Rakennuskanta ja kehityshankkeet

Helsingin kaupunki omistaa noin 2 000 rakennusta. Omien rakennustemme lisäksi järjestämme toimintaa myös vuokra- ja osaketiloissa.

Kaupungin omistuksessa on noin 2 000 rakennusta. Niiden koko on yhteensä noin kaksi miljoonaa neliötä ja jälleenhankinta-arvo noin kahdeksan miljardia euroa. Merkittävä taloudellinen haaste on kaupungin omistamien tilojen suuri korjausvelka, noin 1,3 miljardia euroa. 

Hallinnoimme ja hoidamme kaupungin mittavaa kiinteistöomaisuutta tähtäämällä rakennusten pitkäaikaiseen kestävyyteen. Tämä tarkoittaa, että toimitilat tulee suunnitella ja rakentaa niin, että ne kestävät aikaa ja pystyvät palvelemaan erilaisia käyttäjiä. 

Rakennuksen kuntoon vaikuttavat rakennusajankohta sekä rakennuksen elinkaaren vaihe. Uusi tai vastikään perusparannettu rakennus on lähtökohtaisesti paremmassa kunnossa kuin vanha rakennus, jossa ei ole tehty laajoja korjauksia. Myös sisäilman laatu voi vaihdella rakennuksissa, vaikka lain asettamat vaatimukset täyttyisivät.

Rakennuksen elinkaaren vaiheet

  1. Suunnittelu

  2. Rakentaminen

  3. Käyttöönotto

  4. Käyttö ja ylläpito

  5. Perusparannus

Rakennusten kuntoa selvitetään tutkimuksin

Vuosina 2014–2023 teetimme noin 2000 tutkimusta kaupungin toimitiloihin. Tutkimuksia on tehty eniten palvelurakennuksissa kuten kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveystoimen tiloissa. 

Hoidamme vuosittain noin 200 kuntotutkimusprojektia. Lisäksi teemme muun muassa radonmittauksia. Kuntotutkimuksia tehdään, jotta saamme tietoa sekä pienempien että perusparannustasoisten korjausten suunnittelua varten. Lisäksi seuraamme tilojen olosuhteita ja korjausten onnistumista sekä selvitämme sisäilmaongelmien syitä ja muita vaurioita ja vikoja.

Lue lisää sisäilmatutkimuksista.

Kehitystyö

Olemme aktiivisesti mukana erilaisissa yhteistyöverkostoissa, työryhmissä ja kehityshankkeissa. Kaupunki teettää myös sisäilmaan liittyviä lopputöitä sekä tarjoaa niihin aineistoja. 

Kuntien sisäilmaverkosto

Espoon, Helsingin ja Vantaan kiinteistöjen kunnosta vastaavat tahot ovat perustaneet vuonna 2018 kuntien sisäilmaverkoston. Siihen on kutsuttu perustajajäsenten lisäksi Porvoon, Turun, Tampereen, Lahden, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion edustajat. Verkoston tavoitteena on löytää hyviä toimintatapoja ja yhdenmukaistaa menettelytapoja muun muassa seuraavilla osa-alueilla: rakennetekniset ratkaisut, korjausten onnistumisen varmentaminen sekä talotekniikan toiminnan varmistaminen ja automatisointi.

Terveet tilat 2028 -ohjelma

Valtakunnallisen ohjelman tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana pyritään vakiinnuttamaan kiinteistönpitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti.

Tutustu Terveet tilat -toimintamalliin.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Sisäilma 2020

Hankkeessa selvitettiin hyvän sisäilman osatekijöitä. Tutkimukseen valituissa kiinteistöissä tehtiin reaaliaikaisia mittauksia ja kerättiin samalla palautetta tilojen käyttäjiltä. Hanketta veti Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. 

Sisäilma 2020 -hankkeen loppuraportti (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) 

Oppilaiden terveys ja sisäilma Helsingin peruskouluissa

Hankkeessa selvitettiin oppilaiden ja vanhempien kokemuksia koulujen sisäilman laadusta ja kehitettiin oppilaiden sisäilmakyselyä. Hanke toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin yliopiston ja kaupungin yhteistyönä.

COMBI

Hankkeessa tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamista lähes nollaenergiatasoon. Hankkeen osa-alueita olivat muun muassa rakennusfysiikka, arkkitehtuuri ja valaistus.

Muovipäällysteisten lattioiden vaurioituminen kosteuden vaikutuksesta -hanke

Tampereen teknillisen yliopiston hankkeen tavoitteena oli selvittää muovipäällysteisten lattioiden vaurioitumiseen vaikuttavia tekijöitä ja vaurioprosesseja sekä määrittää toimivia materiaaliyhdistelmiä. Kaupunki oli mukana hankkeen ensimmäisessä vaiheessa.