Kaupungin omistuksessa on noin 2 000 rakennusta. Niiden koko on yhteensä noin kaksi miljoonaa neliötä ja jälleenhankinta-arvo noin kahdeksan miljardia euroa. Merkittävä taloudellinen haaste on kaupungin omistamien tilojen suuri korjausvelka, noin 1,3 miljardia euroa.
Hallinnoimme ja hoidamme kaupungin mittavaa kiinteistöomaisuutta tähtäämällä rakennusten pitkäaikaiseen kestävyyteen. Tämä tarkoittaa, että toimitilat tulee suunnitella ja rakentaa niin, että ne kestävät aikaa ja pystyvät palvelemaan erilaisia käyttäjiä.
Rakennuksen kuntoon vaikuttavat rakennusajankohta sekä rakennuksen elinkaaren vaihe. Uusi tai vastikään perusparannettu rakennus on lähtökohtaisesti paremmassa kunnossa kuin vanha rakennus, jossa ei ole tehty laajoja korjauksia. Myös sisäilman laatu voi vaihdella rakennuksissa, vaikka lain asettamat vaatimukset täyttyisivät.
Rakennuksen elinkaaren vaiheet
-
Suunnittelu
-
Rakentaminen
-
Käyttöönotto
-
Käyttö ja ylläpito
-
Perusparannus
Kehitystyö
Olemme aktiivisesti mukana erilaisissa yhteistyöverkostoissa, työryhmissä ja kehityshankkeissa. Tutkimuksilla saadun tiedon avulla pyrimme muun muassa saavuttamaan kaupungin päästövähennysohjelman tavoitteet, sopeudumme ilmastonmuutokseen sekä suunnittelemme ja rakennamme terveellisiä, turvallisia ja toimivia tiloja.
Kiertotalouteen liittyvät pilottihankkeet
Selvitämme kiertotalouteen liittyviä mahdollisuuksia pilottihankkeilla. Purkuhankkeissa keräämme tietoa rakennusmateriaalien ja kalusteiden jatkokäyttömahdollisuuksista ja uudisrakentamisessa ja peruskorjaushankkeissa tavoista hyödyntää jo aiemmin käytössä ollutta materiaalia.
Parhaillaan kiertotaloutta pilotoidaan esimerkiksi Kannelmäen peruskoulun ja Suutarilan monitoimitalon korvaavissa uudisrakentamishankkeissa, Melkinlaiturin koulu- ja päiväkotirakennuksen ja liikunta-alueen varastorakennuksen uudisrakentamishankkeessa sekä Töölön ala-asteen perusparannushankkeessa.
Töölön ala-asteen perusparannushankkeessa tehtiin hankesuunnittelun aikana kiertotalousselvitys, jossa kartoitettiin uudelleenkäyttökelpoiset kiintokalusteet, laitteet, valaisimet ja rakennustuotteet.
Rakennusosien uudelleenkäyttöselvitys tehdään nyt kaikissa hankkeissa, joissa on merkittävää purkua. Rakennusosien uudelleenkäyttöselvityksen tekeminen vaaditaan rakennusjärjestyksessä.
Hiilijalanjälkeen ja vähähiiliseen rakentamiseen liittyvät kehityshankkeet
Olemme teettäneet rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkilaskelmia osana uudishankkeita jo vuoden 2021 alusta lähtien. Kaupungin omien rakennushankkeiden hiilijalanjälkeä on systemaattisesti laskettu ja koottu yhteiseen tietokantaan. Tämä tarjoaa ajantasaista tietoa asuntotuotannon ja palvelurakennusten elinkaaripäästöistä ja auttaa arvioimaan nykyisten ratkaisujen vähähiilisyyttä, kun kansalliset hiilijalanjäljen raja-arvot astuvat voimaan vuoden 2025 aikana.
Kaupungin rakennushankkeissa panostetaan sekä käytön aikaisten että rakentamisvaiheen päästöjen vähentämiseen. Uusiutuvat energiamuodot, kuten maalämpö ja aurinkosähkö, sisällytetään valtaosaan hankkeista. Betonirakenteissa on tunnistettu olevan päästövähennyspotentiaalia. Myös muiden materiaalien vähähiilisiä vaihtoehtoja tutkitaan aktiivisesti.
Purkua sisältävissä hankkeissa selvitetään, mitä rakennusosia voidaan säästää tai hyödyntää uudelleen, mikä vähentää uusien materiaalien tarvetta ja niistä aiheutuvia päästöjä.
Kuntien sisäilmaverkosto
Espoon, Helsingin ja Vantaan kiinteistöjen kunnosta vastaavat tahot ovat perustaneet vuonna 2018 kuntien sisäilmaverkoston. Siihen on kutsuttu perustajajäsenten lisäksi Porvoon, Turun, Tampereen, Lahden, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion edustajat. Verkoston tavoitteena on löytää hyviä toimintatapoja ja yhdenmukaistaa menettelytapoja muun muassa seuraavilla osa-alueilla: rakennetekniset ratkaisut rakennusten suunnittelussa, korjausten onnistumisen varmentaminen sekä talotekniikan toimivuuden varmistaminen ja automatisointi.
Terveet tilat 2028 -ohjelma
Valtakunnallisen ohjelman tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana pyritään vakiinnuttamaan kiinteistönpitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti.
Tutustu Terveet tilat -toimintamalliin.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Koulurakennusten kunto ja sisäilmasto
Koulurakennusten kunto ja sisäilmasto -hanke (KouluKunto) tuotti yhtenäistä, kokoavaa tietoa Suomen peruskoulu- ja lukiorakennusten kunnosta. Hankkeessa tutkittiin Suomen koulurakennusten rakenteiden, talotekniikan ja sisäilmaston kuntoa sekä muuttuvien sääolojen ja energiansäästötavoitteiden vaikutuksia rakentamiseen ja tehtiin havaintoja rakennusten tietojenhallinnasta. Aineistona olivat laajat rekisteri- ja tutkimusaineistot sekä koulurakennusten kunto- ja sisäilmasto-olosuhdetiedot. Kunnat voivat hyödyntää tutkimustuloksia rakennusten ylläpidon pitkän aikavälin investointisuunnittelun ja kiinteistötietojen hallinnan kehittämisessä.
Koulurakennusten kunto ja sisäilmasto(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Julkisten rakennusten ilmanvaihdon käyttöaikojen vaikutus työolosuhteisiin ja sisäilman laatuun
Julkisten rakennusten ilmanvaihdon käyttöaikojen vaikutus työolosuhteisiin ja sisäilman laatuun oli TSR:n rahoittama Aalto-yliopiston tutkimushanke. Tutkimuksen mukaan jatkuva ilmanvaihto yöllä ei ole tarpeellista, jos rakennuksessa ei yöllä ole ihmisiä eikä sen myötä kosteuslähteitä, vaan ilmanvaihdon käynnistäminen kaksi tuntia ennen rakennuksen käyttöajan alkamista riittää.