Medialukio osallistui belgialaisten yliopisto-opiskelijoiden tutkimukseen medialukutaidosta. 18.12.2025 Melussa vieraili kaksi belgialaista journalistiopiskelijaa, Jolien Corteyn ja Amber Eeckhout, jotka tekevät vertailevaa tutkimusta nuorten medialukutaidosta ja sen opettamisesta Belgiassa ja Suomessa. He haastattelivat koulumme viittä opiskelijaa ja kolmea opettajaa sekä osallistuivat äidinkielen tunnille, jolla käsiteltiin erityisesti valeuutisia, salaliittoteorioita ja lähdekritiikkiä. He sanoivat haastattelujen yllättäneen heidät, ja jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan heidän tutkimustuloksiaan. Saatamme nähdä Jolien Corteyn piankin uudestaan – nimittäin televisiossa. Hän on Belgian maajoukkueen miekkailija, jonka tavoitteena on seuraavat olympialaiset.
Heti uuden vuoden jälkeen 9.1. Melussa vierailivat myös Suomen romaniyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Majaniemi ja karjalan kielen tutkija Tuomo Kondie. He tulivat kertomaan oman kielensä historiasta ja nykytilasta. Vierailu oli osa äidinkielen kurssia, jolla käsitellään kieli-identiteettejä ja -ideologiaa. Opiskelijat Oona ja Melisa haastattelivat heitä opiskelijoilta tullein kysymyksin. Opiskelijat halusivat tietää, millaisia kulttuurisia eroja on karjalaisuuden, romanikulttuurin ja suomalaisuuden välillä. Majaniemi ja Kondie mainitsivat niin karjalaisuudessa kuin romanikulttuurissa painotettavan yhteisöllisyyttä ja vieraanvaraisuutta. Opiskelijoita kiinnosti erityisesti myös vähemmistöjen kohtaama rasismi. Kondie kertoi, kuinka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut valitettavasti myös siihen, kuinka suomalaiset suhtautuvat karjalaisiin ja karjalan kielen puhujiin. Majaniemi muistutti, että vaikka romanien asema on parantunut, on yhteiskunta edelleen rasistinen romaneja kohtaan. Opiskelijat kysyivät myös, mitä he voisivat tehdä vähemmistökielten tilanteen parantamiseksi. Majaniemi ja Kondie muistuttivat siitä, että nuorten tietoisuus vähemmistökielistä ja ymmärrys vähemmistöjä kohtaan ovat jo paljon. Majaniemi kannusti hieman humoristisesti ja kriittisesti nuoria opiskelemaan taloustiedettä, koska nyky-yhteiskunta toimii talous edellä ja vähemmistökielten elvytystyö on aina myös taloudellinen päätös. Nykyinen hallitus ei ainakaan vahvista vähemmistökielen asemaa ja kielten elvytystyötä.
