Tällä sivulla
Näin korjaushanke etenee
Tavanomaisen perusparannuksen suunnitteluvaihe kestää noin kolme vuotta, ja rakentamiseen varataan noin 1,5 vuotta.
-
Korjaushanke alkaa tutkimuksilla
Perusparannus ja remontti alkavat rakennuksen kuntotutkimuksilla, joita tekevät eri alojen ammattilaiset. Tutkimuksissa selviää, mitä kaikkea pitää korjata. Selvitämme samalla, pitääkö alueella korjata tai rakentaa muita tiloja, ja paljonko tiloja tarvitaan. Hankkeita on usein järkevä yhdistää.
Koska tilat ovat käytössä, tutkimukset pitää ajoittaa siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän käyttäjiä. Osa rakenteista päästään avaamaan vasta korjaustyön käynnistyessä, kun käyttäjä on poistunut tiloista. (Sen seurauksena voidaan löytää vielä uusia korjaustarpeita, jotka vaikuttavat rakentamisen kestoon.)
Kuntotutkimusraportit ja tiedotteet löydät Talotiedot-palvelusta.
-
Suunnittelijoiden kilpailutus
Seuraavaksi kilpailutetaan ja valitaan suunnittelijat.
-
Suunnittelu käyntiin
Toteutettavasta remonttitavasta tehdään suurpiirteinen suunnitelma, jonka pohjalta lasketaan alustava hinta. Arviot toimenpiteiden laajuudesta ja hinnasta kootaan hankesuunnitelmaan, jos hanke ei ole aivan pieni.
-
Siirtyminen väistötiloihin
Väistötiloihin siirrytään pääsääntöisesti perusparannuksen ajaksi ja vain erityistapauksissa jo ennen sitä. Väistötilat valitaan peruskorjauksen suunnittelun aikana.
-
Korjaushanke käynnistyy
Valmistelun jälkeen alkaa rakennuksen korjaaminen ja rakentaminen.
Hankkeita voi seurata päätöksenteon kautta
Yksittäinen rakennushanke sisältää lukuisia päätöksiä, jotka kulkevat kaupungin päätöksenteossa.
Asemakaava kuvaa, mitä tontille voi rakentaa. Rakennusten laajennus- tai muutoshankkeissa voidaan tarvita muutos asemakaavaan.
Uudis- ja laajennushankkeissa sekä toiminnallisissa muutoksissa tarvitaan tarvepäätös. Tarvepäätökset hyväksytään tilojen käyttäjän lautakunnassa, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien tarvepäätökset hyväksyy kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta.
Kasvatus ja koulutus -lautakunta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kaupunkiympäristölautakunta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Hankkeen hinta vaikuttaa siihen, missä hankesuunnitelma hyväksytään. Kun hankkeen hinta on
- enintään 1 miljoonaa euroa, päätöksen tekee kaupunkiympäristön toimialan tilat-palvelun tilapäällikkö(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- enintään 5 miljoonaa euroa, päätöksen tekee kaupunkiympäristön rakennusten ja yleisten alueiden jaosto(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- 5−10 miljoonaa euroa, päätöksen tekee kaupunginhallitus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- yli 10 miljoona euroa, päätöksen tekee kaupunginvaltuusto(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Hankesuunnitteluun osallistetaan tilojen käyttäjien edustajia, jotta tilat palvelisivat käyttäjien tarpeita mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi opettajat ovat mukana suunnittelemassa kouluja ja sairaanhoitajien edustajat sairaalaa.
Uudis- ja korjaushankkeet tarvitsevat rakennusluvan. Joskus luvan yhteydessä myönnetään myös aloitussoikeus, mikä tarkoittaa, että rakentamisen saa aloittaa heti kun päätös on annettu.
Kaikkien uusien julkisten palvelurakennusten rakennusluvista päättää kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Naapureita kuullaan suunnitelmista, ennen kuin rakennuslupapäätös tehdään. Naapureita ovat yleensä viereisen tai vastapäisen kiinteistön omistajat eli esimerkiksi asuinkerrostaloissa taloyhtiöt.
Väistötilat
Toiminta siirtyy yleensä väistötiloihin ennen suuria korjaushankkeita. Suunnitelluissa ja aikataulutetuissa korjaushankkeissa väistötilojen tarve on tiedossa hyvissä ajoin. Väistötiloihin saatetaan joutua siirtymään joskus myös nopealla aikataululla, jos esimerkiksi vesivahingon vuoksi toiminnan jatkaminen ei ole tiloissa mahdollista.
Etsimme toiminnalle korvaavia tiloja myös siinä tapauksessa, jos kuntotutkimusten perusteella tarvittavat laajat korjaukset kestävät liian kauan eivätkä nopeasti toteutettavat toimet paranna tilannetta riittävästi.
Väistötilojen hankintaan voi mennä aikaa viikoista kuukausiin riippuen siitä, siirtyykö toiminta väistöön kokonaan vai vain osittain. Aikatauluun vaikuttaa myös se, onko sopivia tiloja jo valmiiksi saatavilla.
Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuus siirtää toiminta eri tilaan rakennuksen sisällä tai vaihtoehtoisesti toiseen toimipisteeseen. Toisena vaihtoehtona selvitetään kaupungin omia, tyhjillään olevia sopivia tiloja. Mikäli niitä ei löydy, kartoitetaan muiden kuin kaupungin omistamia väliaikaisia vuokratiloja. Jos niitäkään ei löydy, selvitetään paviljonkimahdollisuutta. Osakorjausten yhteydessä voi tulla kyseeseen myös ns. kuivapaviljonki, jossa ei ole vesipisteitä tai WC-tiloja.
Yleensä väistötiloja ei ole valmiina, vaan ne täytyy suunnitella ja remontoida sopiviksi. Paviljongit tilataan ulkopuoliselta toimittajalta. Aikaa vieviä vaiheita ovat paviljonkihankkeissa esimerkiksi sopivan paikan etsiminen, mahdollinen kaavoitukseen liittyvä poikkeuslupaprosessi, rakentamisen kilpailuttaminen, rakennusluvan hankkiminen, maanrakennustyöt sekä veden, viemäröinnin ja sähköyhteyksien järjestäminen.