Helsinki on jaettu oppilaaksiottoalueisiin. Kaupunki osoittaa jokaiselle lapselle koulupaikan hänen oman alueensa peruskoulusta, joka on niin sanottu lähikoulu. Kotia lähinnä sijaitseva koulurakennus ei ole välttämättä lapsen lähikoulu. Lapsen lähikoulun voi tarkistaa Palvelukartalta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) tai kasvatuksen ja koulutuksen toimialan neuvonnasta.
Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Jos lapsen suomen tai ruotsin kielen kielitaito ei riitä perusopetukseen osallistumiseen, huoltaja ilmoittaa oppilaan valmistavaan opetukseen. Valmistavaan opetukseen voi ilmoittautua ympäri vuoden.
Lähikouluun otetaan aina ensisijaisesti oman alueen oppilaat. Jos tilaa on, myös muualta tulevia voidaan ottaa. Tällöin huoltaja vastaa oppilaan mahdollisista kuljettamisesta aiheutuvista kustannuksista.
Tietyin perustein lapsella on oikeus päästä muuhun kuin lähikouluun. Perusteet liittyvät kielten opiskeluun, kielikylpyyn tai terveydellisiin tai muihin erityisiin syihin.
Englanninkielinen, kaksikielinen tai painotettu opetus
Koulut voivat tarjota englanninkielistä, kaksikielistä tai painotettua opetusta, joihin oppilaat valitaan soveltuvuuskokeen perusteella koko kaupungin alueelta.
Jos oppilas haluaa myöhemmin vaihtaa takaisin lähikouluun, sinne pääsee vain, jos koulussa on tilaa.
Oppilaaksioton perusteet
Oppilaaksioton perusteet kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös 26.10.2021 (PDF).
1.1 Lähikoulu
Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättämällä oppilaaksiottoalueella hän asuu.
1.2 Muu soveltuva paikka
Oppilaalla on oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun seuraavissa tilanteissa:
- kun ensimmäiselle vuosiluokalle otettaessa oppilas haluaa opiskella sellaista A1-kieltä, jota ei ole mahdollista opiskella lähikoulussa
- kun oppilas ei voi jatkaa aikaisemmin opiskelemaansa A1- tai A2-kielen opiskelua tai B1-oppimääränä opiskelemaansa englantia
- kun oppilaan lähikoulu ei ole oppilaan terveydentilan tai muun erityisen syyn takia hänelle sovelias
- kun oppilaalla on erityisen tuen päätös erityisluokalle
- kun oppilas osallistuu valmistavaan opetukseen
- kun oppilas osallistuu joustavan perusopetuksen toimintaan Oppilaaksi pääseminen edellyttää, että koulussa on tilaa. Tarvittaessa käytetään arvontaa, jos halukkaita oppilaita on enemmän kuin koulussa on tilaa.
Jos oppilas on valittu 1. tai 3. vuosiluokalta alkavaan painotettuun opetukseen, laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen tai englanninkielisen opetukseen, oppilaalla on opintojen jatkuvuuden mahdollistamiseksi oikeus jatkaa mainitussa opetuksessa 9. vuosiluokkaan asti jaoston päättämän opinpolun mukaisesti.
Oppilas voi halutessaan pyrkiä muuhun kuin opinpolun mukaiseen kouluun luvun 3 mukaisesti.
Kielikylpyopetukseen otetaan ensisijaisesti oppilaita, jotka ovat osallistuneet aiemmin kielikylpyesiopetukseen. Jos oppilaspaikkoja on vapaana, voidaan ottaa myös muita hakijoita, joilla on riittävä ruotsin kielen taito. Myös myöhempien vuosiluokkien kielikylpyopetukseen voidaan ottaa huoltajan hakemuksesta hakijoita, mikäli oppilaspaikkoja on vapaana ja oppilaalla on riittävä ruotsin kielen taito.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää 1. ja 3. vuosiluokalla alkavat painotetun opetuksen, laajamittaisen kaksikielisen opetuksen ja englanninkielisen opetuksen sekä kielikylpyopetuksen opinpolut.
3.1 Yleistä
Oppivelvollinen voi pyrkiä myös muuhun kuin edellä 1 luvussa tai luvussa 2 tarkoitettuun kouluun. Oppilaaksi pääseminen edellyttää, että koulussa on tilaa ja ettei koulussa synny tarvetta uuden opetusryhmän perustamiselle.
Helsingin kaupungin järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita.
Jos oppilas otetaan muuhun kuin 1 tai 2 luvussa tarkoitettuun kouluun, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.
3.2 Valintaperusteet
Oppilaita otettaessa hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Jos hakijoita on enemmän kuin koulussa on tilaa, valintaperusteita noudatetaan seuraavassa järjestyksessä:
- Sisaruus: oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa
- Esiopetuksen ja perusopetuksen jatkuvuus: esiopetuksen ja alueen koulun yhteisessä suunnitelmassa nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaat
- Koulumatkan pituus Jokaisen valintaperusteen kohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, jos hakijoita on enemmän kuin koulussa on tilaa.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain 1. vuosiluokan ja 7. vuosiluokan enimmäisoppilasmäärät kouluittain. Ensimmäisen vuosiluokan enimmäisoppilasmäärä sitoo vuosiluokkien 1–2 tässä luvussa tarkoitettua oppilaaksiottoa ja seitsemännen vuosiluokan enimmäisoppilasmäärä vuosiluokkien 7–9 tässä luvussa tarkoitettua oppilaaksiottoa.
3.3 Valintakoe
Painotettuun, laajamittaiseen kaksikieliseen ja englanninkieliseen opetukseen oppilaita otettaessa käytetään valintakoetta.
Samaa painotettua, laajamittaista kaksikielistä ja englanninkielistä opetusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta.
Jos saman hyväksytyn pistemäärän saaneita on enemmän kuin vapaita paikkoja, käytetään arvontaa.
Jos englanninkielisessä opetuksessa aikaisemmin opiskelleen perusopetusikäisen oppilaan asuinkunta muuttuu Helsinkiin kesken perusopetuksen, oppilas voidaan opintojen jatkuvuuden mahdollistamiseksi ottaa englanninkieliseen opetukseen lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun, jossa on tilaa seuraavien edellytyksien täyttyessä:
- Oppilaalla tulee olla tosiallinen tarve koulupaikalle eli oppilas on vielä ilman koulupaikkaa Helsingissä ja
- oppilas on opiskellut ulkomailla annetussa englanninkielisessä opetuksessa, joka on rinnastettavissa suomalaiseen perusopetuslain mukaiseen perusopetukseen tai muualla Suomessa annetussa englanninkielisessä perusopetuslain mukaisessa opetuksessa ja
- valintakokeen perusteella oppilaalla on riittävät kielelliset valmiudet osallistua englanninkieliseen opetukseen.
Jos painotetussa opetuksessa tai laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa aikaisemmin opiskelleen perusopetusikäisen oppilaan asuinkunta muuttuu Helsinkiin kesken perusopetuksen, oppilas voidaan opintojen jatkuvuuden mahdollistamiseksi ottaa vastaavaan painotettuun tai laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun, jossa on tilaa seuraavien edellytyksien täyttyessä:
- Oppilaalla tulee olla tosiallinen tarve koulupaikalle eli oppilas on vielä ilman koulupaikkaa Helsingissä ja
- oppilas on opiskellut perusopetuslain mukaisessa painotetussa opetuksessa tai perusopetuslain mukaisessa laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa muualla Suomessa
- valintakokeen perusteella oppilaalla on riittävät valmiudet osallistua painotettuun tai laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen.
Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin sisällä, oppilaalla on oikeus käydä kaikki koulun vuosiluokat siinä koulussa, jonka oppilas hän oli ennen asuinpaikan muuttumista.
Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaalla on oikeus käydä kuluva lukukausi loppuun siinä koulussa, jonka oppilas hän oli ennen asuinpaikan muuttumista.
Oppilas voidaan tämän jälkeen ottaa helsinkiläiseen kouluun 3 luvussa mainittujen perusteiden mukaisesti. Huoltaja vastaa mahdollisista oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.