Kontulan ala-asteen koulu

Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta on laadittu Helsingin oma kuntakohtainen opetussuunnitelma (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) sekä koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Opetusta meidän koulussa ohjaa koulun opetussuunnitelma (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Koulun opetussuunnitelmaan on kirjattu koulutyön tavoitteet, mitä aineita koulussa opiskellaan, miten koulussa työskennellään ja miten oppilaita voidaan tukea.

Kaikilla vuosiluokilla opetetaan laaja-alaisten taitotavoitteiden mukaisesti sekä opiskellaan ainakin kaksi ilmiökokonaisuutta vuosittain. Opetus halutaan tuoda mahdollisimman lähelle koululaisten arkea.

Luokilla 1.–6. on oma tai omat luokanopettajansa, jotka opettavat pääosan tunneista. Yhdessä oman opettajan kanssa voi työskennellä laaja-alainen erityisopettaja, suomen kielen opettaja, resurssiopettaja tai koulunkäyntiavustaja.

Oppilaat saavat koulusta maksutta oppikirjat ja muun oppimateriaalin, jonka koulu itse valitsee.

Perusopetuksen oppijan digipolusta näet, mitä digitaalisia taitoja koulussa opiskellaan. Löydät sen Helsinki oppii -sivustolta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Kieliohjelma

• 1. luokalta alkava vieras kieli (A1): englanti, saksa, espanja
• 3. luokalta alkava vapaaehtoinen vieras kieli (A2): englanti, saksa
• 6. luokalta alkava toinen kotimainen kieli (B1): ruotsi

Valtakunnallinen kodin ja koulun päivä 29.9.

Valtakunnallista kodin ja koulun päivää vietetään 29.9. Järjestämme huoltajille aamukahvit klo 8.00-10.00, jolloin on mahdollista tavata myös rehtori ja opiskeluhuollon työntekijät. Tervetuloa!
(Julkaistu: 25.8.2023)

Vanhempainilta 23.8. klo 17.30

Tervetuloa koko koulun yhteiseen vanhempainiltaan keskiviikkona 23.8.2023. Aloitamme koko koulun yhteisen osuuden klo 17.30.
(Julkaistu: 11.8.2023)

Koulu tutuksi: Tietoa helsinkiläisestä peruskoulusta Suomeen muuttaneille perheille

Helsingin kaupunki on julkaissut esitteen Suomeen muuttaneille perheille. Se sisältää tietoa siitä, minkälainen peruskoulu on Helsingissä. Suosittelemme lukemaan esitteen seuraavan linkin takaa:

Koulu tutuksi -esite

(Julkaistu: 3.10.2022)

Koulumme sosiaalisessa mediassa

Kerromme Kontulan ala-asteen koulun arjesta myös Instagramissa ja Facebookissa. Otathan meidät seurantaan.

Kontulan ala-asteen koulu Instagramissa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kontulan ala-asteen koulu Facebookissa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kodin ja koulun yhteistyön periaatteet ja toimintatavat on kuvattu jokaisen koulun opetussuunnitelmassa. Siihen kuuluvat mm. vanhempainillat, vanhempainvartit sekä yhteydenpito sähköisen Wilma-järjestelmän(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) kautta. 

Käytännön yhteistyöstä ja toiminnasta sovitaan yhdessä koulun ja huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö on vastavuoroista. Kouluissa toimii johtokunta ja myös vanhempainyhdistys.

Wilma

Wilma-järjestelmän(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) kautta huoltajat voivat saada tietoa lastensa opetuksesta, opetusjärjestelyistä ja arvioinnista sekä selvittää poissaoloja. Wilmassa huoltajat saavat koulun lähettämiä tiedotteita ja voivat olla yhteydessä opettajiin ja rehtoriin. Wilmaa käyttävät myös oppilaat ja opiskelijat omien opintojensa seurantaan. Huoltajakohtaiset wilma-tunnukset annetaan syyslukukauden alkaessa siitä koulusta, jossa lapsi on aloittanut.

Opi käyttämään Wilmaa YouTube-videoidemme avulla.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Koulussamme on käytössä kuuden viikon jaksolla kiertävät perus- ja kasvisruokalistat. Päivittäin on valittavana kaksi pääruokavaihtoehtoa. Ateriaan kuuluu lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, ruokajuoma, leipä ja levite.

Katso Yhtenäiskoulun lounaslista(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kontulan ala-asteen koulun järjestyssäännöt 

Koulussa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä ja voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Järjestyssääntöjen tarkoitus 

Säännöt ovat päivittäisen koulutyön perusta, ja ne ovat voimassa kouluaikana oppitunneilla, välitunneilla ja ruokalassa, koulun järjestämissä tilaisuuksissa, opintoretkillä ja leirikoulussa. Oppilaita ohjataan toimimaan sääntöjen mukaan myös koulumatkoilla.  

Yhteiset järjestyssäännöt ohjaavat vastuun kantamiseen, toisten kunnioittamiseen, syrjimättömyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä kaikille koulun oppilaille ja henkilökunnan jäsenille.  

Oppilaan oikeudet  

Oppilaalla on oikeus saada opetusta kaikkina koulupäivinä, ja tarvittaessa oikeus tehostettuun tai erityiseen tukeen, sekä oppilashuollon palveluihin.

Oppilaalla on oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, yksityisyyden suojaan sekä turvalliseen oppimisympäristöön, jossa väkivaltaa, kiusaamista ja häirintää ei hyväksytä.  

Oppilaan velvollisuudet 

Oppilaalla on velvollisuus noudattaa koulun järjestyssääntöjä sekä luokan omia sääntöjä. Oppilaan tulee ymmärtää, miten omat valinnat vaikuttavat käyttäytymiseen ja opiskelussa edistymiseen. 

Oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen, suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti sekä antaa kaikille oppilaille ja henkilökunnan jäsenille työrauha. 

Oppilaalla on velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

1. Huolehdi turvallisuudesta  

• Vaarallisia esineitä, kuten teräaseita, tulentekovälineitä, tai muita vaaraa aiheuttavia esineitä ei saa tuoda kouluun. 

• Pysy koulualueella ja vietä välituntisi välituntialueella. 

• Noudata kaikissa tilanteissa saamiasi ohjeita. 

2. Kunnioita ja arvosta toisia 

• Arvosta toisten mielipiteitä ja osaamista. 

• Älä koske muiden tavaroihin ilman tavaran omistajan lupaa.

• Osallistu yhteisten asioiden hoitamiseen ja tee yhteistyötä kaikkien kanssa. 

• Kuvaaminen ja äänittäminen salaa ja tällaisen materiaalin julkaiseminen on kiellettyä. 

 3. Suorita tehtäväsi tunnollisesti

• Osoita vastuullisuutta ja huolellisuutta kaikessa koulutyössä. 

• Anna kaikille työrauha. 

• Arvosta omaasi ja toisten työtä. 

• Pidä kiinni kaikista sovituista ajoista ja saavu oppitunneille täsmällisesti, kotitehtävät tehtynä ja tarvittavat opiskeluvälineet mukana.

4.  Noudata hyviä käytöstapoja 

• Käyttäydy kohteliaasti ja asiallisesti kaikissa tilanteissa.  

• Ruokaile hyvien ruokailutapojen mukaisesti. 

• Pukeudu asiallisesti ja tilanteeseen sopivalla tavalla. 

    5. Huolehdi siisteydestä ja ympäristöstä 

• Huolehdi koulun omaisuudesta ja oppimateriaaleista. 

• Huolehdi roskat roskikseen ja siivoa jälkesi. 

• Liiku sisätiloissa rauhallisesti ja häiritsemättä muita. 

Seuraamukset

Kontulan ala-asteen koulussa toimitaan Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan antaman menettelytapaohjeen mukaisesti, koskien oppilaiden ja opiskelijoiden kurinpitotoimia, ojentamiskeinoja ja turvaamistoimenpiteitä.

Menettelytapaohje löytyy seuraavan linkin takaa: https://hkiopev.sharepoint.com/:b:/r/sites/Kontulanala-asteenkoulu420/Jaetut%20asiakirjat/General/Menettelytapaohje%20Kurinpito%202022.pdf?csf=1&web=1&e=1TapoP(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2021 - 2024

1. Tasa‐arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö

1.1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa‐arvosta

Tasa‐arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Tasa‐arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.

1.1.1 Toimenpiteet tasa‐arvon edistämiseksi oppilaitoksissa

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa‐arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.

1.2 Yhdenvertaisuuslaki

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta. Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.

1.2.1 Yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvä käsitteistö

Syrjinnällä tarkoitetaan yhdenvertaisuuslain 6 § mukaan:

1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);

2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä)

3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);

4) ohjetta tai käskyä syrjiä.

Etninen syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn etniseen tai kansalliseen ryhmään. Etnistä syrjintää voi olla myös erilaiseen asemaan asettaminen henkilön uskonnon tai kansalaisuuden perusteella.

Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

Muodollisen yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa sitä, että samanlaisessa tapauksessa ihmisiä tulee kohdella samalla tavoin. Tasapuolinen kohtelu on tärkeä hallinnon oikeusperiaate. Perustuslaki kieltää ihmisten asettamisen erilaiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Hallintolain 6 § mukaan viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.

Tosiasiallinen yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnassa esiintyvän syrjintään perustuvan eriarvoisuuden aktiivista poistamista. Samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, sillä ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet ovat erilaiset. Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi merkitä poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää myös välilliseen syrjintään puuttumista. Välillinen syrjintä on usein tahatonta ja perustuu esimerkiksi siihen, ettei näennäisesti puolueettoman säännöksen tai käytännön vaikutuksia erilaisiin ihmisiin tunnisteta.

Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän (esim. vanhukset, lapset, etniset vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen eivätkä asteeltaan muodostu toisia syrjiviksi. Yhdenvertaisuuslain 7 § mukaan positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista. Suppeassa oikeudellisessa tarkastelussa positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan määräaikaiseksi suunniteltuja rekrytointiin, uralla etenemiseen ja oppilasvalintoihin liittyviä toimenpiteitä, joilla lisätään aliedustettujen ryhmien osuutta työpaikoilla, eri henkilöstöryhmissä ja oppilaitoksissa. Ennakkoon suunnitellut painotukset vaikuttavat tilanteissa, joissa kahta muodollisesti pätevää hakijaa verrataan keskenään aliedustettua ryhmää edustavan hakijan hyväksi.

Laajemmassa tarkastelussa positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan eri ryhmien tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja osallistumismahdollisuuksia eri elämänalueilla. Esimerkiksi koulunkäyntiä tukevat erityisjärjestelyt sekä tulkkauksen ja erikielisten tiedotusmateriaalien käyttö huonosti suomea puhuvien henkilöiden kanssa asioidessa ovat tällaisia toimenpiteitä. Tässä tapauksessa voidaan puhua myös asiakaslähtöisestä palveluiden kehittämisestä. Yhdenvertaisuuslain 5 § mukaan työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden työhön tai koulutukseen pääsyn, työssä selviämisen ja työuralla etenemisen turvaamiseksi.

Kohtuullinen mukauttaminen tarkoittaa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta rasitetta esimerkiksi työnantajalle tai koulutuksen järjestäjälle, ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kohtuullisilla mukautuksilla edistetään vammaisten henkilöiden työllistymistä, työssä selviytymistä ja työn säilyttämistä, koulutusta ja elinikäistä oppimista.

2. Tasa‐arvo ja yhdenvertaisuustyö

Kontulan ala-asteen koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakiin. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta on vastuussa jokainen yhteisön jäsen ja sen laadintaan osallistuu koko yhteisö. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään keskittymällä lukuvuosittain ennalta sovittuihin toimenpiteisiin. Toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia arvioidaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä ja toteutuneiden toimenpiteiden tilalle valmistellaan uusia toimenpiteitä. Koulun johtokunta hyväksyy tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman osana koulun vuosittaista toimintasuunnitelmaa. Varsinainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys mukaan lukien oppilaiden koulukohtaiset kyselyt tehdään ainakin joka kolmas vuosi. Suunnitelmaan liittyvien, yhdessä sovittujen toimenpiteiden avulla henkilöstö ja oppilaat sitoutuvat kouluyhteisönsä kehittämiseen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotavoitteiden mukaisesti.

2.1 Opetuksen järjestäminen

Koulussa huolehditaan, että oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksessa käytettävät työvälineet, työaineet ja oppimateriaalit ovat kaikkien saatavilla. Oppilailla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koululla on kiusaamisen ehkäisyn toimintamalli, joka tarjoaa koulun henkilökunnalle tietoa kiusaamiseen puuttumisesta sekä sitouttaa kaikki koulun aikuiset kiusaamisen vastaiseen työhön. Opiskeluolot järjestetään sellaisiksi, että ne sopivat kaikille. Koulussa on kehitetty ja kehitetään yhteisopettajuutta ja inklusiivisia opetusjärjestelyjä. Kaikkia tulee kannustaa löytämään omat henkilökohtaiset vahvuutensa. Avoin ja erilaisuutta arvostava ilmapiiri sallii moninaisuuden tulla esiin. Keskustelua yhdenvertaisuudesta ylläpidetään työyhteisössä läpi lukuvuoden.

2.2 Opintosuoritusten arviointi

Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteet ja arviointiperusteet kerrotaan oppilaille. Oppilaan ikä huomioiden oppilasta ohjataan asettamaan itse tavoitteita omalle oppimiselleen. Oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja tuen tarpeet otetaan huomioon niin, että oppilailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja osoittaa osaamisensa. Käyttäytyminen arvioidaan erikseen, eikä se vaikuta eri oppiaineista saataviin arvosanoihin. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa siitä, miten arviointiperusteita on sovellettu oppilasta arvioitaessa. Opettajat ottavat huomioon oppilaan kielitaidon ja muut lähtökohdat suunnitellessaan opetusta ja arviointia, ja oppilaille tarjotaan myös vaihtoehtoisia tapoja osoittaa osaamisensa silloin, kun hänen kielitaitonsa tai muu osaamisensa ei riitä esimerkiksi normeerattujen tehtävien ja kokeiden tekemiseen. Koulun yhtenäistä arviointikulttuuria ylläpidetään ja kehitetään koulun arviointitiimin johdolla.

2.3 Elämänkatsomus vakaumus ja mielipide

Syrjintä vakaumuksen perusteella on laissa kielletty. Kiellettyä on myös oman syrjivän käytöksen perusteleminen vakaumuksella. Syrjintä vakaumuksen perusteella tarkoittaa ihmisen elämänkatsomuksellisten arvojen loukkaamista. Koulussa kunnioitetaan ihmisten erilaisia elämäntapoja ja – arvoja. Ilmapiiri on erilaisia vakaumuksia kohtaan avoin ja erilaisiin vakaumuksiin suhtaudutaan yhdenvertaisesti. Koska epäkunnioittava suhtautuminen toisen vakaumukseen saattaa johtua tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista, pyritään järjestämään mahdollisuuksia tutustua erilaisiin arvomaailmoihin. Virallisessa tiedotuksessa ja henkilökunnan antamassa neuvonnassa kunnioitetaan erilaisia vakaumuksia ja erilaisia arvopohjia. Ruokailussa otetaan huomioon vakaumukset sekä erityisruokavaliot.

2.4 Etninen tausta, kansallisuus ja kieli

Etnisestä taustastaan, kansallisuudestaan tai kielestään riippumatta kaikki ovat samanarvoisia. Oppilaiden, henkilökunnan ja vierailijoiden oikeutta etniseen ja kulttuuriseen identiteettiin kunnioitetaan. Rasismia ja etnistä syrjintää ei sallita. Syrjintään puututaan aina, kun sitä esiintyy, ja sitä ennaltaehkäistään suunnitelmallisesti. Monimuotoisuutta arvostavaa ja keskustelevaa toimintakulttuuria kehitetään sekä tuetaan tasa‐arvoista kohtaamista ja vuorovaikutusta. Tulkkipalveluita hyödynnetään koulun ja kodin yhteistyön tukena. Erilaisia ajattelu‐ ja toimintatapoja tuodaan esiin. Oppilaiden omat kulttuurit, uskonnot sekä kielitaustat ja -taidot tuodaan luokassa näkyviin ja osaksi koko ryhmän toimintaa. Oppilaita tutustutetaan eri kulttuureihin ja uskontoihin, ja niitä kohdellaan kunnioittavasti ja arvostavasti.

2.5 Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolen moninaisuus

Seksuaalisella suuntautumisella tarkoitetaan yksilön kokemaa seksuaalista vetoa tai sen puutetta tiettyyn tai tiettyihin sukupuoliin. Seksuaalivähemmistöillä tarkoitetaan seksuaalisia suuntautumisia, jotka eivät ole heteroseksuaalisia. Sukupuolen moninaisuudella tarkoitetaan sitä, että sukupuoli on moninainen ilmiö, eikä jaettavissa kahteen toisistaan erotettavaan sukupuoleen. Se sisältää sekä sukupuolivähemmistöt että -enemmistöt. Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan yksilön omaa kokemusta omasta sukupuolestaan ja siitä, miten hyvin se sopii yhteen syntymässä määritetyn sukupuolen kanssa. 

Oppilaan, henkilökuntaan kuuluvan ja vierailijan seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä kunnioitetaan. Seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvaa syrjintää ei sallita. Erilaisten ihmisten kohtaamisen ja arvostamisen kulttuuria tuetaan ja edistetään. Kunnioittavaa, avointa ja ymmärtävää ilmapiiriä rakennetaan tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Henkilöstön tietoisuutta sukupuolen moninaisuudesta lisätään ja sukupuolittuneita ajattelutapoja ja kielenkäyttöä puretaan. Työyhteisössä ja opetuksessa kiinnitetään huomiota piilorakenteisiin, joiden mukaan kaikki yksilöt nähdään tyytyväisinä heille syntymässä määriteltyyn sukupuoleen. Näitä rakenteita purkamalla kouluyhteisöstä tehdään turvallinen sekä sukupuolivähemmistöille että -enemmistölle.Henkilökunta ottaa toiminnassaan ja tiedotuksessaan huomioon sukupuolen moninaisuuden. Henkilökuntaa ja oppilaita kutsutaan heidän itse valitsemillaan kutsumanimillä. Sukupuolen moninaisuudesta sekä seksuaalisista suuntautumisista kerrotaan ja keskustellaan oppitunneilla osana opetussuunnitelmia ja opetusta.
 

2.6 Vammaisuus ja terveydentila

Koulumme tavoitteena on toimia kaikille yhteisenä ja yhdenvertaisena kouluna, jossa jokaisella oppijalla on tasavertaiset mahdollisuudet yksilöllisillä oppimispoluillaan. Ketään ei syrjitä vamman tai terveydentilan perusteella. Koulussa opetetaan ja mallinnetaan erilaisuuden arvostamista ja kunnioittamista, sekä kohteliaisuutta ja syrjimättömyyttä. Oppilaalla ja henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus päättää, mitä hän kertoo yhteisölle terveydentilastaan tai vammastaan. Kontulan koulu ei ole esteetön rakennus, mutta erityisjärjestelyjä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Näistä sovitaan erikseen asianomaisen kanssa.

3 Toiminta syrjintä – ja häirintätapauksissa

Häirintää pyritään ennaltaehkäisemään koulun yhteisten toimintamallien ja rakenteiden avulla. Koulun henkilökunta antaa omalla esimerkillään mallin välittävästä vuorovaikutuksesta ja toisen arvostavasta kohtaamisesta. Koululla on kiusaamisen vastainen suunnitelma ja kiusaamistapausten käsittelyyn selkeät toimintaohjeet.

Häirintään puuttumisessa noudatetaan pisarapuuttumisen mallia. Aina kun huomataan pienikin “vallankäytön pisara” syrjimisen hyväksymistä kohtaan, asiaan puututaan. Puuttuminen pitää sisällään tilanteen selvittelyn ja tapahtumien kirjaamisen. Järjestetään osapuolien kuuleminen, sovitaan, että häirintä loppuu ja tehdään selväksi, mitä tapahtuu jatkossa, jos sopimus ei pidä. Sovitaan tilanteen seurannasta ja ilmoitetaan asiasta vakavuusasteen mukaan huoltajalle ja koulun oppilashuoltohenkilöstölle. Suoritetaan mahdolliset kurinpitotoimet. Oppilashuolto huolehtii, että sekä uhri että tekijä saavat tarvitsemansa tuen. Mikäli kyseessä on laajempi ilmiö, päätetään yhteisistä toimintatavoista. Jos tilanne toistuu, pyydetään tekijän huoltajat tulemaan koululle ja selvittämään tilannetta ja pohtimaan, mitä tehdään seuraavaksi. Vakavammissa tapauksissa arvioidaan myös lastensuojelun ja poliisin tarve.

4 Lukuvuositavoitteet

Lukuvuosittain asetetaan yhteinen tavoite/ yhteisiä tavoitetta, joilla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään ja seurataan erityisesti. Tavoitteet vahvistetaan toimintasuunnitelmassa.

Koulusihteeri 
Marika Castrén
puh. 09 310 60450
etunimi.sukunimi(at)hel.fi

Kanslia on avoinna oppilaille joka koulupäivä klo 8.00-14.30.
Koulusihteerille ilmoitetaan nimen, osoitteen, puhelinnumeron ja henkikirjoitustietojen muutoksista.

Rehtori
Marko Perkiö
puh. 09 310 82234
marko.perkio(at)hel.fi

Apulaisrehtori
Saara Räsänen
puh. 040 565 8908
saara.rasanen(at)edu.hel.fi

Apulaisrehtori
Jarno Nykänen
puh. 09 310 80644, 040 334 1145
jarno.nykanen(at)edu.hel.fi

Kouluvalmentaja
Piia Halme
puh. 09 310 37395, 040 718 7117
piia.halme2(at)edu.hel.fi

Johtokunnan puheenjohtaja
Hanna-Maria Hekkala

Opettajat
pääkoulu 09 310 80643
kerhotalo 09 310 80653
paviljonki 09 310 89400
teknisen työn luokka 09 310 80652

Kohdevastaava 
Andrei Baranov
050 401 3871

Aamupäivätoiminta (aamuhoito)
09 310 89403, 040 334 5320

Iltapäiväkerho
Helsingin NMKY
050 597 8384
kontula(at)hnmky.fi

Iltapäivätoiminnan aluekoordinaattori
Elina Kauppinen
09 310 79638

Kouluravintola
09 310 80650

Opettajat

pääkoulu 09 310 80643
kerhotalo 09 310 80653
paviljonki 09 310 89400
teknisen työn luokka 09 310 80652

Löydät luettelon koulun opettajista Wilmasta.

Laaja-alaiset erityisopettajat

Vuosiluokat 1 ja 6
09 310 80651

Vuosiluokat 2 ja 3
09 310 34144, 040 665 5447

Vuosiluokka 5
09 310 80676, 040 334 1348

Erityisluokanopettajat

Vuosiluokat 1 ja 2
09 310 39399, 040 706 6458

Vuosiluokat 3 ja 4
09 310 89399, 040 334 6277

Vuosiluokat 5 ja 6
09 310 89401, 040 334 6279

Valmistava opetus

vuosiluokat 1 ja 2 
09 310 72195, 050 341 1506

vuosiluokat 3 ja 6
09 310 82998, 040 334 1753

Sähköpostiosoitteet ovat pääsääntöisesti muotoa etunimi.sukunimi(at)edu.hel.fi.

Koulunkäynninohjaajat

Löydät luettelon koulunkäynninohjaajista Wilmasta.

Sähköpostiosoitteet ovat pääsääntöisesti muotoa etunimi.sukunimi(at)edu.hel.fi.

Kuraattori
Hanna Yli-Ollila
09 310 71877, 050 401 3329
etunimi.sukunimi(at)hel.fi

Terveydenhoitaja 
Sara Verho
09 310 48058
etunimi.sukunimi(at)hel.fi

Monikielinen ohjaaja
Abdirahim Mohamed
09 310 88749, 040 3341144
etunimi.sukunimi(at)hel.fi
paikalla maanantaisin