien parhaille urheilijoille, joilla on hyvät fyysiset ja henkiset valmiudet määrätietoiseen opiskeluun ja valmennukseen. Urheilulinjalle valittu opiskelija ymmärtää niin opiskelun kuin nousujohteisen valmennuksen moitteettoman ja tuloksellisen hoitamisen merkityksen.

 

Kokonaisvaltainen valmennusjärjestelmä

Mäkelänrinteen lukio tukee nuoren urheilijan kehittymistä kokonaisvaltaisesti. Yhteistyö koulun ja Urhean henkilökunnan, vanhempien, seuravalmentajien, lajiliittojen sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa luo kannustavan ilmapiirin ja tukiverkoston, jossa urheilijalla on erinomaiset edellytykset pyrkiä kohti tavoitteitaan niin urheilussa kuin opinnoissakin.

 

Hyväksyminen valmennukseen

Yleislukion opiskelijoiden mahdollinen valinta urheilulinjalle tapahtuu rehtorin, urheilun apulaisrehtorin, kouluvalmentajan ja lajiliittojen valmentajien yhteisellä päätöksellä liittojen antamien lausuntojen perusteella koulun vuotuisen valmennuskiintiön mukaan. Yleislukion opiskelija voi hakea valmennusoikeutta kahdesti vuodessa elokuun lopulla ja tammikuun alussa. Koulu avaa opiskelijoille erillisen haun tätä varten. Päätökset valmennusoikeushakemuksiin annetaan muutaman viikon sisällä hakuajan päättymisestä. Opiskelijan tulee edetä opinnoissaan koulun reunaehtojen mukaisesti säilyttääkseen valmennusoikeuden. Mikäli opiskelija ei täytä asetettuja vaatimuksia, voidaan hänet siirtää pois valmennuksesta yleislukion puolelle.

Opiskelijan ensimmäinen lukiovuosi on koeaikaa. Valmennusoikeus tarkistetaan lukuvuosittain keväällä. Lukiota aloittaessaan opiskelijan tulee suunnitella opintosuunnitelmaansa valmennusta vain kolmelle ensimmäiselle lukiovuodelle. Poikkeustapauksista sovitaan erikseen lajivalmentajan ja koulun opinto-ohjaajan kesken.

 

Valmennuksen järjestäminen

Valmennukselle on varattu aikaa kaksi tuntia vähintäänkin kolmesti viikossa. Aamupäivään sijoitetut valmennusajat mahdollistavat kaksi kertaa päivässä harjoittelun. Mikäli urheilijan henkilökohtainen valmennussuunnitelma tai lajin harjoitusolosuhteet edellyttävät, voi opiskelija erillissopimuksella toteuttaa valmennustaan myös muina ajankohtina. Joissakin lajeissa Märskyssä toimii tehostetun valmennuksen ohjelmia, joissa urheilijan koko valmentautuminen tapahtuu koulun valmentajan johdolla. Lajista ja vuodenajasta riippuen harjoitukset tapahtuvat pääkaupunkiseudun eri harjoituskentillä ja -halleissa.

 

Valmennuslajit

Valmennuslajeja ovat kaikki lajit, joissa opiskelija täyttää valmennusurheilijalle asetetut vaatimukset. Valmennuslajit ovat jaettu kolmeen ryhmään. Osa lajeista on ns. koulun painopistelajeja, joissa valmennuksesta vastaa ko. erikoisliiton hyväksymä valmentaja, joka toimii usein samalla koulun tuntiopettajana. Valmentaja vastaa ja antaa jaksokohtaisen selvityksen koululle valmennusohjelmasta ja sen toteutumisesta. Koulun painopistelajeja lukuvuonna 2026–27 ovat jalkapallo, lentopallo, beachvolley, koripallo, käsipallo, jääkiekko, sulkapallo, yleisurheilu, suunnistus, golf, taitoluistelu, muodostelmaluistelu, pikaluistelu, uinti, uimahypyt, purjehdus, paini, judo, telinevoimistelu, rytminen voimistelu, joukkuevoimistelu sekä tanssiurheilu.

Osa lajeista on ns. lajivalikoimalajeja, joissa koulu tarjoaa valmennusajan, yleisvalmennusta ja hyvät harjoitteluolosuhteet. Lajivalikoimalajit ovat lajeja, joita harrastetaan runsaasti pääkaupunkiseudulla ja joihin löytyy alueelta hyvät harjoitteluolosuhteet. Näitä lajeja lukuvuonna 2026-27 ovat mm. pesäpallo, squash, tennis, pöytätennis, karate, team gym, amerikkalainen jalkapallo, salibandy, kiipeily, ratsastus, pyöräily, moottoriurheilu ja cheerleading.

Osa lajeista kuuluu ns. muut lajit -ryhmään. Nämä lajit ovat pääkaupunkiseudulla harvemmin harrastettuja lajeja, joilla ei välttämättä ole alueella harjoitteluolosuhteita tai valmentautumismahdollisuutta.

Tavoitteet

Lajikohtaisten tavoitteiden lisäksi kouluvalmennukselle on asetettu seuraavat tavoitteet:

  • Opiskelija omaksuu urheilullisen elämäntavan ja ymmärtää valmentautumisprosessin kokonaisvaltaisuuden.
  • Opiskelija kehittyy urheilijana lukion aikana.
  • Opiskelija oppii ja sitoutuu säännölliseen sekä systemaattiseen harjoitteluun, joka vastaa määrällisesti ja laadullisesti huippu-urheilun vaatimuksia.
  • Opiskelija oppii entistä itsenäisemmin suunnittelemaan ja toteuttamaan harjoitussuunnitelmaansa sekä oppii käyttämään hyväkseen valmentautumista tukevia asiantuntijoita ja palveluja.
  • Opiskelija kehittää itsetuntemustaan ja kykenee tekemään valintoja, jotka eivät ole ristiriidassa hänen asettamiensa tavoitteiden kanssa.

Urheiluvalmennus ja poislukuoikeus

Opiskelijalle hyvitetään pääsääntöisesti valmennuksesta kaksi opintopistettä periodissa. Joissain lajeissa määrä voi olla suurempi riippuen koulun valmennusohjelmasta. Valmennuksen kokonaismäärä lukion aikana on kolmen vuoden opintosuunnitelman mukaan opiskelevalla vähintään 26 pistettä ja neljän vuoden opintosuunnitelman mukaan opiskelevalla vähintään 36 pistettä. Valmennuksen opintojaksojen sisällöt muodostavat nousujohteisen harjoituskokonaisuuden edettäessä ensimmäisen lukiovuoden opiskelusta viimeisen vuoden opiskeluun. Ylioppilaskirjoitusvuotena opiskelija voi pitää viimeisen periodin ennen kirjoituksia vapaana valmennuksesta, mikäli opiskelijan opintosuoritukset antavat tähän mahdollisuuden.

Urheilulukiolainen, joka tekee vähintään 24 pistettä valmennusta tai siihen liittyviä opintoja, saa pois lukea 16 pisteen edestä pakollisia opintoja. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista opinnoista. Poisvalintaa ei voi kohdistaa niihin aineisiin, joissa opiskelija osallistuu yo-kirjoituksiin.

Poislukuoikeus syntyy vain, kun 24 pistettä on täynnä. Rehtori voi hakemuksen perusteella myöntää osittaisen poislukuoikeuden, jos opiskelijalla on siihen hyvä syy esimerkiksi urheilun lopettaminen vakavan loukkaantumisen vuoksi.

Kaikkien valmennuksessa olevien opiskelijoiden tulee sisällyttää opinto-ohjelmaansa myös valmennusopin opintoja vähintään 2 opintopisteen edestä.

Yhteistyötahot ja kansainvälinen toiminta

Kouluvalmennus tukee opiskelijan henkilökohtaista valmennussuunnitelmaa. Tärkeinä yhteistyötahoina ovat urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat, seurajoukkueiden ja nuorten maajoukkueiden valmentajat sekä lajiliittojen valmennuksesta vastaavat henkilöt. Lisäksi merkittävinä valmennuksellisina yhteistyötahoina ovat Suomen Olympiakomitea, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia sekä muut urheiluoppilaitokset.

Kansainvälinen toiminta toteutetaan pääsääntöisesti eri maissa sijaitsevien ystävyyskoulujen avulla leiritys- ja kilpailutoiminnan muodossa. Kansainvälisen toiminnan avulla opiskelija totuttautuu vieraissa olosuhteissa tapahtuvaan harjoitteluun ja kilpailuun sekä kansainvälisten kilpailujen ilmapiiriin. Lisäksi opiskelija ymmärtää matkustamisen aiheuttamat vaikutukset omaan suorituskykyynsä sekä tutustuu muiden maiden urheilukulttuuriin.

Lajikapteenit

Jokaisen valmennusryhmän valmentaja valitsee yhdessä urheilijoiden kanssa ryhmälle lajikapteenin. Lajikapteenin tehtävänä on luoda omalla esimerkillään valmennusryhmään positiivista ja urheilullista henkeä, auttaa uusia urheilijoita sopeutumaan ryhmään ja harjoitteluun sekä toimia yhteydenpitäjänä koulun ja ryhmän välillä. Lajikapteeneilla on oma koulutusohjelma, joka keskittyy henkisten taitojen ja itsensä johtamisen kehittämiseen. Lajikapteenit valitaan lukukauden alussa tavallisimmin lukukaudeksi kerrallaan.

Valmennussopimus

Mäkelänrinteen lukio tarjoaa valmennuslinjalle valituille urheilijoille monia etuisuuksia. Huipulle tähtäävä urheilija joutuu kehittyäkseen asettamaan itselleen rajoja. Koulu haluaa myös asettaa vaatimuksia. Tästä syystä yhteistyössä urheilijoiden kanssa on laadittu valmennussopimus. Siinä on tuotu esiin niitä asioita, joiden hyväksymisellä luodaan edellytykset yhteistyöhön päämäärien saavuttamiseksi.

URHEILULUKION ASIANTUNTIJATOIMINTA

Urheilufysioterapia

Urhea Sportin palvelut (maksullisia):

Opiskelija tai hänen huoltajansa voi varata Urhean urheilufysioterapeuteilta aikoja Urhea Sportin ( https://urheasportti.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)) kautta, jonka palveluista Urheaan kuuluvat Märskyn opiskelijat ovat oikeutettuja 20 % alennukseen. Vuoden aikana neljästä ensimmäisestä fysioterapiakerrasta on lisäksi mahdollisuus saada Kelan suorakorvaus 15 €.

Opiskelijoille maksuton toiminta:

Lisätiedot

Urheilufysioterapeutti Juha Koistinen

Puhelin/WhatsApp/tekstiviesti 046 878 4523

juha.koistinen@urhea.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)

 

Psyykkinen valmennus 

1. Psyykkisen valmennus urheilijoiden tukena

 Urheilupsykologin puoleen voi kääntyä seuraavissa asioissa:

  • tavoitteisiin, motivaatioon, itsepuheeseen yms. psyykkiseen valmennukseen liittyvissä asioissa
  • kliinisten tuen tarpeeseen liittyvissä tilanteissa (esim. pelkotilat, ahdistus, jännitys)
  • urheilijat voivat varata aikoja Märskyn urheilupsykologilta Janica Järvenpäältä p. 045 279 9431, janica.jarvenpaa@urhea.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman),

2. Psyykkisen valmennus valmentajien tukena

  • psyykkisten ominaisuuksien huomioiminen ja harjoittaminen lajiharjoittelun yhteydessä
  • yksittäisen urheilijan tukea koskeva konsultointi

3. Psyykkisen valmennuksen opintojakso

  • tutustutaan psyykkisiin ominaisuuksiin ja harjoitellaan psyykkisiä taitoja
  • käytännönläheinen - oppimispäiväkirjan tehtävät liittyvät harjoituksiin ja kisatilanteisiin
  • järjestetään kaksi kertaa vuodessa

 

Urheiluravitsemus

1. Urheilijavastaanotot

Mäkelänrinteen lukion urheilulinjan opiskelijoilla on mahdollisuus yhteen maksuttomaan käyntikertaan. Pääasiallisia käynneillä ratkaistavia haasteita ovat mm. palautuminen, ylikuormittuminen, loukkaantumiset, kehityksen tasanteet, syömispulmat, vatsavaivat jne. Aikojen tiedustelu ja varaaminen hoituu kätevimmin olemalla sähköpostitse yhteydessä osoitteeseen vili.jaakola(at)urhea.fi.

2. Lukion urheiluravitsemusopintojakso

Opintojaksolla tutustutaan urheilijan suorituskykyä, palautumista ja kehittymistä tukevaan ravitsemukseen. Lisäksi harjoitellaan myös käytännön ruuanvalmistustaitoja. Opintojakso järjestetään yhteensä kaksi kertaa lukuvuoden aikana; sekä 2.-, että 5. periodissa

3. Yhteistyö koulun ruokalan kanssa

Kouluruoan ja ruokailun kehittäminen yhdessä ruokalan henkilökunnan kanssa siten, että koululounas vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla urheilijan ravitsemuksellisia tarpeita

4. Urheilijoiden asuintaloprojekti, ravitsemuksen tuki

Matalan kynnyksen yhteydenotto asuintalon asukkaille myös ravitsemusasioihin liittyen.

Yhteisen toiminnan järjestäminen asukkaille tarpeen mukaan.

Ravitsemukseen ja ruokailuun liittyvissä asioissa voit olla matalalla kynnyksellä yhteydessä ravitsemusasiantuntija Vili Jaakolaan sähköpostitse osoitteeseen vili.jaakola(at)urhea.fi.

Urheilulääkäripalvelu

Mäkelänrinteen lukio tekee yhteistyötä Helsingin Urheilulääkäriasema HULA:n kanssa. HULA tarjoaa urheilijalle kattavat testaus-, sairaanhoito- ja terveyspalvelut, kuten urheilijan terveystarkastuksen. Terveystarkastuksessa käydään laaja-alaisesti läpi urheilijan terveydentila sekä urheilijan arkeen

liittyviä asioita. HULA:n palvelut ovat opiskelijalle maksullisia. HULA:n tilat sijaistevat Urhea-hallin kolmannessa kerroksessa. Lisätietoja urheilijan lääkäripalveluista osoitteessa www.hula.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ja www.urhea.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Urhea Sportti

Urhea Sportti on Urhean palveluyhtiö, joka tarjoaa maksullisena palvelutoimintana urheilijoille ja liikkujille asiantuntijatukea suorituskykyyn, vammakuntoutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Urhea Sportin palveluihin kuuluvat

• fysiikkavalmennus ja testaus

• urheilufysioterapia ja urheiluhieronta

• urheilupsykologi

• psyykkinen valmennus

• ravitsemusterapia, urheiluravitsemus

Urhea Sportissa työskentelevät samat kokeneet eri alojen ammattilaiset, jotka tekevät töitä Urheassa olympiaurheilijoiden kanssa. Märskyläiset saavat 20 %:n alennuksen listahinnoista. Lisätiedot ja ajanvaraus osoitteessa www.urheasportti.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

 

TÄRKEITÄ PALVELUITA URHEILIJALLE! 

Suomen urheilun eettinen keskus pitää yllä urheilijoille ja urheilun parissa toimiville tärkeitä palveluita. Löydät ne osoitteesta www.suek.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) tai lataamalla ohjelma puhelimeesi.

1. Kamu – kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa

  • Verkkosovellus tai kännykkään ladattava appi, josta voit tarkistaa Suomessa myytävien resepti- ja itsehoitolääkkeiden doping-luokitukset. Appiin voi ladata esimerkiksi itse käyttämänsä lääkkeet ja ne on helppo esittää sieltä testaustilanteessa.

2. Ilmo – ilmoita urheilurikkomuksesta

  • Voit ilmoittaa doping-rikkeestä, kilpailumanipulaatiosta tai katsomoturvallisuuden vaarantumisesta

3. Puhtaasti paras – verkkokoulutus

  • Koulutus antaa perustiedot antidopingasioista. Sen tekemistä suositellaan kaikille urheilijoille.

 

PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA, URHEA

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea on vuonna 2003 käynnistynyt Valtakunnallinen urheiluakatemia. Sen yhteydessä toimii 11.6.2021 perustettu Olympiavalmennuskeskus Helsinki. Urhean tehtävänä on tehostaa urheilijoiden päivittäisvalmennusta, tukea urheilijan uraa kaksoisuraa sekä tuoda urheilun asiantuntijatoimintaa urheilijoiden ja valmentajien arjen tueksi. Urhea on verkosto ja teemme tiivistä yhteistyötä lajien, seurojen, oppilaitosten ja asiantuntijoiden kanssa.

Mäkelänrinteen lukion valmennusurheilijat Urhean jäseniä

Mäkelänrinteen lukion valmennusurheilijat ovat automaattisesti Urhean jäseniä. Lukion jälkeen
on urheilijoiden haettava uudestaan Urhean jäsenyyttä, joko henkilökohtaisesti tai lajiliiton kautta.

 

Urhea-halli palvelee Märskyn opiskelijoita

Märskyn opiskelijoilla on oikeus käyttää Urhea-hallin yleisharjoittelutiloja koulupäivinä aamusta klo 17 saakka. Lisäksi osassa lajeista urheilulukion lajiharjoittelu tapahtuu Urhea-hallissa. Koulupäivän aikana Urhea-hallin käyttö on maksutonta Märskyn opiskelijoille.

Urheiluakatemiakortti ja märskyläisen loma-ajan kortti

Märskyn valmennusurheilija voi lunastaa Urheiluakatemiakortin Urhea-halliin hintaan 295 € /vuosi. Kortti sisältää pääsyn voima- ja yleisharjoittelutiloihin arkisin koulun käyttöaikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin (myös loma-aikoina) hallin aukioloaikoina sekä pääsyn pukeutumistiloihin ja asuintalon lukusaliin. Vaihtoehtoisesti märskyläinen voi lunastaa itselleen loma-ajankortin hintaan 91 € / vuosi. Loma-ajan kortti on voimassa vuoden ostopäivästä syys-, joulu- talvi- ja kesälomilla, mutta ei iltaisin ja viikonloppuisin.

Valmentajalla on vastaava pääsy tiloihin. Akatemiakortit ovat voimassa vuoden niiden maksamisesta. Urheilija ja valmentaja lataa kulkuoikeuden esim. omalle HSL:n sirukortille.

Lisätietoja Urheiluakatemiakortin lunastamisesta www.urhea-halli.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) tai laura.mustaniemi@urhea.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman).

 

Urhea-koti

Urhea-koti asuintalossa on pitkäaikaista vuokrausta varten 83 asuinhuoneistoa 11 kerrokseen rakennettuna, ja näissä yhteensä 166 asuinhuonetta. Asunnot on tarkoitettu urheilussa huipulle tähtääville ja samanaikaisesti toisen tai korkea-asteen tutkintoa HOASin toiminta-alueen oppilaitoksissa suorittaville opiskeleville urheilijoille. Talo sijaitsee erinomaisten kulkuyhteyksien päässä rauhallisella paikalla puiston vieressä, ja ylemmistä kerroksista on näköala yli koko Helsingin aina merelle asti. Pitkäaikaisvuokraukseen tarkoitettujen huoneistojen lisäksi asuintalossa on hypoksialaitteistoilla varustettuja huoneistoja, joita vuokrataan lyhytaikaiseen leirityskäyttöön.

Asukkaiden käytössä on yhteistiloja, mm. kaksi oleskelutilaa, joissa on yhteiskeittiö, lukusali, kokoustila, kuntosali, saunatilat ja itsepalvelupesula. Asuintalosta on suora kulkuyhteys Mäkelänrinteen lukioon sekä Urhea-halliin.

Urhea-kodiksi voit valita yksiön, kahden henkilön kaverikämpän tai neljän henkilön soluasunnon. Kussakin asunnossa on keittomahdollisuus ja kylpyhuone. Asuntojen haku tapahtuu urheakoti.fi-nettisivun hakulomakkeen kautta, ensimmäisten asukkaiden valinnat toteutetaan kaksivaiheisesti, ja jatkossa asuntojen vapautuminen ajoittuu pääsääntöisesti heinä-elokuun vaihteeseen. Asukasvalinnassa huomioidaan ARA-säännökset ja painotetaan urheilullista tasoa sekä valmentautumista Urhea-kampuksella.

 

Yhteystiedot

Urhea

toimitusjohtaja Simo Tarvonen, 050-583 6513, simo.tarvonen@urhea.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)
huippu-urheilukoordinaattori Juha Dahlström, 0400-910 972, juha.dahlstrom@urhea.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)

Urhea-halli

liiketoimintajohtaja Laura Mustaniemi, 040-808 0606, laura.mustaniemi@urhea.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)

Urhea-koti

Jouni Kinnunen, 046-878 2208, jouni.kinnunen@urhea.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)

Mäkelänrinteen lukion järjestyssäännöt

Johtokunta on hyväksynyt säännöt 23.1.2025 

 

1. Järjestyssääntöjen soveltaminen 

Järjestyssääntöjen tarkoituksena on turvata hyvät opiskelu- ja työolosuhteet sekä taata jokaiselle työrauha, viihtyvyys, turvallisuus ja opiskelun esteetön sujuminen.

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan. Järjestyssäännöt ovat voimassa näin ollen opiskelijan ollessa oppilaitoksessa tai osallistuessa oppilaitoksen toimintaan oppilaitoksen ulkopuolella.

Kaikessa toiminnassa noudatetaan lakeja ja asetuksia sekä Helsingin kaupungin ja oppilaitoksen määräyksiä, sääntöjä ja ohjeita. Mahdollisissa opiskeluun liittyvissä yhteistyötahojen tiloissa ja tilaisuuksissa noudatetaan lisäksi näiden sääntöjä.

Koulun aluetta ovat koulurakennus, uintikeskus, Urhea-halli, asuintalon yleiset tilat ja niihin välittömästi liittyvät piha-alueet.

 

2. Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet 

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön, kuten perustuslakiin, lukiolakiin, oppivelvollisuuslakiin, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin, naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin sekä yhdenvertaisuuslakiin. Lukiossa noudatetaan lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä turvallisen yhteisön pelisääntöjä.

3. Turvallisuus, viihtyvyys ja opiskelun esteetön sujuminen 

3.1 Hyvä käytös 

Oppimisympäristössä jokaisen tulee käyttäytyä asiallisesti, hyviä käytöstapoja ja oppilaitoksen muita ohjeita noudattaen sekä kaikkia ihmisiä kunnioittaen.

Jokaisella on vastuu turvallisesta, häiriöttömästä ja siististä työ- ja oppimisympäristöstä. Kaikenlainen henkinen tai fyysinen väkivalta sekä kiusaaminen, häirintä ja syrjintä on kielletty.

Opiskelijan tulee pukeutua opiskelun ja työtehtävien sekä mahdollisten muiden oppimisympäristöjen vaatimusten mukaisesti.

Opiskelijan tulee noudattaa sovittuja työaikoja ja ilmoittaa aina poissaoloista.

Plagiointi ja muu vilpillinen menettely, kuten lunttaaminen on kielletty. Opiskelijatöihin ei saa kopioida tekstiä tai kuvia luvatta lähdettä ilmaisematta. Tekoälyn käytössä opetuksessa ja opiskelusta ohjeistetaan opintojakson yhteydessä.

Opiskelijan tulee toimia vastuullisesti myös sosiaalisessa mediassa ja muistaa lainsäädännön asettamat rajat esimerkiksi henkilösuojaan liittyen.

 

4.2 Oleskelu ja liikkuminen 

Koulun tiloista on poistuttava sovittujen aikataulujen mukaisesti ja mahdollisesta tilojen käytöstä oppituntien ulkopuolella on sovittava henkilökunnan kanssa. Kulkuneuvot pysäköidään vain niille varatuille paikoille.

4.3 Omaisuuden käsittely sekä siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen

Oppilaitoksen ja muiden oppimisympäristöjen omaisuutta ja materiaaleja tulee käyttää, käsitellä ja säilyttää huolellisesti, annettujen ohjeiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Jokaisen tulee huolehtia omista tavaroistaan sekä kunnioittaa toisen omaisuutta. Jokainen on vastuussa oppimisympäristön siisteydestä huolehtimisesta ja omien jälkien siivoamisesta. 
Opiskelijat säilyttävät ulkotakkejaan ja laukkujaan lokerikoissaan, naulakoissa tai muissa niille varatuissa paikoissa.

Kouluruokalassa käytöksen on oltava siistiä, häiriötöntä ja muutenkin asianmukaista. Astiat ja ruokailuvälineet palautetaan ruokailun jälkeen niille tarkoitetuille paikoille.

Opiskelijan on ilmoitettava omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta tai oppimisympäristön vahingosta välittömästi opettajalle. Tahallisesta tai tuottamuksellisesta (jotain tehdään varomattomasti, huolimattomasti, ajattelemattomasti tai jotain laiminlyödään) omaisuuden vahingoittamisesta seuraa korvausvelvollisuus. Korvausvelvollisuus selvitetään aina tapauskohtaisesti.

 

4.4 Turvallisuus

Oppilaitoksen ja muiden oppimisympäristöjen työturvallisuus- ja muita turvallisuusohjeita tulee noudattaa. Turvallisuuspoikkeamista on ilmoitettava välittömästi opettajalle tai muulle henkilöstön edustajalle. Kaikki oppilaitoksessa opiskelevat ja työskentelevät huolehtivat oman ja muiden turvallisuuden edistämisestä.

Koulun alueella on jatkuva tallentava kameravalvonta.

 

4.5 Tietokoneen, matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö

Mobiililaitteita, kuten tietokoneita, puhelimia ja tablettitietokoneita tai niiden apuvälineitä käytetään oppimistilanteissa ainoastaan oppimisen tukena. Poikkeuksista sovitaan opettajan kanssa erikseen.

 

4.6 Päihteet sekä vaaralliset esineet ja aineet

Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana saa pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta tai joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen, ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Tällaisia ovat esimerkiksi veitset, ampuma-aseet, voimakkaat laserosoittimet ja muut vastaavat esineet tai aineet.

Oppilaitos on päihteetön ja savuton. Päihteiden hallussapito, käyttö, myynti, välittäminen ja päihteiden vaikutuksen alaisena esiintyminen oppilaitoksen alueella ja oppilaitoksen järjestämissä tilaisuuksissa, sekä opinto- ja vierailukäynneillä on kielletty. Tupakka- ja nikotiinituotteiden, sähkösavukkeiden tai niiden kaltaisen tuotteiden käyttö, myynti, välittäminen ja esilläpito oppilaitoksen alueella ja oppilaitoksen järjestämissä tilaisuuksissa sekä opinto- ja vierailukäynneillä on kielletty.

4.7 Kurinpito

Järjestyssääntöjen rikkomisesta seuraa lukiolain mukaisia kurinpidollisia toimia, kuten kirjallinen varoitus tai määräaikainen erottaminen enintään yhden vuoden ajaksi. Erottaminen voi kohdistua myös erityistehtävän mukaiseen opetukseen.

Jos opiskelija syyllistyy lunttaukseen kokeessa, kyseisen opintosuoritus nollautuu ja opiskelija joutuu käymään opintojakson uudelleen. Ylioppilaskokeen osalta noudatetaan lautakunnan sääntöjä. Plagiointitapauksessa kyseistä työtä ei arvostella ja opettajan harkinnan mukaan koko opintojakson suorittaminen keskeytyy tai plagiointi vaikuttaa laskevasti opiskelijan arvosteluun. Kaikissa näissä tapauksissa rehtori puhuttelee kyseisen opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan ollessa kyseessä asiasta tiedotetaan myös kotiin.

Työrauhaa turvaavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi poistumismääräys oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta tai opetustilasta sekä opetuksen epääminen enintään kolmen työpäivän ajaksi.

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus ottaa opiskelijalta haltuunsa kielletty esine tai aine, ja oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat, säilytystilat ja vaatteet kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi.

Rehtorilla ja opettajalla on velvollisuus ilmoittaa oppimisympäristössä ja koulumatkalla tapahtunut epäilty kiusaaminen, häirintä, väkivalta ja syrjintä kohteena ja teosta epäillyn opiskelijan huoltajalle tai muulle edustajalle.

 

5 Järjestyssääntöjen laatiminen, seuranta ja tarkastaminen

Oppilaitoksen henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat järjestyssääntöjen laatimiseen ja päivittävät sääntöjä yhteistyössä tarpeen mukaan. Järjestyssääntöjä seurataan ja tarkistetaan säännöllisin väliajoin.

Järjestyssäännöistä tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille sekä henkilöstölle säännöllisesti siten, että kaikilla on ajantasainen tieto. Järjestyssäännöt käsitellään lukuvuoden alussa opiskelijaohjauksen yhteydessä sekä tarpeen mukaan. Järjestyssäännöistä tiedotetaan lisäksi sähköisten viestintäkanavien välityksellä sekä mahdollisen opinto-oppaan, kalenterin tms. avulla.

Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilöstö ovat velvollisia perehtymään järjestyssääntöihin ja noudattamaan niitä.

LUKION TOIMISTO

Hallintoassistentti Johanna Kärgin (09-310 80204 tai 050-469 5686) palvelee opiskelijoita toimistossa pääsääntöisesti maanantaista torstaihin klo 10.00–14.00. Ole ystävällinen ja noudata toimiston aukioloaikoja, jotta muullekin toimistotyölle jää riittävästi aikaa. Tarkista aukioloajat toimiston ovelta.

Poikkeustilanteissa opiskelutodistukset voidaan lähettää sähköpostitse, jolloin käytetään opiskelijan edu.hel.fi osoitetta.

  • hallintoassistentti neuvoo tukiasioissa ja lisätietoja opintososiaalisista palveluista saat Kelasta ( www.omakela.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun))
  • todistuksen opiskelijan matkakorttia varten hoidetaan HSL-applikaation kautta (lisätietoja: www.hsl.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun))
  • Opiskelijatodistukset, vieraskieliset todistukset, suositukset jatko-opinto-, vaihto-oppilas- ja muihin hakemuksiin.
    • Hae tarvitsemasi todistukset ja suositukset ajoissa, sillä niiden tekemiseen kuluu aikaa ja et saa niitä heti mukaasi. Suosituksen ja englanninkielisten todistusten hakemiseen tulee varata vähintään kaksi viikkoa.
    • Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden pitää hakea kolmen ensimmäisen periodin aikana tarvitsemansa suositukset ensisijaisesti edellisestä koulustaan, jotta suositus perustuisi pitempiaikaiseen hakijan tuntemiseen.

RUOKAPALVELUT

Ruokailuajat on jaettu alustavasti opintojaksojen mukaan ja niihin voi tulla tarkennuksia lukuvuoden aikana. Kouluravintolassa on ilmaisen koululounaan ja aamupuuron lisäksi maksullisia palveluita, kuten päivällinen ja jatkuvat kahviopalvelut. Iltapäivän päivällinen on maksullinen. Erityisruokavaliot ilmoitetaan lukuvuoden alussa Wilmassa olevalla lomakkeella.

Omalla käytökselläsi ja toiminnallasi vaikutat kouluruokailun viihtyisyyteen!

  • Ota ruokaa sen verran, kuin jaksat syödä.
  • Hae lisää tarvittaessa.
  • Jätä isot laukut ja vastaavat ruokalan naulakkoon tai omaan lokeroosi.
  • Märskyssä ei pidetä lakkia päässä ruokaillessa.
  • Palauta käyttämäsi ruokailuvälineet palautuspisteisiin ja laita ne siististi paikoilleen.
  • Muista hyvät tavat ja kiitos!

Opiskelijoiden käytössä on kouluravintolassa jääkaappi, mikroaaltouuni ja vedenkeitin omien eväiden säilyttämiseen ja lämmittämiseen.