Kehittyvä kerrostalo

Kehittyvä kerrostalo -ohjelman tavoitteena on lisätä kerrostaloasumisen laatua, houkuttelevuutta ja uusia yksilöllisiä ratkaisuja.

Tällä sivulla

Tietoa ohjelmasta

Kehittyvä kerrostalo on kaupungin oma ohjelma, jolla pyritään kehittämään kerrostaloasumisen laatua ja luomaan kerrostalotuotantoon poikkeuksellisia edelläkävijähankkeita. Ohjelma vastaa kerrostalojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin teknisiin, toiminnallisiin, esteettisiin, sosiaalisiin, asuntopoliittisiin ja rakentamisprosessin kehittämistarpeisiin. 

Ohjelma tarjoaa rakennuttajille tilaisuuden kokeilla uutta ja saada kaupungin asiantuntijoiden sparrausta kehitystyöhön. Ohjelma tarjoaa myös näkyvyyttä kehittämishankkeelle. Asukkaille ohjelma tarkoittaa uusia asumisen vaihtoehtoja ja esimerkkejä kerrostaloasumisen laadun parantamiseen.

Kehittyvä kerrostalo -ohjelma on perustettu vuonna 2009 ja siinä on tähän mennessä ollut mukana yli neljäkymmentä hanketta, joita on toteutettu kaikissa asumisen eri hallintamuodoissa. Valmistuneissa kohteissa korostuvat muun muassa asuntojen muuntojoustavuus, pihojen ja parvekkeiden viihtyisyys, yhteisöllisyys, kohtuuhintaisuus, asukaslähtöisyys ja vähähiilisyys. Hankkeet on toteutettu pääosin kaupungin omistamalle maalle, mutta myös yksityiselle maalle ja olemassa oleviin kiinteistöihin. 

Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa edelsi laaja-alainen tutkimusvaihe. Tutustu ohjelman perustamista edeltäneen tutkimusvaiheen julkaisuihin alla:

Teemat

Ohjelmassa haetaan uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja kerrostalojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin teknisiin, toiminnallisiin, esteettisiin, sosiaalisiin, asuntopoliittisiin ja rakentamisprosessin kehittämistarpeisiin.

Esimerkkejä teemoista:

  • Asumisen ratkaisut 
  • Talotyypit
  • Elinkaariratkaisut
  • Tekniset ratkaisut
  • Kohtuuhintaisuus

Kehittämisen kohteita voivat olla esimerkiksi asukaslähtöisyys, asumista palvelevat tilat, asuntokohtaiset ulkotilat, asuntojen muunneltavuus ja yksilölliset asuntoratkaisut, energiatehokkuus, kattokerrokset, pihat, puurakentaminen, talotyypit, säilytys- ja varastotilat, toteutustavat ja rakenteelliset ratkaisut.

Uusiksi kehittämisen tarpeiksi on tunnistettu esimerkiksi hybriditalot, täydennysrakentamisen ratkaisut ja asuntojen tilasuunnittelun monipuolistaminen. Rakennuttajat ja rakentajat voivat ohjelmaan hakiessaan esittää omia kehittämisteemojaan. Yksittäisessä hankkeessa voi olla useitakin kehittämisteemoja.

Mukaan ohjelmaan

Tonttihaku 2024

Kaupunki järjestää Malminkentän tonteista (AK) 38265/1-3 Kehittyvä kerrostalo -tonttihaun teemalla "Toimiva ja kestävä koti kaupungissa". Jätä hakemus liitteineen viimeistään perjantaina 7.6.2024 kello 12.00.

Pääset Kehittyvä kerrostalo -tonttihakusivustolle tästä linkistä. 

Tonttihausta järjestettiin Teams-infotilaisuus keskiviikkona 24.1.2023. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Helsingin kaupungin Youtube-kanavalla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) hakuajan päättymiseen 7.6.2024 saakka. Infon esitysmateriaalit (pdf) voi ladata tästä linkistä

Tonttihaku 2023

Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan hakeutuminen uudistui vuonna 2022 ja tonttihaku järjestettiin vuonna 2023 toista kertaa. Kaupunkiympäristölautakunta päätti 21.11.2023 uusista Kehittyvä kerrostalo ohjelman -hankkeista. Hankkeet tulevat Etelä-Haagaan ja Kuninkaantammeen.

Etelä-Haagan tontinvarauksen sai SSA Rakennus Oy:n ehdotus ”Yksilöllistä ja joustavaa asumista”. Hankkeessa hyödynnetään osallistavan asuntosuunnittelun asiakaspolkua ja rakennejärjestelmää, joka mahdollistaa asukkaan, rakennuksen ja alueen koko elinkaaren muutostarpeiden toteuttamisen vaivattomasti, kustannustehokkaasti sekä ympäristöystävällisesti. Asuntoja tulee sekä kolmeen uudisrakennukseen että vanhaan suojeltuun koulurakennukseen.

Kuninkaantammen tontinvarauksen saajaksi tuli Oulun Rakennusteho Oy:n ehdotus ”Välittävät vyöhykkeet”. Hankkeessa tutkitaan, miten kaupunkikorttelin asuntopiha ja lämmin viherhuone toimivat välittävinä vyöhykkeinä kerrostalokorttelissa mahdollistaen asteittaisen siirtymän yksityisen ja julkisen sekä sisä- ja ulkotilan välillä. Lisäksi ehdotuksessa tutkitaan lämpimän viherhuoneen tuomia mahdollisuuksia monikäyttöisyyteen. 

Kaupunkiympäristölautakunnan päätöstiedote(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Jatkuva haku

Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan voi päästä mukaan myös muuta kautta kuin vuotuisen tonttihaun kautta. Jos hankkeella on jo tontti, Kehittyvä kerrostalo -työryhmä voi arvioida hankkeen soveltuvuutta ohjelmaan jatkuvan haun periaatteella.

Kehittyvä kerrostalo -hankkeen elinkaari

Kun hankkeella on tontti ja se kuuluu Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan, etenee hanke normaalin asuinrakennushankkeen tapaan alueryhmän ohjauksessa. Hankkeen valmistuttua se raportoidaan Kehittyvä kerrostalo -työryhmälle, myöhemmin toimitetaan seurantaraportti. Hanke saa ohjelman kautta näkyvyyttä ja kaupungin tuen prosessin ajan.

Hankkeet

Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa on tähän mennessä ollut mukana nelisenkymmentä hanketta.

 

Rakenteilla tai suunnitteilla

Toteuttaja: T2H
2022 –

Aurinkosähkötalon kehittämisteemana on innovatiiviset energiaratkaisut, joilla asumisen kustannuksia saadaan edullisemmaksi.

Kohde on ensimmäinen kerrostalo, jossa aurinkoenergiaa hyödynnetään täysin uudella tavalla niin, että aurinkovoimalan tuottamaa energiaa voidaan käyttää asuntojen pistorasiasta, kiinteistön sähkönkulutuksessa sekä esimerkiksi sähköautojen latauksessa. Tämä mahdollistaa nykyisiä mitoituksia suuremman aurinkovoimalan hyödyntämisen rakennuksessa.

Taloyhtiöllä on lisäksi vain yksi yhteinen sähkösopimus, jolloin jokainen asukas ei tarvitse omaa sopimusta ja säästää kuukausittain perusmaksut. Aurinkovoimalan tuottamaa ylijäämäenergiaa on mahdollista myydä sähköverkkoon ja saada taloyhtiölle tuloja. Asumisesta tulee siis entistä edullisempaa.

Rakennuttaja: Suomen Keskuskodit Oy
Toteuttaja: Arkta Reponen Oy
Yhteistyötaho: Arkkitehtitoimisto Karin Krokfors Oy
Oulunkylä, Käskynhaltijantie 42
Valmistuu kesäkuussa 2024

Kehityshankkeen tavoitteena on tilallisesti aikaa kestävä, asukkaiden erilaistuvia ja omaehtoisia tarpeita palveleva rakennuskanta. Rakennusten pitkäikäisyys, joka säästää luonnonresursseja ja edesauttaa energian tehokasta käyttöä, edellyttää ennakoimattomiin muutoksiin helposti sopeutuvia rakennuksia. Elävässä talossa asuntojen koot ja niiden tilaratkaisut ovat helposti muunneltavissa koko rakennuksen elinkaaren ajan ilman, että asuntojakauma ja tilaratkaisut missään vaiheessa sidotaan lopullisesti kiinni tiettyihin asuntokokoihin ja käyttötapoihin.

Asunnot koostuvat omalla sisäänkäynnillä varustetuista tilayksiköistä, joita voi yhdistellä ja eriyttää erilaisiksi asunnoiksi: pienasunnoista isoiksi asunnoiksi ja toisinpäin, tai vaikkapa yhteisöasunnoiksi ja osin esimerkiksi työtiloiksi sekä sivuasunnoiksi. Asukkaalla/rakennuksen haltijalla on mahdollisuus määritellä asuntojen tilajärjestelyt ja muutokset hyvinkin omaehtoisesti pienillä resursseilla kulloisiakin tarpeita peilaten.

Elävän talon asukkaita palveleva tilankäytön moninaisuus on saatu aikaiseksi uudella patentoidulla rakennusjärjestelmällä, jossa talotekniikka ja rakennuksen kantavat rakenteet on yhdistetty uudella tavalla. Järjestelmä ei sido ulkoarkkitehtuuria ja tilasuunnittelua. Tilat voivat pääsääntöisesti erikoistua miksi tahansa huonetilaksi ja muutokset ovat helppoja ja tarvittaessa myös palautuvia. Tekniikkaelementit luovat myös helposti muunneltavan tilapotentiaalin myöhemmille teknisille muutoksille. Putkiremontit helpottuvat oleellisesti ja niiden frekvenssi pitenee.

Kerrosala 2828 k-m²
Huoneistoala 2344 h-m²
Asuntoja ratkaisussa 47 kpl, mahdollisuus 57 asuntoon

Havainnekuva elävä talo
Kuva: Havainnekuva

Rakennuttaja ja toteuttaja: Rakennusteho
Suunnittelija: INARO

Hirsirakenteiden suunnittelu ja toteutus: Kontiotuote Oy

Hankkeen tavoitteena on edesauttaa puuhybridirakenteiden yleistymistä, tutkia uusia ratkaisuja täydennysrakentamiseen ja luoda uudenlaista hirsiarkkitehtuuria laadukkaasta asuntosuunnittelusta tinkimättä. Moderni hirsirakennus luo vetovoimaa ja omaleimaisuutta Helsingin kaupunkikuvaan.

Hankkeen tärkeänä lähtökohtana on luoda hirsiarkkitehtuurille uusi ilme nykyarkkitehtuurin keinoin. Juureva, perinteinen sekä iätön materiaali tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia puukerrostalon suunnitteluun.

Teknisiä innovaatioita perinteisestä materiaalista

Hirsi on harvoja Suomesta maailmalle vietäviä rakennustuotteita. Hirsi mielletään arvokkaaksi materiaaliksi, ja suomalaiset hirsirakennuskohteet ovat kansainvälisesti kiinnostavia referenssejä. Vaikka hirsi on vuosisatoja käytetty rakennusmateriaali, kerrostalorakentamisessa se on uusi ja kiinnostusta herättävä materiaali.

Kontio Block on hirsi-betonihybridirakenne, jossa kantavana ja jäykistävänä ytimenä on teräsbetonirunko, ja lamellihirret ulkoseinissä kantavat vain oman painonsa koko kehikon korkeudelta perustuksille saakka. Hybridirakenne mahdollistaa eri materiaalien parhaiden puolien hyödyntämisen. Näin puun esilläolo on visuaalisesti mahdollista niin kaupunkikuvassa kuin asuntojen sisätiloissa.

Elämyksellistä asumista modernissa puukaupungissa

Arkkitehtisuunnittelussa on huomioitu Oulunkylän alueen ominaispiirteet ja kaupunkikuvallinen ympäristö sekä luotu katutason liike- ja yhteistiloille erillinen muusta rakennuksesta erottuva jalusta, jossa on näyttävät sisäänkäynnit ja aukotus. Viistokattoinen massa on yksinkertainen, mutta puu- ja hirsiarkkitehtuurin yksityiskohdiltaan ympäristöstään erottuva.

Kaikki asunnot avautuvat kahteen suuntaan, ja asunnoissa on korkeat ikkunat sekä avara kulmaparveke, mikä tekee niistä valoisia. Asuntojen suunnittelussa on lisäksi huomioitu tulevaisuuden muutostarpeet. Isot asunnot on mahdollista jakaa pienemmiksi asunnoiksi.

Hirsikerrostalo tarjoaa mahdollisuuden nauttia hirsirakennuksen hyvästä sisäilmasta ja rauhoittavista puupinnoista kaupungissa. Hirsiseinät luovat asuntoon arvokkaan, kotoisan ja rauhoittavan tunnelman.  Hankkeen perustana on, että puupintaa jää näkyville mahdollisimman paljon. Hirsi-betonihybridirakenne on valittu ratkaisuksi juuri siksi, että se mahdollistaa puun käytön vapaasti sisätilan pintamateriaalina.

Rakennuttajat: A-Kruunu ja Asuntosäätiö
Suunnittelu: Inaro Oy
Taustaselvitys: Demos Helsinki
2022-

A-Kruunu ja Asuntosäätiö toteuttavat Helsingin kaupungin kaupunkikehityskohteessa Malminkartanossa Kehittyvä kerrostalo -hankkeen, jossa rakennutetaan kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Kehittämishankkeen taustalla on konseptityö, jossa tarkasteltiin, millaista kohtuuhintainen asuminen voisi olla pandemian jälkeen sekä millaisia yhteiskunnallisia kehityskulkuja pandemia kiihdyttää asumiseen liittyen. Yhtenä havaintona oli, että kodeilta vaaditaan eri tavalla joustavuutta, kun niissä asumisen lisäksi tehdä etätöitä ja harrastetaan. Lisäksi asuintalossa ja pihassa arvostetaan muunneltavia ratkaisuja, jotka elävät asukkaiden mukana. Perinteisesti elämäntilanteiden muuttuessa asunto ja sen ympäristö eivät jousta, vaan kotitalouden on muutettava uuteen asuntoon.

Joustokortteli-hankkeessa asumisen ja työnteon sekä harrastusten yhdistäminen toteutetaan joustokerroksen avulla. Joustokerroksen kantavana ideana on erottaa asuintilat ja työtilat pystysuunnassa eri kerroksiin, jolloin työtilan saa rauhoitettua muulta arjelta. Joustokerros mahdollistaa sen, etteivät ainoastaan asuinneliöt jousta, vaan asunto palvelee myös elämäntilanteen muuttuessa. Jousto lisääntyy usealla eri tavalla; joustotilat helpottavat vuorovanhemmuutta, toimivat vierashuoneina, etätyöpisteinä ja harrastetiloina. 

Yhteistilojen periaatteena on aulamainen, muokattavissa oleva tila. Yhteistilojen ratkaisut rakennetaan muokattaviksi ja purettavaksi, jolloin ne joustavat rakennuksen elinkaaren aikana asukkaiden muuttuviin tarpeisiin. Pihan suunnittelu perustuu elinkaariajattelun ja muuntojoustavuuden ajatuksen ulottamisesta rakennuksista myös ulkotilaan. Pihan toiminnot luodaan asukkaiden tarpeita vastaaviksi ja muokattaviksi asukkaiden tarpeiden muuttuessa. Tämä mahdollistaa asukkaiden yhteistoiminnan ja luo uudenlaista omistajuutta asukkaille.

Kehityshankkeen kantavat ideat, joustavuus sekä asunnoissa että pihalla ja yhteistiloissa luovat asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa asumiseensa ja elämänsä puitteisiin muutostilanteissa. Samalla hanke vastaa innovatiivisesti Malminkartanon suunnitteluperiaatteissa esitettyyn tavoitteeseen lisätä kohtuuhintaisten perheasuntojen määrää. Ehdotuksessa kehitetty uudenlainen talotyyppi luo raikasta ja ennakkoluulotonta arkkitehtuuria, mikä sopii hyvin Malminkartanon henkeen ja historiaan. Kohteen korkeatasoinen ja kiinnostava Malminkartanon perinteestä ammentava arkkitehtuuri viestii saapujille alueen kiinnostavuudesta.

Hankkeen arvioidaan lähtevän rakenteille vuonna 2025. Malminkartanontien kaavoitus on käynnistymässä 2023, ja se tehdään yhteistyössä kaupungin valitsemien Kehittyvä kerrostalo -hankkeiden kanssa. Joustokortteliin rakentuu ARA-vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja yhteensä noin sata. Asuntojen keskipinta-ala tulee olemaan 60–65 neliötä.

 

Jätkäsaaren Kiertotalouskortteli 
Toteuttaja: Yrjö ja Hanna -säätiö

Arkkitehti: Ark-house Arkkitehdit Oy
Korttelikumppanit: JVR-Rakenne Oy, JVR Plus Oy , Spolia Design Oy, NAL Asunnot Oy ja INARO-Arkkitehdit Oy
Jätkäsaari
2021 – 2024

Jätkäsaaren Kiertotalouskortteli on yhteisöllinen kerrostalokortteli, joka suunnitellaan, rakennetaan ja jossa asutaan hiilineutraaliin kiertotalouteen perustuvan konseptin mukaisesti.  Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelin Yrjö ja Hanna -säätiön puoli rakennetaan teollisesti esivalmistetuista CLT-moduuleista, ja julkisivu muurataan kierrätettävistä materiaaleista.

Yhteisöllinen kiertotalouskortteli toteutetaan ARA:n 40-vuotisella korkotuella siten, että noin puolet tontista toteutetaan ARA-asumisoikeustalona, jossa kohderyhmänä ovat perheet ja toinen puoli tontista seniorivuokratalona. Korttelin toisen tontin, kolmasosan korttelin rakennusoikeudesta, rakennuttaja on NAL Asunnot Oy (arkkitehtinaan INARO Arkkitehdit Oy), joka toteuttaa ARA-rahoituksella 18-29-vuotiaille tarkoitettua nuorisoasumista. Jätkäsaaren kiertotalouskorttelista tulee monimuotoinen, eri ikäisiä ja eri sukupolvia ts. nuoria, perheitä ja ikäihmisiä yhdistävä yhteisöllinen kaupunkikortteli.

Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa kehittämisteemoina ovat rakentamisen aikainen kiertotalous ja vaativissa merellisissä olosuhteissa toteutettava teollinen puurakentaminen. 

Rakentamisen aikainen kiertotalous

Kiertotalous eroaa nykyisestä lineaarisesta talousjärjestelmästä siten, että kiertotalous on systemaattinen, materiaalivirroista lähtevä, prosessin kaikkia osapuolia toteuttajista käyttäjiin sitouttava jatkuva toimintamalli – rakentamisesta käyttöön ja ylläpitoon (rakentamistuotteet, rakentaminen, kierrätys), energian tuotanto, käyttö ja talteenotto (uudistuva energia, ylijäämäenergian talteenotto, energian varastointi), veden kulutus, talossa asuminen ja eläminen (huonekalut, vaatteet, ruoka) sekä liikkuminen (eri kulkuvälineet). 

CLT-rakenteinen kiertotalouskortteli suunnitellaan ja rakennetaan kiertotalouden periaatteen mukaisesti siten, että erilaiset rakenteet ovat pitkäikäisiä, muunneltavia ja ne ovat myöhemmin helposti eroteltavissa ja uudelleenkäytettävissä. Korttelin rakentamisessa käytettävät materiaalit ovat joko uusiutuvia (esim. puu) tai kierrätettäviä (esim. teräs, tiilet, puu).

Kiertotalouden tarpeet tunnistetaan osana korttelin toiminnallisia käytäntöjä ja erilaisten tilojen suunnittelua. Rakentamisen aikaiset kiertotalouden käytännön ratkaisut liittyvät valittaviin materiaaleihin ja tunnistettavaan kokonaishahmoon, joka näillä luodaan. Käyttämällä purettavista rakennuksista talteen otettuja materiaaleja voidaan luoda uusi malli kiertotalouden mukaiseen rakentamiseen. Kiertotalouskortteli on mukana ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -kehitysohjelmassa vuosina 2021-22 toteutettavalla hankkeella ”Kierrätyspohjaiset tuotteet ja rakenteet Kiertotalouskorttelissa”.

Vaativissa merellisissä olosuhteissa toteutettava teollinen puurakentaminen

Hankkeessa laaditaan kumppanien kanssa tarkka suunnittelustrategia, rakentamis- ja asennussuunnitelma sekä luotettava pitkän aikavälin käyttö- ja ylläpitosuunnitelma. Hankkeessa haetaan kansainvälistä tietoa ja osaamista CLT-puurakentamisesta merellisissä olosuhteissa (esim. Iso-Britannia/Cornwall ja Uusi-Seelanti).

Jätkäsaaren kiertotalouskortteli
Jätkäsaaren kiertotalouskortteli

Toteuttaja: Kestävät Kodit Oy
Yhteistyötaho: AVARRUS Arkkitehdit Oy
Oulunkylä, Mestarintie 19
Valmistunut 2024

Avarrus Arkkitehdit kehittää Oulunkylään Käskynhaltijantien varrelle modernia kerrostaloa, jossa hyödynnetään vuosisatojen kuluessa kestäviksi todettuja teknisiä ratkaisuja. Tavoitteena on rakentaa sekä energiatehokas että kestävä, terveellinen ja viihtyisä kerrostalo.

Kestävä kerrostalo -hankkeessa käytetään valikoituja massiivirakentamisen ratkaisuja sekä luonnollisia, muovittomia rakennusmateriaaleja yhdessä uusimman tekniikan ja raikkaan modernin arkkitehtuurin kanssa. Teknisinä ja arkkitehtonisina ratkaisuina tutkitaan massiivitiilirungon sekä painovoimaisen ilmanvaihdon mahdollisuuksia uudisasuntorakentamisessa. Hankkeen esikuvia ovat kahden kiven massiivimuuratut tiilirakennukset. Tällä tekniikalla rakennetut talot, kuten töölöläiset 1930-luvun tiilitalot kuluttavat tutkitusti vähän energiaa. Massiivikivirakentaminen on kosteusteknisesti varma ratkaisu, joka mahdollistaa rakennukselle myös omaleimaisen ja kestävän luonteen.

Hankkeesta julkaistaan sen valmistuttua havainnolliset tutkielmat, joissa arvioidaan tehtyjen teknisten ratkaisujen toimivuutta rakentajan, suunnittelijan ja asukkaan kannalta sekä vaikutuksia asumisen terveellisyyteen ja asumisviihtyvyyteen. Massiivitiilitalo on jatkoa Avarruksen aiemmin suunnittelemille massiivipuisille pientaloille, joissa on käytetty painovoimaista ilmanvaihtoa, kuten As. Oy Helsingin Konstaapeli Spaak.

Lisätietoja kohteesta muurarimestari.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kestävän kerrostalon julkisivu.

Toteuttaja: Kojamo Oyj ja SSR Uusimaa Oy
Yhteistyötahot: Optiplan Oy, Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy
Laajasalo, Gunillantie
2019 – 

Helsingin kaupunki toteutti vuonna 2016 ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelynä käydyn Kohtuuhintainen kerrostalo -kilpailun, jonka tavoitteena oli löytää uusia ratkaisuja kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen. Kilpailun tuloksena valittiin toteuttajat kahdelle kerrostalotontille, Kivikkoon ja Laajasaloon. Hankkeen tarkoituksena on pyrkiä antamaan rakennusalan toimijoille mahdollisuus todellisten hankkeiden kautta osoittaa ratkaisut, joilla asunnot on mahdollista toteuttaa kohtuuhintaisina.

Laajasalon kohtuuhintainen kerrostalo. Kuva: Havainnekuva, Optiplan
Laajasalon kohtuuhintainen kerrostalo. Kuva: Havainnekuva, Optiplan

Toteuttaja: Oulun Rakennusteho
Yhteistyötaho: NERVIN arkkitehtuuri Oy

Muuttuvan elämän kerrostalo -hanke on Jätkäsaaren Melkinlaiturin sisääntulokulmaan rakentuva massiivitiilirakenteinen umpikortteli, jonka monipuolisista asuntoratkaisuista löytyy vaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin ja niiden muutoksiin. Hankkeen Kehittyvä kerrostalo -teemoja ovat asumisen muuntojoustavuus ja rakennuksen kaupunkikuvallinen muuntojoustavuus. Noin 100 asunnon kortteli jakautuu kahteen tonttiin, joista toiselle rakennetaan sääntelemättömiä ja toiselle HITAS1-säänneltyjä omistusasuntoja.

Korttelissa hyödynnetään useaa eri muuntojoustavuuden periaatetta yhden asuinkorttelin sisällä. “Huoneasunnoissa” käyttötarkoitukseltaan määrittelemättömien huoneiden sarja keskitilan ympärillä mahdollistaa toimintojen muuntelun ja kommuuniasumisen. Kahden sisäänkäynnin huoneasunnot mahdollistavat osan tilasta käytettävän sivuasunnon tapaan. Ylimmän kerroksen tilajaottomissa “loft-asunnoissa” tilan jakaminen ja viimeistely ovat asukkaan itsensä päätettävissä. 
 
Suunnitelma pohjautuu Helsingin kaupungin vuonna 2019 järjestämän Asuntoreformi Helsinki 2020 -kilpailun voittajaehdotukseen nimeltä “Domus”. Asuntoreformi Helsinki 2020 -kilpailu oli arkkitehtuuri- ja ideakilpailu, jossa pyrittiin uudistamaan asuntosuunnittelussa vallitsevia käytäntöjä sekä lisäämään asuntotuotannon monipuolisuutta ja tarjontaa asukkaille.
 

Toteuttaja: Bonava Suomi Oy
Yhteistyötaho: Arkkitehtitoimisto HMV Oy
Kaarela, Malminkartano, Malminkartanontien länsipään alue
2023– 

Kehityshankkeen keskeisenä pyrkimyksenä on luoda uusi tulkinta terassitalotyypistä huomioiden Malminkartanon omaleimainen arkkitehtuuri. Voimakkaasti porrastuvalla rakennuksella voidaan tuottaa korttelille vahva oma identiteetti ja maamerkkimäinen tunnistettavuus tinkimättä tilojen ja lähiympäristön inhimillisestä mittakaavasta.

Hankkeessa tavoitellaan uusia ratkaisuja rakennuksessa liikkumiseen ja omaehtoiseen pelastautumiseen erottamalla porras ja hissi toisistaan. Kulkuportaat sijaitsevat lämpimän rungon ulkopuolella ja liittävät kerrokset luontevasti pihatasoon. Asunnot voidaan suunnata aurinkoiseen ilmansuuntaan ja kohti väljää piha-aluetta. Terassitalotyypin ideaan sopii yhteisöllisyys, mihin valoisat kerroksittaiset yhteisoleskelutilat houkuttelevat. Potilaskuljetukseen soveltuva hissi huomioi paarikuljetuksen tarpeet, kun taas porrasratkaisu säästää kerrosalaa sekä lämmitysenergian tarvetta.

Lisäksi kehityshankkeessa pyritään tuomaan pientaloasumisen laatua kerrostaloasumiseen omilla pihoilla, terasseilla ja kuisteilla. Myös varastotiloja sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan asuntojen yhteyteen, jolloin aputilojen määrä maantasokerroksessa vähenee ja maantasoa voidaan aktivoida asumisella, työtiloilla tai toiminnallisilla yhteistiloilla.

Toteuttajat: Siklatilat Oy ja Cubesta Oy
Kohde: Oulunkylä, tontit 28141-6/7 ja 28135-1
Toteutusaika: 2023 – 2025

Tulevaisuuden puukerrostalo -hankkeessa rakennetaan kolme erilaista puukerrostaloa – hybridirakenteinen (betoni-hirsi), normaali CLT-runkorakenteinen sekä edistyksellisempi CLT-runkorakenteinen (puu näkyvämmin esillä asunnon sisäpinnoilla) – ja vertaillaan taloja ennakkomarkkinoinnin, rakentamisen ja asumisen aikana.

Tavoitteena on selvittää puukerrostalorakentamisen ja -asumisen sosiaaliset, tekniset ja taloudelliset vetovoimatekijät sekä löytää liiketaloudellisesti paras tapa lisätä puukerrostalojen rakentamista. Tietoa kerätään suoraan asukkailta asukaskyselyin ennen asunnon ostoa, kolmen kuukauden päästä muutosta sekä vuosikorjausten yhteydessä.

Sosiaaliset vetovoimatekijät

  • Puun rauhoittava ja rentouttava vaikutus – onko sitä ja jos on, niin miksi ja minkälaisilla pinta- ja rakenneratkaisuilla se parhaiten saavutetaan?
  • Mikä on asunnossa näkyvän puupinnan vaikutus ostopäätökseen / ostajan tyytyväisyyteen?
  • Minkä tyyppiset ihmiset muuttavat puukerrostaloon ja miksi?
  • Onko erilaisilla rakennustavoilla vaikutusta puukerrostalon valintaan?
  • Miten puukerrostalossa asuminen eroaa perinteisestä kerrostaloasumisesta?
  • Millä tavalla yhteisöllisyyttä voitaisiin lisätä?

Tekniset vetovoimatekijät

  • Eri rakenneratkaisujen tekniset ominaisuudet (ääneneristävyys, materiaalien voc-päästöt, kosteustekninen toiminta, ylläpitovaatimukset jne.).
  • Puukerrostalorakentamisen vaikutus rakennustyön järjestelyihin (esivalmistuksen taso, kosteuden hallinta, jne.).
  • Rakennusten vaihtoehtoisen paloteknisten ratkaisujen selvitys
  • Hiilijalanjälki laskenta ja vertailu

Taloudelliset vetovoimatekijät

  • Puukerrostalon rakentamis- ja elinkaarikustannusten selvittäminen eri rakenneratkaisuilla.
  • Puukerrostalon rakentamisajan selvittäminen eri rakenneratkaisuilla.

Tuloksien todentamistapa ja todentaminen tehdään yhteistyössä tutkimustahojen kanssa.

Tulevaisuuden puukerrostalo, havainnekuva. Kuva: Havainnekuva
Tulevaisuuden puukerrostalo, havainnekuva. Kuva: Havainnekuva

Suunnittelu: KUMP Arkkitehdit, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli sekä Arkkitehtitoimisto A-konsultit
Rakennuttajat: A-Kruunu sekä Asuntosäätiö
Toteuttaja: JVR-rakenne
Rakennusaika: 2022–

Helsingin Postipuistoon rakennetaan noin 200 asuntoa käsittävä viiden porrashuoneen puukerrostalokokonaisuus. Asuntosäätiö toteuttaa asumisoikeusasunnot ja A-Kruunu vuokra-asunnot. 

Hanke on mukana Kehittyvä kerrostalo- ohjelmassa kolmella eri teemalla: puukerrostalotyyppi urbaanissa umpikorttelissa, yhteisöllisyys eri mittakaavoissa sekä asuntosuunnittelun uudet ratkaisut.

Hankkeessa tutkitaan yhteistilojen käyttöä alueellisesta yhteisrakennuksesta porrashuonekohtaisiin yhteistiloihin. Kohteeseen rakennetaan uudentyyppisiä yhteistiloja vastaamaan nykyajan kaupunkiasumisen muuttuviin haasteisiin.

Suunnitteilla olevan korttelin asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä viiden huoneen asuntoihin ja asuntojen keskipinta-ala on noin 55 neliötä. Kortteliin on suunniteltu yhteistiloja sekä viherhuoneet jokaisen porrashuoneen yhteyteen.

Korttelin talojen väliin jää valopihoja, jotka mahdollistavat luonnonvalon pääsyn korttelin sisään. Samalla ympäröivät asuinkorttelit ja katutilat saavat täysin umpinaista korttelirakennetta enemmän luonnonvaloa. Ratkaisu edistää viihtyisää ja valoisaa asumista pienissäkin asunnoissa sekä mahdollistaa kiinnostavat ja pitkät näkymäakselit.

Suunnitelma noudattaa Asuntoreformi Helsinki – asuminen 2020 -kilpailun voittaneen ehdotuksen ”Proosa” periaatteita. Kilpailun järjestivät Helsingin kaupunki, Ympäristöministeriö, Alvar Aalto -säätiö ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA vuonna 2018, ja siinä oli tavoitteena oli tutkia tulevaisuuden asumisen ratkaisuja sekä urbaanin puurakentamisen mahdollisuuksia.

Tiiviiseen umpikorttelikaavaan sovitettava kokonaisuus rakennetaan puisista CLT-tilaelementeistä ja rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2022 aikana.

Suunnittelu: MUUAN Oy 
Rakennuttajat: Varte Oy ja Yrjö ja Hanna -säätiö
Toteuttaja: Varte Oy
Rakennusaika: 2023–


Verantatalo-hanke perustuu Asuntoreformi Helsinki 2020 -kilpailun voittaneeseen ehdotukseen, jonka MUUAN Oy on laatinut vuonna 2018. Kilpailun järjestivät Helsingin kaupunki, Ympäristöministeriö, Alvar Aalto -säätiö ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA vuonna, ja kilpailussa tutkittiin tulevaisuuden asumisen ratkaisuja valitulle tontille. 
 
Kilpailun voittaneessa työssä kehitettiin urbaania kerrostaloasumista perheasumisen ja omakotitalomaisuuden teemojen kautta uudistuvaan Meri-Rastilaan. Asunnot suunniteltiin avautumaan useaan ilmansuuntaan ja perheiden tarpeet huomioitiin muuntojoustavuuden ja tilasuunnittelun keinoin. Kilpailun pohjalta on laadittu asemakaava Meri-Rastilan itäosassa sijaitsevalle tontille 54246/1. 

Verantatalo on uudenlainen rakennustypologia, jossa asunnon tiloja monipuolistetaan tuomalla perinteisesti omakotitaloasumiseen liitettyjä tiloja asunnon yhteyteen. Asunnon sisäänkäynti on porrashuoneesta lämpimään verantatilaan, joka on välittävä tila julkisen porrashuoneen ja yksityisen asunnon välissä. Verannalta on käynti parvekkeelle ja varsinaiseen asuntoon. Verannalle sijoittuu irtainvarasto ja tilassa voidaan säilyttää lastenvaunuja, apuvälineitä tai vaikka polkupyörää. Kurahousut, kumisaappaat ja hiekkalelut saadaan kätevästi kotiin tullessa varastoon, jonka pintamateriaalit kestävät kovaa kulutusta. Irtainvarasto asunnon yhteydessä helpottaa arkea ja vähentää ilkivallan riskiä. Verantatila suunnitellaan monitoimitilaksi, jota asunnon asukkaat voivat käyttää haluamallaan tavalla. Tila voi toimia etätyö- tai leikkitilana, viher- tai harrastushuoneena tai vaikka kotivastaanottona. Huone joustaa asukkaan tarpeiden mukaan ja luo joustavuutta arkeen. Tontin asemakaava ohjaa rakentamaan verantatilan vähintään puoleen tontin asunnoista. 

Kohteeseen toteutetaan ARA-tuettua asumista ja omistusasuntoja. Asuntojakauma on monipuolinen, pienistä asunnoista suurempiin perheasuntoihin. 

Verantatalo on uudenlainen rakennustypologia, jossa asunnon tiloja monipuolistetaan tuomalla perinteisesti omakotitaloasumiseen liitettyjä tiloja asunnon yhteyteen.  Kuva: Havainnekuva
Verantatalo on uudenlainen rakennustypologia, jossa asunnon tiloja monipuolistetaan tuomalla perinteisesti omakotitaloasumiseen liitettyjä tiloja asunnon yhteyteen. Kuva: Havainnekuva

Rakennuttaja ja toteuttaja: SSA Rakennus
Suunnittelija: Avarrus Arkkitehdit
Sijainti: Haaga, Steniuksentie 14
Aloitusaika: 2024 -

SSA Rakennus tuo markkinoille QIVA-konseptin, joka yhdistää kerrostaloasumisen helppouden omakotitaloasumisen joustavuuteen ja valinnanvapauteen. Haagan Steniuksentielle suunniteltu "Yksilöllistä ja joustavaa asumista" -hanke määrittelee uudelleen käsityksen kerrostalossa asumisesta.

Konseptin ydin on muuntojoustavuudessa, joka ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaaren. Osallistavan asuntosuunnittelun ansiosta tulevat asukkaat voivat mukauttaa asuntonsa omiin tarpeisiinsa sopivaksi - valitsemalla haluamansa kerroksen, pohjaratkaisun ja varusteet. 

Uudisrakennusten innovatiivinen rakennejärjestelmä mahdollistaa paitsi monipuoliset pohjaratkaisut, myös märkätilojen ja keittiöiden sijoittelun vapaasti huoneistojen ja kerrosten välillä. Innovatiivinen rakennejärjestelmä mahdollistaa helpot huoneistomuutokset, talotekniikkasaneeraukset ja jopa käyttötarkoituksen muutokset. Asukkaiden ei tarvitse muuttaa muuttuvien tarpeiden myötä, vaan rakennus mukautuu heidän elämänsä muutoksiin.

Hankkeeseen sisältyy myös tontilla sijaitsevan vanhan koulurakennuksen peruskorjaus ja muuttaminen asuinkäyttöön. Tässä saneeratussa rakennuksessa hyödynnetään QIVA-konseptin osallistavaa suunnittelua ja muuntojoustavuutta, kunnioittaen samalla rakennuksen historiallista henkeä. Vanhan koulurakennuksen juhlasali tulee olemaan koko taloyhtiön käytössä, luoden upean yhteisöllisen tilan asukkaille.

Konsepti tarjoaa asukkailleen joustavuutta ja yksilöllisyyttä, samalla kun se kunnioittaa ympäristöä ja historiallista rakennuskantaa. 

Havainnekuva ilmasta Steniuksentielle

Toteuttaja: Keskuskodit
Kalasatama
2020-

Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla saavutetaan käyttöenergialtaan täysin hiilineutraali kortteli. Hiilijalanjäljen neutralointi toteutetaan uudella palvelumallilla, jota täydentää palvelumallin kanssa optimoidut energiatehokkaat rakennusratkaisut.

Tahojen välinen uusi yhteistyömalli kattaa sekä hankekehitysvaiheen, rakennusajan että valmistumisen jälkeisen käytön ajan. Kyseessä on ainutlaatuinen yhteistyömalli hankekonsortion, energiayhtiön sekä taloyhtiöiden välillä.

Hankkeessa toteutetaan ainutlaatuinen yhteisöllisyyttä lisäävä viherkattotila, joka toimii samalla uusiutuvan sähköenergian tuottajana valoa läpäisevien aurinkokennolasien ansiosta. Hankkeen tavoitteena on myös todentaa energiapaalujen termisten mahdollisuuksien hyödyntäminen hiilineutraalissa palvelutuotannossa.

Korkean asumisen laadun lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaalle matalammat asuinkustannukset kohtuuhintaisen toteutuksen ja alentuneen sähköenergian kustannuksen kautta. Paikallisesti tuotettu aurinkosähkö hyödynnetään kiinteistön oman kulutuksen lisäksi asukkaiden sähkökustannusten alentamiseen Virtuaaliakku-palvelun avulla.

Kehittyvä kerrostalo -hankkeen kehitysteemat:

  • Korttelin hiilineutralointi uudenlaisella palvelumallilla
  • Energiapaalujen ja sähköä tuottavien aurinkokennolasien yhdistäminen hiilineutralointiin
  • Sähköä tuottava yhteisöllinen viherkattotila

 

0-CO2-hankkeen havainnekuva Kuva: Havainnekuva
0-CO2-hankkeen havainnekuva Kuva: Havainnekuva

Valmistuneet

Toteuttaja: Sitra, SRV, Kojamo
Yhteistyötahot: ARUP, Sauerbruch-Hutton, SARC, Vahanen ja Granlund
Jätkäsaari, Välimerenkatu 6, 8, 10, Hietasaarenkuja 3a, Juutinraumankatu 7, 9
Valmistumisvuosi 2017

Alunperin Sitran ja Helsingin kaupungin hanke, jonka lähtökohtana oli kestävän rakentamisen suunnittelukutsukilpailu. Kilpailun tuloksen perusteella osapuolet, SRV ja Kojamo sekä suunnittelijoina Sauerbruch Hutton ja Optiplan Oy, lähtivät kehittämään Low2No-kokonaiskonseptia, jonka keskeiset tavoitteet liittyvät hiilijalanjäljen minimointiin, matalahiilisiin rakennusmateriaaleihin ja menetelmiin, käytönaikaiseen energiatehokkuuteen, älykkäisiin teknisiin järjestelmiin ja matalahiilisen elämäntavan mahdollistamiseen. Nykyään korttelia kutsutaan Airut-kortteliksi.

Korttelin kokonaiskerrosala on noin 27 730 k-m² pitäen sisällään vapaarahoitteisia vuokra- ja omistusasuntoja sekä Hitas-omistusasuntoja, toimitiloja, liiketiloja ja korttelin toimijoiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja yhteisöllisyyttä tukevia tiloja.

Korttelissa on kuusi paikallavalu- ja betonielementtirakenteista, tiilipintaista 3–8-kerroksista asuinkerrostaloa: As Oy Helsingin Välimerenkatu 10, As Oy Helsingin Försti, As Oy Helsingin Välimerenkatu 8, As Oy Helsingin Mantteli, As Oy Helsingin Vinssi sekä As Oy Helsingin Hietasaarenkuja 3a. Förstissä ja Välimerenkatu 8:ssa on kellarikerros.

Tontti sijaitsee tiiviin umpikorttelien muodostaman uuden kaupunginosan keskellä. Korttelia rajaavat Välimerenkatu, Hietasaarenkuja ja Juutinraumankatu. Lounaassa kortteli rajautuu rakenteilla olevaan Hyväntoivonpuistoon.
 
Monikäyttökortteli

Korttelissa on tilat pesulalle, yleiselle saunalle, ravintolalle, lähiruoan markkinapaikalle, kahvilalle, ruokatavarakaupalle, puolijulkiselle toritilalle ja yhteiskäyttötilalle. As Oy Välimerenkatu 10:n tontilla on koko korttelia palvelevat pesula, yhteistila C-Life Center (harraste- ja kokoontumistila) ja saunatilat. Nämä tilat palvelevat kaikkia korttelin yhtiöitä, tilojen käyttöoikeudet on määritelty tarkemmin korttelin yhteisjärjestelysopimuksessa. Tilojen operointi voidaan antaa ulkopuoliselle palveluntarjoajalle. Tällöin taloyhtiöiden yhdessä muodostama neuvotteluelin valitsee operaattorin ja neuvottelee palvelusopimuksen ehdot. Palveluja voidaan tarjota myös ulkopuolisille.

Yhteistila C_LIFE Center

Yhteistila C_LIFE Center on korttelitason sosiaalinen tila, joka toimii asukkaiden ja erikseen määriteltävällä tavalla ulkopuolisten kokoontumis- ja harrastustilana lisäten korttelin sosiaalista kestävyyttä ja pienentäen hiilijalanjälkeä.

Rakennusten EU-direktiivien mukaisuus

Korttelissa noudatetaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin kansallista ohjetta. EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan osa rakennuksissa käytettävästä sähköstä on tuotettu paikan päällä ja se on uusiutuvaa. Energiatehokkuustavoitteet: toimistot E= 90 kWh/m2 ja asunnot E= 100 kWh/m2.

Rakennuksiin on asennettu aurinkopaneelit katoille. Paneeleilla tuotettu sähkö palvelee kiinteistön kulutuksen sähkölaitteita.
Älykkäät palvelut ja hallinnointi

Osassa korttelia on toteutettu kattavat ja nykyaikaiset tietotekniikkapalvelut. Näissä asunto-osakeyhtiöissä voi asunto-osakeyhtiö halutessaan ostaa kokeilujakson jälkeen palvelut operointiyritykseltä.

Asuinhuoneistoissa on automaatiojärjestelmä, jonka tavoitteena on ensisijaisesti energiansäästöön ohjaava käyttäytyminen. Järjestelmän kautta tapahtuvat mittaukset ovat:

- huoneiston kokonaissähkönkulutus
- liesi, kiuas, astianpesukone, pyykinpesukone ja kuivausrumpu
- viihdekeskusryhmä
- huoneiston lämpömääränmittaus
- huonelämpötilamittaus
- huoneiston kylmän ja lämpimän käyttöveden mittaus (laskutuskelpoisuus)

Huoneistoautomaatioon on mahdollistettu valmius olla yhteydessä pilvipalveluun, jonka kautta asukas voi seurata kulutustietojaan omalta tietokoneelta.

Huoneistoissa on kotona/pois -ohjauskytkin, jota käyttämällä asukas voi varmistua, että valitut sähkölaitteet (kiuas, liesi, astianpesukone, pyykinpesukone) ja valaistus ovat pois päältä huoneistosta poistuttaessa.

Toimisto- ja liiketiloissa automaatiojärjestelmään tuodaan mittaustieto, joka mahdollistaa käyttäjäkohtaisen seurannan. Järjestelmän kautta tapahtuvat mittaukset ovat:

- tilan kokonaissähkönkulutus
- tilan kylmän- ja lämpimän käyttöveden mittaus
- tilan lämmitys- ja jäähdytysenergian mittaus.
- kaukolämmön energiamittaus
- kiinteistön sähkömäärä
- IV:n sähkö
- jäähdytyksen sähkö
- autohallin sähkö

Kojamo hyödyntää olemassa olevia järjestelmiään asukkaiden informoinnissa ja toteuttaa omaan hankkeeseensa liittyvät palvelut ja hallinnoinnin omien järjestelmiensä kautta.

Korttelin jätehuolto

Jätehuolto on alueellinen imujätejärjestelmä.

Hiiliniukat rakennusmateriaalit

Materiaalivalinnat on tehty hiilijalanjäljen perusteella.

Koulutus ja ohjeistus

Korttelissa toimivilla on merkittävä rooli pyrittäessä vähähiiliseen toimintatapaan. Ihmisten käyttäytymiseen ja arkipäivän valintoihin voidaan vaikuttaa mm. tiedottamisella, esim. pilvipalveluun sijoitetulla ohjeistuksella, jonka kautta asukas voi myös seurata kulutustietojaan omalta tietokoneelta.

Energia ja innovaatiokortteli Airut, Jätkäsaari.
Energia ja innovaatiokortteli Airut, Jätkäsaari.

Toteuttaja: Att
Yhteistyötahot: Arkkitehtitoimisto HMV Oy, Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy
Kalasatama, Antareksenkatu 3
Valmistunut 2012 

City-talon asunnot on suunniteltu erilaisille ruokakunnille. Tyypillisiä asukkaita ovat mm. yksinhuoltajaperheet ja kahden itsenäisen aikuisen yhteisasuminen. Asuntojen suunnittelussa on huomioitu ruokakuntien vaihteleva asukasmäärä, mm. lasten viikonloppuasuminen. Tästä syystä asuntoihin on suunniteltu makuualkoveja ja vaatehuoneita palvelemaan tämän tyyppistä asumista. Erityisesti kaksioihin on suunniteltu ”neutraalihuoneita” perinteisen olohuoneen ja makuuhuoneen sijaan.

Yksiöillä ja kaksioilla on ranskalaiset parvekkeet katujulkisivuissa. Ulko-oleskelutilat ovat kerroskohtaisia yhteisterasseja, jotka yhdistävät kaksi rakennusmassaa.

Asuntoja on yhteensä 63 kpl. Yleisin asuntotyyppi on kaksio. Asunnot ovat väljien porrashuoneiden ympärillä. Pienilläkin asunnoilla on poikkeuksellisen paljon julkisivuseinää ja asunnot ovat valoisat.

Yhteinen oleskelutila ja yhteissaunat sijoittuvat kattokerrokseen. Niihin liittyy suuret kattoterassit ja viherkatot, joissa on sekä ruukkupuutarhamaisia että maksaruohokatto-osia.

City-talo on Kalasataman autopaikattoman korttelin toinen asuinrakennus. Autopaikkojen puuttumista on kompensoitu normaalia paremmilla polkupyörän säilytystiloilla sekä mopotallilla. Kullekin asunnolle on nimetty huoneluvun mukaisesti omat, huoneistonumerolla merkityt säilytyspaikat. Polkupyörien säilytystiloihin on käynti suoraan porrashuoneista sekä yhteys ulos. Lisäksi rakennuksessa on erillinen polkupyörien huoltotila. Yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikat sijoittuvat korttelin lähelle.

Citytalo Kalasatamassa
Citytalo Kalasatamassa Antareksenkatu. Kuva: Simo Karisalo

Toteuttaja: NREP ja Rakennusliike Reponen Oy
Yhteistyötaho: Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy
Länsisatama, Bahamankatu
2020 –

Hankkeessa tarkastellaan vaativan energiatehokkuustavoitteen (E=90) ja laadukkaiden luonnonvalo-olosuhteiden toteuttamista kantakaupunkimaisessa umpikorttelirakenteessa. Tarkoituksena on toteuttaa Suomen ensimmäinen lähes nollaenergiakerrostalo. Energiatehokkuustavoitteella ennakoidaan tulevaa säädösohjauksen kehitystä.

Hankkeessa tarkastellaan rakennuksen muodon ja ikkunapinta-alan vaikutusta E-lukuun ja ostoenergiaan, joka määrittää energiankäytön ylläpitokustannuksia. Tulokset esitetään graafisesti siten, että tulosten perusteella voidaan osoittaa, kumpi edellä kuvatuista tekijöistä vaikuttaa merkittävämmin tilojen lämmitysenergiankulutukseen nykyaikaisessa asuinkerrostalossa.

Hankkeessa tarkastellaan myös lasitettujen parvekkeiden muodostaman puskurivyöhykkeen vaikutusta E-lukuun ja ostoenergiaan. Parvekevyöhykkeen vaikutusta energiatehokkuuteen on tutkinut mm. DI Kimmo Hilliaho TTY:ssä. Hilliahon simulaatio- ja mittaustulosten mukaan lasitettu parveke voi vähentää tilojen lämmityksen ostoenergiankulutusta 4–11 %. Toteutuvaan säästöön vaikuttaa kuitenkin merkittävästi parvekkeen käyttö. Tiivis kaupunkirakenne vaikuttaa parvekelasituksella saavutettavaan hyötyyn.

Hankkeessa arvioidaan myös E-lukutavoitteen toteutettavuutta ja erityisesti, sitä, rajoittaako vaativa E-lukutavoite (E=90) suunnitteluratkaisuja esimerkiksi päivänvalo-olosuhteiden tai muiden laadukkaan asuntoarkkitehtuurin osatekijöiden osalta.

Hankkeessa seurataan myös rakentamisen energiatehokkuutta koskevan säädösohjauksen kehittymistä.

Energiatehokas ja valoisa kerrostalo Länsisatamassa Bahamankatu. Kuva: Havainnekuva
Energiatehokas ja valoisa kerrostalo Länsisatamassa Bahamankatu. Kuva: Havainnekuva

Toteuttaja: Basso Building Systems Oy
Kalasatama, Työpajanpiha
2019 – 2023

EXCESS-plusenergiatalon kehitysprojekti käynnistyi lokakuun 2019 alussa. Hankkeessa on mukana 21 osapuolta kahdeksasta maasta ja se rahoitetaan EU:n Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Tämän nelivuotisen projektin tavoitteena on osoittaa, että matalaenergiataloista on mahdollista siirtyä plusenergiataloihin. Plusenergiatalolla tarkoitetaan rakennusta, joka tuottaa vuositasolla enemmän energiaa kuin se kuluttaa. Projektissa rakennetaan neljä pilottihanketta neljälle Euroopan eri ilmastovyöhykkeelle: pohjoiselle ilmastolle (Suomi), mannerilmastolle (Itävalta), Atlantiselle meri-ilmastolle (Belgia) ja välimerelliselle ilmastolle (Espanja).

EXCESS-projektissa yhdistetään olemassa olevia yksittäisiä teknologioita ja paikallista uusiutuvaa energiatuotantoa sekä kehitetään tuotteita, jotta voidaan saavuttaa plusenergiatalon vaatimukset kussakin neljässä erilaisessa ilmastossa. EXCESS-projektin tavoitteena on siis kehittää kokonaiskonsepti olemassa olevista teknologioista ja jatkokehitettävistä tuotteista. Plusenergiatalon perusteknologiat ovat jo pitkälti olemassa ja tuotteet jo osittain markkinoilla, mutta tuotteiden integroitu älykäs kokonaispaketti puuttuu.

Pohjoisen ilmastovyöhykkeen pilottihanke rakennetaan Helsinkiin, jossa tekniikan keskiössä olevia 800 metriä syviä lämpökaivoja käytetään lämpöpumppujen avulla sekä lämmön tuotantoon että itse rakennuksen monella eri tavalla tuottaman ylijäämälämmön kausivarastointiin. Itävaltalaisessa pilottihankkeessa keskitytään erityisesti julkisivujen aurinkopaneeleihin ja maalämpöjärjestelmään, joka on yhdistetty sähköverkkoon älykkään laskutuksen avulla. Belgialaisessa pilottihankkeessa käytetään aurinkosähköä ja lämpöpumppuja sosiaalisessa asuntotuotannossa, jossa energiatuotannon joustavuutta lisätään integroimalla se alueelliseen kaukolämpöön. Espanjalainen pilottihanke perustuu suureen määrään aurinkosähköä, joka käytetään itse kiinteistössä ja ylijäämä varastoidaan akkuihin myöhempää käyttöä varten.

EXCESS-projektissa tavoitellaan käyttäjäystävällistä kokonaisjärjestelmää, jossa käytetään älykästä ITC-tekniikkaa paikallisen energian tuotannon, energian varastoinnin sekä kulutuksen optimoimiseksi rakennus- ja aluetasolla. Projektissa on tavoitteena osapuolten yhteistyön avulla innovointi ja monistettavan kokonaiskonseptin kehittäminen, jolla saadaan plusenergiakerrostalon toimintamalli vakiotuotteeksi asuntorakentamiseen.

Toteuttaja: Att
Yhteistyötaho: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy
Kalasatama, Arielinkatu 10
Valmistunut 2012

Kalasataman autopaikattomassa korttelissa, Studiotalossa, on autopaikattomia Hitas-asuntoja. Korttelissa ei ole asukaspysäköintiä. Sen sijaan polkupyörien säilytystilat ovat pienemmissä yksiköissä, lastenvaunu- ja rollaattorivarastot ovat reilut ja yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikat sijaitsevat lähellä.

Autottoman elämäntavan tukemiseksi hankkeessa korostettiin polkupyörien säilytystilojen laajuutta ja saavutettavuutta. Polkupyörien sisäsäilytyspaikkoja toteutettiin 176 paikkaa (3,91 polkupyöräpaikkaa per asunto).

Hankkeessa kehitettiin loft-konseptia mukaillen studioasuntoja, joissa on normaalia korkeampi huonekorkeus, pintojen materiaalin tuntu ja totutusta poikkeavia tilajärjestelyjä. Ikkunat ulottuvat pääosin lattiaan saakka ja komeroiden sijaan useimmissa asunnoissa on vaatehuoneita. Pintojen materiaalintuntu on toteutettu mm. käyttämällä asunnon sisätiloissa osassa seiniä tiilimuurauspintoja sekä antamalla pilari-laatta-rakenteen näkyä. Ratkaisu tuo tavanomaisesta karheampaa materiaalisuutta asuintiloihin ja on sisätilojen ulkoasun tärkeä yksityiskohta.

Tilallista väljyyttä toteutettiin huonekorkeutta lisäämällä ja jättämällä osa toimintoja rajaavista asuntojen sisäseinistä asukkaan harkinnan mukaan toteutettaviksi. Asukkaan valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi asuntojen väljyysvaihtoehtoja tarjottiin kolmen tasoisina: osa toteutettiin tilallisesti tavanomaisin asuinhuonein, osa täysin avoimina ja osa tältä väliltä. Mahdolliset väliseinien sijainnit toteutettiin esimerkinomaisesti kaikkiin asuntotyyppeihin.

Julkisivujen arkkitehtuurissa on tavoiteltu vähäeleisyyttä ja vältetty irrallisia yksityiskohtia.

Autopaikaton kortteli Kalasatamassa.
Autopaikaton kortteli Kalasatamassa.

Toteuttaja: Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS
Yhteistyötaho: Arkkitehtitoimisto Konkret Oy
Vuosaari, Retkeilijänkatu 11
2019–2020

 

Kehittämisteemoja ovat uudentyyppiset ja monipuoliset yhteistilat yhdistettyinä miniasuntoihin, rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen toteuttaminen kustannustehokkaasti, modulaarisuuden hyödyntäminen täydennysrakentamisessa sekä rakentamisen sujuvuus ja työmaa-aikainen kosteudenhallinta.

Huoneistojako on toteutettu siten, että nykyiset julkisivut voitiin säilyttää mahdollisimman ennallaan, jolloin saavutettiin kustannustehokas sekä ekologinen ratkaisu. Miniasuntojen koko on 16,5 -17,5 m2, näitä asuntoja hankkeessa on yhteensä 80 kpl. Rakennusmassan kulmiin muodostui isompia asuntoja, kooltaan 25-47 m2, näitä asuntoja hankkeessa on yhteensä 20 kpl.

Hankkeessa asuntolahuoneita on paljon, joten kerroksia on haluttu personoida väreillä omanlaisikseen. Kullakin kerroksella on oma tunnusvärinsä, joka toistuu käytävien ja yhteistilojen tehosteseinissä, sohvien verhoiluissa sekä asuntojen kattolampuissa.

Pohjakerroksessa Retkeilijänkadun varrella sijaitsee suurin osa opiskelijoiden yhteistiloista. Sisäänkäynnin yhteydessä on tilava kahvihuone/yhteiskeittiö, joka yhdistyy suurilla lasiovilla aulatilaan.

Polkupyöräsäilytys on haluttu tuoda katutasoon käytön sujuvoittamiseksi, näkyvä paikka lisää myös säilytyksen turvallisuutta. Polkupyörävarastossa jokaiselle opiskelijalle on oma numeroitu polkupyöräpaikkansa. Uudentyyppinen lounge-pesula mahdollistaa opiskelun ja oleilun pyykinpesun ohessa. Pesulan vieressä on kuntosali, joten pyykinpesuun voi myös kätevästi yhdistää treenit. Käytävän toisella puolella on kaksi tilavaa saunaa. Pesula ja saunat opiskelijoiden on mahdollista varata lyhyelläkin varoitusajalla mobiilisovelluksen kautta.

Ylemmissä kerroksissa opiskelijoille on tarjolla opiskelu- ja yhteistyötiloja pääporrashuoneen ja hissiaulan yhteydessä, sekä pienemmät rauhalliset lukunurkat sekä talon itä- että länsipäädyissä. 3.kerroksessa on lisäksi yhteiskeittiö. 2. ja 4.kerroksissa on vastaavalla paikalla keittiövaraus, jolloin tulevaisuudessa nämä tilat on mahdollista muuntaa yhteiskeittiöiksi tarvittaessa.

Kellarikerroksessa sijaitsevat opiskelijoiden irtaimistovarastot sekä toimistotalon entinen ruokasali ja valmistuskeittiö, jotka on vuokrattu ulkopuoliselle yrittäjälle. Ylimmässä kerroksessa sijaitsevat lisäksi toimistoaikojen jäljiltä sauna- ja juhlatilat, joita on mahdollista hyödyntää esimerkiksi ravintolayrittäjän toimesta eteenpäin vuokrattavina tiloina.

  • Hankkeen bruttoala 4696 brm2
  • Kerrosala 2917 kem2
  • Asuntolahuoneiden pinta-ala 1975 hum2
  • Opiskelijoiden yhteistilojen pinta-ala kerroksissa 1-4 571 hum2
Hoasin Hima-miniasunnot Vuosaari.
Hoasin Hima-miniasunnot Vuosaari.

Toteuttaja: NCC, Fennia
Yhteistyötaho: Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen
Viikki, Viikinportti 2, 4
Valmistunut 2012

 

Itsenäinen kerrostaloasunto hankkeessa on 166 asuntoa, 71 Hitas-omistusasuntoa ja 95 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä asuntokohtaista itsenäisyyttä ja siten joustoa yksilöllisempiin asumistarpeisiin. Teknisin ratkaisuin ja huoneistokohtaisin kulutusmittauksin huolehditaan käyttökustannusten kohdentumisesta tavoitteena asumisvaiheen säästöt. Kehittämisteemat kohdistuivat painotetusti hitas-asuntoihin. 

Kantavana ideana on ollut tuoda kaikki mahdolliset toiminnat asuntojen yhteyteen. Jokaisen asunnon yhteydessä on noin 5 m²:n suuruinen irtaimistovarasto, joka aukeaa joko eteiseen tai porrashuoneeseen. Jokaisessa huoneistossa on mm. sauna ja pyykinpesutilat. Parvekkeet ovat suuria ja ne voidaan avata kesäisin, jolloin saavutetaan omakotitalon terassin avara tunnelma. Kohteessa on yhteinen saunaosasto näköalaterassein. Pyörätuolimitoitukselliset lasiseinäiset hissit soveltuvat myös lastenvaunujen, pyörien ym. irtaimen kuljetukseen. Kellarikerroksessa ei ole lainkaan yhteistiloja tai varastoja.

Käyttötaloudelliset asunnot on rakennettu lähes täysin itsenäisiksi. Huoneistot on varustettu huoneistokohtaisilla sähkö- ja vesimittareilla ensimmäisenä Suomessa.

Itsenäinen kerrostaloasunto Viikki. Kuva: Simo Karisalo
Itsenäinen kerrostaloasunto Viikki. Kuva: Simo Karisalo

Toteuttaja: Oulun Rakennusteho Oy
Yhteistyötahot: ARK-house arkkitehdit Oy, Aalto-yliopisto
Länsisatama, Malagankatu 5
Valmistunut 2016

Hankkeeseen liittyvässä tutkimustyössä erityismielenkiinto kohdistui asumisen yksityisyyden rajapintaan sijoittuvaan ”harmaaseen vyöhykkeeseen”. Tavoitteena oli tutkia kuinka yhteisöllisyyttä voitaisiin tukea arkkitehtonisin keinoin. Tämä tarkoitti mm. asuinkerrostalon anatomian purkamista yksityisyyden kannalta hierarkialtaan eriluonteisiin osiin ja vyöhykkeisiin.

Christopher Alexander on jo 1960-luvulla kirjoitetussa kirjassaan ”Pattern Language” jakanut tilan ominaisuudet neljään eriluonteiseen osaan: yksityinen, puoliyksityinen, puolijulkinen ja julkinen. Tätä perusjakoa seuraamalla ja näiden eriasteisten vyöhykkeiden reuna-alueiden tietoisella suunnittelulla voidaan asuinkerrostalon tilahierarkiaa rikastuttaa. Tavoitteena hakkeessa oli synnyttää uudenlaisia tiloja sosiaalisille kohtaamisille ja yhteisöllisyydelle.

Tavoitteiden saavuttaminen ja konkreettisten esimerkkien synnyttäminen edellytti hankkeen osapuolilta sitoutumista. Edellytyksenä oli mm. perinteisten tunnuslukujen uusi tulkinta. Esimerkiksi porrashuoneiden syöttötehokkuutta mittaava laskutapa on perustunut karkeaan tilahierarkian tulkintaan hyväksyen esimerkiksi porrashuoneissa vain yksityisen ja julkisen välisen yksiulotteisen rajapinnan. Mahdollisuudet ulottaa puoliyksityinen tila porrashuoneen puolelle tai täysjulkinen tila porrashuoneeseen ovat olleet mahdottomia mm. karkeistavien hinnoitteluperusteiden vuoksi.

Kun yksityisen tilan luovuttaminen yhteiseen hyvään ja vastavuoroisesti osaomistus julkiseen tilaan saadaan arkkitehtuurin keinoin ratkaistua luontevasti, voidaan synnyttää hierarkialtaan paljon nykyistä avoimempia asuinkerrostaloja. Tämä edellyttää nykyistä tarkempaa vyöhykkeiden symbolista rajausta arkkitehtuurin keinoin. Esimerkiksi porttiaiheet, materiaalien ja värien vaihtuminen ja tilan korkeussuunnassa tapahtuva vaihtelu ovat keinoja merkitä eri reviirejä. Erilaisten tilojen ja pintojen jäsennyksellä voidaan tilan virtaaminen yksityisestä julkiseen saada jatkumaan mielenkiintoisena mutta selkeästi hahmotettavana sisätiloista julkisiin katutiloihin asti. Samassa asuinkerrostalossa voidaan lisäksi toteuttaa rinnan eri typologioita.

Yhteisöllinen talo, Pablo Jätkäsaaressa. Kuva: Havainnekuva
Yhteisöllinen talo, Pablo Jätkäsaaressa. Kuva: Havainnekuva

Toteuttaja: Saraco Oy
Yhteistyötaho: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy
Jätkäsaari, Juutinraumankatu 6
Valmistunut 2013


Päätavoitteena hankkeessa oli kehittää konsulttivetoisesta ryhmärakentamisesta uusi toteutusmuoto kerrostalorakentamiseen. Toteutusmuodon tarkoituksena oli tuottaa asukkaille selkeä hintaetu verrattuna grynderirakentamiseen.

Saracon mallissa asukkaat toimivat asuntoyhtiön perustajaosakkaina, ja asunnon hankintahinta muodostuu hankkeen todellisten kustannusten perusteella. Tälle vastakohtana on grynderituotanto, jossa rakennuttaja pyrkii maksimaaliseen projektikatteeseen kustannussäästöillä ja mahdollisimman korkealla myyntihinnalla.

Muina tavoitteina oli tarjota lapsiperheille ja heidän aikuistuvalle nuorisolleen ja/tai ikääntyville vanhemmilleen asuntoratkaisuja, joita kantakaupungissa ei ole tarjolla: isohkoja perheasuntoja, joihin voi yhdistää pienemmän sivuasunnon.

Lisätietoa ryhmärakennuttamisesta www.asuntohankkeet.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Sukupolvitalo Jätkäsaari.
Sukupolvitalo Jätkäsaari.

Toteuttaja: Bonava Suomi Oy
Yhteistyötaho: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy
Haaga, Eliel Saarisen tie 44, Eliel Saarisen polku 3 (Isonnevantie 16e)

Valmistunut 2019
 

 

Rakennustyyppi mahdollistaa pientalomaisen asumisen myös tiiviimmin rakennetussa ympäristössä. Hissillä tai portaikon kautta pääsee suoraan omalle kerrospihalle, jolta on käynti asuntoon. Kerrostasolla on ainoastaan kaksi huoneistoa.

Kaikki asunnot ovat kolmeen suuntaan aukeavia, muodoltaan selkeitä päätyhuoneistoja, joiden sisäinen muuntelu on helppoa. Myös asuntojen välisen seinän paikka makuuhuonevyöhykkeellä on kerroksittain valinnainen. Asuntoon käydään sisään oman kerrospihan kautta.

Rakennuksessa asutaan oman kookkaan kerrospihan äärellä. Talon liikkumisratkaisusta johtuen pihaa käytetään päivittäin ympäri vuoden. Pihan koko ja sijainti tarjoavat asukkaille mahdollisuuksia monipuoliseen ulkotilan käyttöön: leikkiin, oleskeluun, ruukkupuutarhan kasvatukseen, ruokailuun, grillaukseen, pyykin kuivaukseen, pyörän korjaukseen, nikkarointiin jne. Pihatila on lasitettu.

Muunneltavissa pohjaratkaisuissa asunnon sisäisten säilytystilojen määrää ja sijaintia on mahdollisuus varioida. Tavanomaiset kerrostalon säilytystilat (irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarastot) löytyvät rakennuksen pohjakerroksesta. Helpon hissiyhteyden päässä sijaitseva kerrospiha tukee sujuvaa arkea: lastenvaunut, rullalaudan, rollaattorin tai kumisaappaat voi halutessaan säilyttää asunnon ulko-oven tuntumassa.

Rakennuksen ehjä ja kuutiomainen muoto on energiataloudellinen. Parhaaseen ilmansuuntaan sijoitettu kerrospihavyöhyke suojaa asuntoja ylilämpenemiseltä.

Toukokuussa 2021 toteutetulla asukaskyselyllä kartoitettiin asetettujen tavoitteiden toteutumista ja asukkaiden tyytyväisyyttä. 91 % vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen uuteen kotiinsa. Eniten kiitosta kodit saivat kerrospihoistaan, korkeasta huonekorkeudestaan sekä valoisuudestaan. Sijainnin lisäksi ostopäätökseen vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat kohteen erityispiirteet (kerrospiha, huonekorkeus jne.), asuntopohjat sekä se, että kyseessä oli uudiskohde. Asukkaat ovat käyttäneet omaa kerrospihaansa erityisesti ruokailuun ja oleskeluun, viljelyyn sekä säilytykseen.

Kerrospihatalo-hankkeen loppuraportti

Hankkeen asukaskyselyn tulokset

Kerrospihatalo, Haaga
Kerrospihatalo, Haaga

Toteuttaja: Basso Building Systems Oy, Kojamo Oyj ja SSR Uusimaa Oy
Yhteistyötahot: Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy 
Kivikko, Paukkulantie 2
Valmistunut 2020

Helsingin kaupunki toteutti vuonna 2016 ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelynä käydyn Kohtuuhintainen kerrostalo -kilpailun, jonka tavoitteena oli löytää uusia ratkaisuja kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen. Kilpailun tuloksena valittiin toteuttajat kahdelle kerrostalotontille, Kivikkoon ja Laajasaloon. Hankkeen tarkoituksena oli pyrkiä antamaan rakennusalan toimijoille mahdollisuus todellisten hankkeiden kautta osoittaa ratkaisut, joilla asunnot on mahdollista toteuttaa kohtuuhintaisina.

Kohtuuhintaisuuden keinona Kivikon hankkeessa oli konseptirakentaminen. Toinen teema oli energiatehokkuus, johon pyrittiin talotekniikan keinoin. Kohteessa on kahdessa rakennuksessa yhteensä 106 asuntoa. Toinen rakennuksista on nelikerroksinen sivukäytävätalo, toinen kaksikerroksinen rivitalo. Puolet asunnoista on puolihitas-asuntoja, puolet vapaarahoitteisia omistusasuntoja.

Kivikon kohtuuhintainen kerrostalo.
Kivikon kohtuuhintainen kerrostalo.

Toteuttaja: Fira Oy
Koskela, Koskelantie, tontti 26972/1
2018 –

Koskelan elinkaarikortteli on kolme eri kehittämisteemaa yhdistävä hanke. Yksi kehittämiskohteista hankkeessa on syvälämmön hyödyntäminen uudella tapaa maalämmön energiantuotannossa. Toinen kehittämisteemoista on osuuskunta-asumisen malli, joka tarjoaa uudenlaisen asukaslähtöisen tavan rakennuttaa ja hallinnoida asuinrakennuksia. Kolmantena kehittämisteemana on konsepti, jossa tarkastellaan ikääntyvän väestön mahdollisuutta järjestää asumiseen liitettyjen hoivapalveluiden organisointi ja rahoitus itsenäisesti.

Koskelan kortteli on osa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Koskelan sairaala-alueen täydennysrakentamista. Alue muuttuu vähitellen pääosin asuinalueeksi. Entisen sairaalan rakennukset ovat asemakaavassa suojeltuja, ja uudisrakennukset sopeutetaan kaupunkikuvallisesti nykyiseen rakennuskantaan. Osuuskuntatalot ovat korttelin matalampia rakennuksia ja ne sijoittuvat Rohtotarha-puiston reunalle. Korttelissa on suojainen sisäpiha, jonka alla on paikoitushalli. Koskelantien puoleiset rakennukset suojaavat pihaa liikenteen ääniltä. Korttelipihan läpi kulkee pihapolku, jonka varrella olevat leikki- ja oleskelualueet ovat asukkaiden yhteisessä käytössä.

Hankkeen rakennusoikeus on 12 300 kerrosneliömetriä ja asuntoja rakennetaan 220.

Syvälämmön hyödyntäminen

QHeat Oy:n (perustettava yhtiö) tavoitteena oli rakentaa kustannuksellaan kortteliin keskitetty lämpökeskus, josta geotermisesti hankittu energia olisi jaettu kullekin korttelin taloyhtiölle. Kukin taloyhtiö olisi tullut tekemään lämmöntoimitussopimuksen QHeatin kanssa. Sopimus olisi ollut 18 vuoden mittainen, jonka jälkeen sopimus olisi jatkunut kuten normaali kaukolämpösopimuskin. Liittymismaksun suuruus olisi noudatellut kaukolämpösopimuksen tariffeja. Kukin taloyhtiö olisi voinut halutessaan valita taloonsa asuntojen viilennyksen.

Syvälämmön hyödyntäminen hankkeessa ei toteutunut. Loppuraportti suunnitteluvaiheen tuloksista:
Qheat Koskelan alueverkko -loppuraportti

Osuuskunta-asuminen

Asumisosuuskunta on uudenlainen tapa tuottaa ja hallinnoida asuntokiinteistöjä. Asukkaan hallintaoikeuden perusteena on osuuskunnan ja asukkaan välille tehtävä vuokrasopimus.

Vuokrasopimuksen tekemisen ehtona on, että henkilö on hankkinut omistukseensa vähintään asunto-osuuskunnan osuuden.

Vuokrasopimus ja osuus yhdessä ovat perusteena osuuskunnan jäseneksi liittymiselle. Jäsenenä osuuskunnassa voi olla vain yksityishenkilöitä. Osuuskunnan jäsenillä ei ole oikeutta luovuttaa vuokraoikeutta edelleen, vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Osuuskunta rahoitetaan valtion takaamalla lainalla ja asukkaiden rahoitusosuus on alustavan tiedon mukaan 10 % asunnon kokonaisarvosta. Tavoitteena on, että omarahoituksen ansiosta asunnon kuukausivuokra muodostuisi noin 15 % vastaavan hintaista ja vastaavanlaista vapaarahoitteista vuokra-asuntoa edullisemmaksi. Vuokra seuraa todellisia toteutuvia kustannuksia. Lainojen lyhentäminen suojaa kustannusten nousulta.

Pilottihankkeen tärkeimmät testattavat asiat ovat:

  • Uusi rahoitus- ja hallintamuoto (vuokraoikeusosuuskunta, josta käytetään nimeä asumisosuuskunta). 
  • Takauslainan käyttäminen vuokralaisten itse omistaman ja hallinnoimaa osuuskunnan
    rahoittamiseen 
  • Siltarahoitus, jolla asukkaiden liittymismaksut saadaan kohtuullisiksi, mutta palveluntuottajille
    taataan hankkeen etenemisen mukaiset maksusuoritukset 
  • Osuuskunnan perustaminen osana rakennushanketta ja asukkaiden liittyminen suoraan
    osuuskuntaan.

Hankkeen aikana raportoidaan siitä, miten asukkaiden liittyminen rakennusvaiheessa on toteutunut. Tutkittavia kysymyksiä ovat se millaisia vaikutusmahdollisuuksia asukkaille on tarjottu sekä millaisia odotuksia asukkailla on uudesta mallista. Hankkeen valmistumisen jälkeen raportoidaan siitä onko hallintamuodolla vaikutusta asumisen hintaan sekä siitä miten rakentamisen, perustamisen ja liittymisen prosessi on sujunut asukkaiden näkökulmasta. 

Lisätietoa asumisosuuskuntatalo Koskelan Lehmuksesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Liberty Life Concept

LLC-konseptin (Liberty Life Concept) tavoitteena oli vapaarahoitteinen asunto-osakeyhtiö, jonka suunnittelussa ja elinkaariajattelussa olisi otettu huomioon asukkaiden ikääntymisestä aiheutuva luonnollinen palveluntarpeen kasvu. Konseptissa oli tarkoitus tutkia myös, voisiko osakkeenomistaja halutessaan rahoittaa oman osuutensa hoivapalveluista ostamalla itselleen ylimääräisen vuokra-asunnon samasta kiinteistöstä.

LLC-konsepti hankkeessa ei toteutunut. Yksi kariutumisen syistä oli, ettei syvälämmön hyödyntäminen korttelissa onnistunut. Myös asuntojen määrä kohteessa jäi suunniteltua pienemmäksi, mikä vaikutti konseptin toteutumiseen. Kohteessa onnistuttiin kuitenkin kiinnittämään huomiota asuntopohjiin, viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta parantaviin yksityiskohtiin, kuten helposti puhdistettaviin materiaaleihin ja valaistukseen, mitkä tukevat ikääntyneiden asumista.

Koskelan elinkaarikortteli.
Koskelan elinkaarikortteli.

Toteuttaja: Att
Yhteistyötahot: Rakennusliike Reponen Oy, Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy
Viikinmäki, Hernepellontie 26
Valmistunut 2011

Hankkeessa luotiin menettelytapa vähäpäästöisten matalaenergiantalojen rakennuttamiseksi ja toteuttamiseksi Helsinkiin. Hanke toteutettiin yhteistoimintaurakkana, jossa rakennuttajan tavoitteet oli määritelty mahdollisimman tarkasti.

Matalaenergia-asiat huomioitiin mm. rakenteissa (eristeiden paksuudet ja materiaalit), ilmanvaihdossa (lämmöntalteenotto) ja lämmitysmuodossa (ilmalämmitys). Kestävän kehityksen ja energiansäästön mahdollisuuksia tutkittiin ja jalostettiin kohteen luonteeseen sopiviksi.

Kohteen suunnittelussa ja talotekniikassa huomioitiin muun muassa seuraavia asioita:

Huoneistokohtainen tekniikka siirrettiin keskitettyihin kuiluihin, joihin on pääsy suoraan porrashuoneesta. Huoltotoimenpiteet suoritetaan porraskäytävän kautta.

Tuloilma otetaan rakennukseen porraskohtaisesti viileältä koillisen puolelta ja johdetaan porrashuoneessa edelleen huoneistokohtaisiin tekniikkakuiluihin.

Molempien autohallien poistoilma imetään keskitetysti keskimmäisen lamellin takaosaan varatun teknisen tilan kautta ja johdetaan suoraan vesikaton yläpuolelle.

Parvekkeet kannatetaan itsenäisenä vyöhykkeenä, jolloin vältytään julkisivua ja rakenteita puhkovilta kylmäsilloilta. Parvekkeet jäykistetään etureunastaan metallisälerakenteilla, jotka jäsentävät julkisivuja ja luovat lasitusten kanssa rakennuksen ulkoasun.

Kaakkoon ja lounaaseen avautuvat parvekkeet ovat kokonaan lasitettuja ja parvekkeiden syvyys on suunniteltu niin, että lämpimimpinä kesäaikoina ne varjostavat huoneistoa liialta auringon lämmöltä. Lasitukset heijastavat auringon säteilyä ja vaimentavat liikennemelua. Aurinkoenergian hyödyntäminen on huomioitu paneelivarauksilla kerrostalojen katoilla. Myös parvekkeiden metallisälerakenteisiin on mahdollista integroida aurinkopaneeleita.

Kaikki ikkunat ja ikkunaovet ovat A-energialuokan matalaenergiaikkunoita.

Matalaenergiatalo, Viikinmäki. Kuva: Simo Karisalo
Matalaenergiatalo, Viikinmäki. Kuva: Simo Karisalo

Toteuttaja: Att
Yhteistyötaho: Arkkitehtitoimisto HMV Oy
Jätkäsaari, Suezinkatu 8, Kap Hornin katu 7
Valmistunut 2012


Hankkeessa tutkittiin autopaikkojen kustannusten eriyttämistä asuntojen myynnin yhteydessä. Myyntivaiheessa osaan asuntoja kytkettiin autopaikka todellisella kustannuksella. Kortteli sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kaavan vaatimista autopaikoista toteutettiin noin 65 prosenttia.
Autopaikoista tehtiin erilliset osakkeet.

Marco Polo Jätkäsaari. Kuva: Kuvio
Marco Polo Jätkäsaari. Kuva: Kuvio

Toteuttaja: YIT
Yhteistyötahot: YIT Kiinteistötekniikka Oy, Arkkitehdit NRT Oy
Lauttasaari, Purjeentekijänkuja 1, 3, 5, 7, 9, 11, 13
Valmistunut 2014

Kortteli edustaa uudenlaista merellistä kaupunkiasumista Helsingissä. Kortteliin toteutettiin seitsemän taloyhtiötä, joita kaikkia yhdistää edistyksellinen ilmastointi-, lämmitys ja jäähdytystekniikka sekä upea sijainti. Ainutlaatuinen kortteli huipentuu rannassa kaksikerroksisiin, osittain veden päälle rakennettuihin asuntoihin.

Hankkeessa toteutettiin korkealaatuiset asumisolosuhteet ekologisesti kestävällä tavalla sekä luotiin asukkaalle helppokäyttöinen käyttöliittymä lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon ohjaukseen hyödyntäen uudenaikaisen automaatiojärjestelmän mahdollisuudet. Jäähdytyskaudella hyödynnetään merivedessä olevaa energiaa.

Asukkaan käyttötottumuksia ohjataan energiaystävälliseksi järjestelmästä saatavan seurantainformaation avulla. Huoneistot on varustettu automaatiojärjestelmällä, joka ohjaa keskitetysti ilmanvaihto-, lämmitys-, jäähdytys-, merivesi- ja vedenmittausjärjestelmiä. Järjestelmällä voi helpon käyttöliittymän avulla säätää tarkasti ja yksilöllisesti kaikki huoneet asukkaan oman valinnan mukaisesti.

Kiinteistö on liitetty palveluun, jolla toimivuutta seurataan kiinteistö-, asunto- ja huonekohtaisesti. Järjestelmän tuottama mittaustieto tallennetaan ja analysoidaan.

Arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti kohde edustaa kunnianhimoista suunnittelua. Rakennuskokonaisuus muodostaa kampamaisen sommitelman, joka terassoituu rantaa kohden. Kaksikerroksisina rakennuksen uloimmat osat ulottuvat kolmena eri puikkona laiturirakenteella meren päälle. Kerrosalaa kohteessa yhteensä 21 000 k-m², asuntoja 225 kpl.

 

Merenkulkijanranta, Lauttasaari.
Merenkulkijanranta, Lauttasaari.

Rakennuttaja: TA-asumisoikeus
Yhteistyötahot: NEAPO Oy ja Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy
Myllypuro, Kivensilmänkuja 6
Valmistunut 2012

Hankkeessa toteutettiin Suomen ensimmäinen modulaarinen kerrostalo esivalmistetuista asuntomoduuleista.

Asunnot rakennettiin, sisustettiin ja kalustettiin valmiiksi tehtaassa siten, että yksi asunto oli yksi moduuli. Myös hissitorni ja porraskäytävämoduulit valmistettiin vastaavalla tavalla. Moduulit koottiin tontilla kerrostaloksi ja rakennus viimeisteltiin paikan päällä. 

Modulaarinen kerrostalo, Myllypuro.
Modulaarinen kerrostalo, Myllypuro.

Toteuttaja: Hartela
Haaga, Eliel Saarisen tie 42
Valmis 2019

Hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin uudentyyppistä rakennuttamisprosessia ja siihen tarvittavia rakenteellisia ja taloteknisiä ratkaisuja. Lisäksi hankkeessa selvitettiin teema-asumisen vetovoimaisuutta, keskittyen erityisesti lapsiperheiden toiveiden mukaiseen kerrostaloasumiseen.

Asuntomyyntiin ja -tuotantoon luotiin uusi prosessi, jossa asunnon ostaja voi räätälöidä asunnon pohjaratkaisun ja kalustuksen vielä rungon pystytysvaiheessa. Samalla ratkaisu mahdollistaa uudenlaisen joustavuuden rakennuksen koko elinkaaren ajaksi niin käyttötarkoitusten kuin tilajärjestelyiden osalta. Hanke toteutettiin korotuslattiajärjestelmällä, jossa talotekniikka kulkee korotuslattian alla, mahdollistaen joustavan tilojen muuntelun myös taloyhtiön valmistuttua.

Hankkeessa toteutettiin asiakastutkimus, jolla oli merkittävä rooli hankkeen suunnittelussa. Asiakastutkimuksessa korostui erityisesti yhteistilojen toimivuus ja hyvin suunnitellun lopputuloksen merkitys. Hankkeessa yhteistilojen suunnitteluun otettiin mukaan myös asunnonostajia.

Muuntojoustava kerrostalo, Haaga.
Muuntojoustava kerrostalo, Haaga.

Toteuttaja: VVO-yhtymä Oyj
Yhteistyötaho: Arkkitehtitoimisto HMV Oy
Jätkäsaari, Juutinraumankatu 10
Valmistunut 2013

Hankkeessa luotiin uusi, vakiintuneita huoneistotyyppejä laadullisesti kehittyneempi malli pienehköille asunnoille ja niitä sisältävälle korttelille. Mallin kehittämisen lähtökohtana on ollut ns. slow housing- ajattelu.

Laadukas pieni asuntotyyppi autopaikattomassa kerrostalossa on saanut nimen Preesens. Asuntoratkaisun innovaationa oli pienehkö studioasuntotyyppi (noin 40–50+ m²), joka perustuu polveilevaan tilaratkaisuun alkovimaisilla ulokkeilla. Lisäksi ratkaisussa tutkittiin asunnon sisä- ja ulkotilan suhdetta sekä asumista palvelevien tilojen toimivuutta, erityiskohteena polkupyöräpaikkojen määrä ja laatu.

Pienasuntojen kehittäminen, Jätkäsaari. Kuva: Y-säätiö.
Pienasuntojen kehittäminen, Jätkäsaari. Kuva: Y-säätiö.

Toteuttaja: TA Rakennuttaja Oy
Yhteistyötahot: Helsingin Energia, Vapo Oy, Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy
Kivikko, Kivikonkaari 38 ja 40, Muinaisrannantie 3, vertailuhankkeina Tähtisaranpolku 3 ja Muinaisrannantie 7
Valmistunut 2018

Hankkeen tavoitteena oli minimoida kokonaissähköenergian (primäärienergian) kulutus.

Kohde on suunniteltu ja toteutettu täyttämään A-energiatehokkuusluokan vaatimukset. Ratkaisuissa on huomioitu myös kesäaikainen aurinkosuojaus.

Primäärienergiankulutus on minimoitu mm.

- rakentamalla yhteissaunat huoneistokohtaisten saunojen sijaan ja lämmittämällä tilat pääosin matalalämpöisellä vesikiertoisella lattialämmityksellä
- minimoimalla sähkölaitteiden energiankulutus varustamalla asuntokohtaiset lattialämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet kotona/pois -kytkimellä
- varustamalla asunnot, sauna ja kerhotilat pellettitakoilla, ottamalla yleisten saunojen pellettikiukailta lämpö talteen saunaosastossa käytettävään käyttöveteen. Pellettien käyttö huoneistokohtaisissa takoissa ja yhteissaunoissa täydentää kaukolämpöä sekä vähentää sähkönkulutusta. Pellettihuoltojärjestelmä on rakennettu talokohtaiseksi.

Kohteen energian käyttöä seurataan 2–3 vuotta talojen valmistumisen jälkeen. Energian käyttöä verrataan niin sanottujen passiivitalojen energiankulutukseen, mm. TA-Rakennuttaja Oy:n passiivitalohankkeeseen Oulussa sekä Keravalla sijaitsevaan kohteeseen, joka on muuten saman tyyppinen ja samoilla määräyksillä tehty kohde, mutta ilman edellä mainittuja primääripihi-teeman panostuksia.

Primääripihi kerrostalo on saanut World Architecture News 2018 -palkinnon.

Primääripihi kerrostalo, Kivikko. Kuva: Kuvio.
Primääripihi kerrostalo, Kivikko. Kuva: Kuvio.

Toteuttaja: A-Kruunu Oy, Yrjö ja Hanna -säätiö, Rakennusliike Reponen Oy
Yhteistyötaho: VTT
Kuninkaantammi, Taidemaalarinkatu 4, 6
Valmistunut 2018

Hankkeessa verrattiin puu- ja betonirunkoisten asuinkerrostalojen eroja suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa sekä käytön aikana. Rakennukset sijaitsevat vierekkäisillä tonteilla, joiden asemakaavat ovat samanlaisia. Rakennusten tilaohjelmat ja suunnitteluratkaisut materiaalia lukuun ottamatta ovat lähes samat.  Molemmilla tonteilla on maanalainen autohalli ja kellaritiloja, jotka on toteutettu kummallakin tontilla betonirakenteisina samanlaisella rakennejärjestelmällä.

Tutkimuksessa verrattiin suunnitteluun ja rakentamiseen käytettyä aikaa, rakennusten hiilijalanjälkeä, rakenteiden sisällä tapahtuvia kosteuksien muutoksia käyttöönoton jälkeen sekä asukastyytyväisyyttä.

Tulosten mukaan  rakennusmateriaalien hiilipäästöt olivat 20 prosenttia pienemmät puu- kuin betonitalossa. Kun otettiin 100 vuoden elinkaaren aikana myös energiankulutus huomioon, puurakenteisen kerrostalon päästöt olivat kuusi prosenttia pienemmät. Suunnittelu oli nopeampaa betonitalossa kun taas rakentaminen oli nopeampaa puutalossa. Asukkaat olivat yhtä tyytyväisiä kummassakin kohteessa.

Puu- ja betonirakentaminen, Kuninkaantammi.
Puu- ja betonirakentaminen, Kuninkaantammi.

Toteuttaja: A-Kruunu Oy
Yhteistyötaho: Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy
Kruunuvuorenranta
2016 – 2021

Hankkeessa kehitettiin korkotuettuun asuntotuotantoon sopiva ryhmävuokra-asumiskonsepti. Pääosin yhden hengen asuntokunnille suunnattu sosiaalisen kerrostaloasumisen malli antaa mahdollisuuden jakaa vuokra-asunto ennalta tuttujen tai tuntemattomien ihmisten kesken.

Konseptissa luotiin tilaratkaisultaan uusi asuntotyyppi, jossa yksityistä ja jaettua tilaa yhdistetään siten, että asukkaille pystytään tarjoamaan yksiön vuokratasoa vastaavalla vuokralla enemmän ja monipuolisempia tiloja. Jaetut asuintilat luovat puitteet sosiaalisten asuinyhteisöiden synnylle, mikä on tärkeä osa konseptia.

Hankkeen loppuraporttia varten tehdyn seurantakyselyn perusteella ryhmävuokra-asunnoissa asuvat ovat tyytyväisiä vuokrausprosessiin ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa yhteisön muodostamisessa ja yhteisön päätöksenteossa. Ryhmävuokra-asuminen on vastannut asukkaiden odotuksia tai jopa ylittänyt ne.

Loppuraportin mukaan malli on myös monistettavissa muille kuin yksinasuville. Parhaimmillaan konsepti hyödyttää rakennuttajaa yksiöitä edullisemmilla rakentamiskustannuksilla ja samalla asukasta yksiöitä edullisemmilla asumiskustannuksilla sekä yksiöitä laadukkaammalla sosiaalisesti ja tilallisesti rikkaalla asumisella.

Konseptin kehitystyössä tutkitaan jatkossa myös sijainnin vaikutusta ryhmäasumisen kiinnostavuuteen, ryhmävuokraukseen soveltuvia tilallisia malleja, muuntojoustavuutta, asukasvalinnan mekanismeja ja vuokraamiskäytäntöjä.

Loppuraportti

Asukaskysely

Ryhmävuokrauskonseptilla toimiva kerrostalo Helsingin Kruunuvuorenrannassa.
Ryhmävuokrauskonseptilla toimiva kerrostalo Helsingin Kruunuvuorenrannassa.

Toteuttaja: Setlementti-asunnot Oy, HOAS, Asuntosäätiö
Yhteistyötahot: CityInnoNets-projekti (Tekes, 2010-2011): Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, HSL, Seulo Palvelut Oy, Tekes, Movense Oy, Ympäristöministeriö, Aalto yliopisto, CIN-projekti (ARA, 2012): Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, HSL, Seulo Palvelut Oy, Tekes, Movense Oy, Ympäristöministeriö, Aalto yliopisto, Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy
Jätkäsaari, Länsisatamankatu 34, Hyväntoivonkatu 6, Hyväntoivonkatu 8
Valmistunut 2016

Hankkeen tavoitteena on ollut koerakentamisen avulla selvittää asumisen innovatiivisuutta usealla eri toiminta-alueella.
Korttelin kehittämisen tavoitteet ovat olleet:

1. Verkostojohtaminen, kaupunki-innovaatioiden jalkauttaminen korttelitasolle
2. Korttelin asumis- ja palvelukonsepti, palvelukonseptin luominen käyttäjälähtöisen prosessin avulla.
Alkuperäisenä kehittämisteemana oli myös moduuliarkkitehtuuri, modulaarisen esivalmisteisen rakennusteknologian kehittäminen kaupunkimaisessa ympäristössä. Moduulitoimittajan vetäydyttyä hankkeesta korttelissa luovuttiin moduulirakentamisesta.


Korttelissa on luotu tilat ja toimintamalli asukaslähtöiselle, monisukupolviselle ja kansainväliselle kortteliasumiselle, jossa ytimenä ovat korttelin sisäkatu, yhteispiha ja keskitetyt palvelut sekä kerroksiin rauhoitettu asuminen.


Kortteliin toteutettiin monipuolista kaupunkiasumista: vuokra-asuntoja opiskelijoille, seniorille ja vammaisille sekä Hitas-omistusasuntoja.


Hanke on palkittu Vuoden Parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinnolla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) sekä Yhdyskuntasuunnittelun seuran Ruusu 2017 -palkinnolla.

Sukupolvienkortteli.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Seminaariesitys 2017: Sukupolvienkortteli – yhteisöllistä kaupunkiasumista Jätkäsaaressa (pdf)

Seminaariesitys 2015: Konsulttialoitteinen ryhmärakentaminen / Sukupolviasuminen kerrostalossa (pdf)

Seminaariesitys 2013: CIN-innovaatiokortteli (pdf)

Sukupolvienkortteli, Jätkäsaari. Kuva: Kuvio.
Sukupolvienkortteli, Jätkäsaari. Kuva: Kuvio.

Toteuttaja: Asuntosäätiö, Kojamo, Fira
Yhteistyötahot: Helen Oy
Kalasatama, Fregatti Dygdenin kuja 4, Sompasaarenlaituri, Kaljaasi Fortunan katu
2016–2021

Hanke on energiatehokkaan asumisen kortteli, jossa rakennukset on suunniteltu ensimmäistä kertaa siten, että suunnittelussa maksimoidaan kokonaisenergiatehokkuus järjestelmä- ja kiinteistötasolla. VTT:n selvityksen mukaisesti uuden suunnittelukonseptin avulla kiinteistön uusiutuvan energian osuus koko lämmöntarpeesta on 55 prosenttia.  Suunnittelussa on hyödynnetty VTT:n kehittämää SunZeb-ratkaisua, joka perustuu aurinkoenergian hyödyntämiseen ja ylilämmön kierrättämiseen kaukolämpö- ja jäähdytysverkostossa.

Uusissa rakennuksissa lämpö- ja energiavirtojen hallinnan merkitys korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän. Aikaisemmin energiavirtoja on käsitelty erillään kiinteistökohtaisesti tai järjestelmätasolla. Vaikka Helsingin alueen energiatuotanto yhdistettynä energiatehokkaisiin rakennuksiin palkittiin 2015 maailman energiatehokkaimpana ratkaisuna, kiinteistöjen ja energiajärjestelmän yhteistyötä voidaan edelleen kehittää.

Erityisesti kesällä lämpöä kerääntyy kiinteistöihin liikaa. Aurinkosuojauksista ja edistyksellisestä kiinteistötekniikasta huolimatta, nykyisten rakennusmääräysten mukaisesti uusissa nollaenergiarakennuksissa tämä ylilämpö tulee usein poistaa kiinteistöistä.  Perinteisesti on ajateltu, että tätä hukkalämpöä ei voida hyödyntää. Ainoa vaihtoehto on ollut energian hukkaaminen taivaalle.

Uudessa konseptissa suuret ikkunapinnat tuovat auringon valon ja lämmön sisälle optimaalisesti kesällä ja talvella. Auringon energia ja muut hukkaenergiat kerätään kaukojäähdytyksen avulla talteen ja näin rakennus toimii uusituvan energian lähteenä. Aikaisemmin uutta järjestelmää on hyödynnetty vanhaan suunnittelufilosofiaan perustuvissa rakennuksissa.

Kehittyvään kaukolämpö- ja jäähdytysjärjestelmään liitetyt lähes nollaenergiarakennukset tuovat myös uuden ilmeen tulevaisuuden kaupunkikuvaan. Uusissa SUNZEB- konseptilla toteutetuissa lähes nollaenergiaratkaisuissa voidaan suosia suuria valoisia ikkunoita. Lämpöpumpuilla toteutetussa yhdistetyssä lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannossa rakennusten jäähdytys ei ole tulevaisuudessa energian tuhlaamista, vaan sen avulla kerätään energiaa. Näin uusituvan energian käyttö kaupunkialueella lisääntyy huomattavasti. Eri energiavirrat erotellaan ja jalostetaan oikeille lämpötilatasoille lämpöpumppulaitoksessa, jolloin ne ovat taas kaupunkilaisten käytössä – jäähdytykseen, lämmitykseen, lämpimään käyttöveteen.

Jäähdytyksen keräämä energia saadaan käyttöön ja tämän mahdollistavat kehittyneet ikkunat ja talotekniset järjestelmät yhdistettynä alueelliseen CHC-järjestelmään (Combined Heat and Cooling). Uuden teknologian hyödyntäminen ja eri järjestelmien yhteensovittaminen nostaa rakennusten energiatehokkuuden uudelle tasolle – samalla lisäten palvelutasoa ja viihtyisyyttä.

SunZeb-hankkeen loppuraportti (PDF)

SunZEB-energiatehokkuus kortteli, Kalasatama.
SunZEB-energiatehokkuus kortteli, Kalasatama.

Toteuttaja: A-Kruunu Oy
Yhteistyötahot: INARO, Johanna Lilius / Aalto-yliopisto
Kalasatama, Fregatti Dygdenin kuja 4
Valmistunut 2019

Lapsiperheiden sijoittuminen kantakaupunkiin on ollut kasvussa Helsingissä, ja pääkaupunkiseudulla on kasvava kysyntä kohtuuhintaiselle asumiselle. Perhemuodoissa on tapahtunut muutos, joka ei toistaiseksi ole heijastunut asumisratkaisuihin. Hankkeen alussa tehtiin kirjallisuusselvitys urbaanien lapsiperheiden asumisen muuttuneista tarpeista. Seuraavassa vaiheessa toteutettiin asukastutkimus, johon kuului haastatteluja ja asukastyöpajoja. Näin kartoitettiin kehittämisen ydinteemat. Hankittua tietoa sovellettiin suunnittelussa. Ydinteemoilla varmistettiin, että suunnittelu vastaa lapsiperheiden asumisen kannalta oleellisiin kysymyksiin.

Ydinteemat ja niistä johdetut suunnitteluratkaisut olivat:

  • Monipuoliset asuntotyypit: monipuoliset asuntotyypit; pientalo kerrostalossa
  • Asumiskustannukset: asuntopohjien tehokkuus; rakenne- ja julkisivuratkaisut
  • Joustavuus: monikäyttöisyys (halli ja huoneet -logiikka); ”kuisti”; neutraalimitoitetut makuuhuoneet ja säilytystila; alkovit
  • Toimivat yksityiskohdat: asunnon eteiskalusteet; kuraeteinen porrashuoneissa; reilun kokoiset parvekkeet; eri-ikäisten lasten leikki- ja pihakalusteet; yhteistilojen varausjärjestelmä; yhteistilojen sijainti pihatasossa; irtaimistovarastot asuntojen yhteydessä

Selvityksen pohjalta Sompasaareen suunniteltiin ja rakennettiin asuinkerrostalo lapsiperheiden tarpeet huomioiden. Suunnitteluratkaisuissa pyrittiin innovatiivisuuteen, korkealuokkaiseen arkkitehtuuriin, kohtuuhintaisiin rakentamis- ja asumiskustannuksiin sekä sosiaalisesti monipuoliseen ja yhteisölliseen kokonaisuuteen.

Noin vuosi kohteen valmistumisen jälkeen toteutettiin kyselyn ja haastatteluiden avulla jatkoselvitys asukkaiden kokemuksista kohteessa asumisesta. Palaute oli voittopuolisesti positiivista ja asukkaat olivat tyytyväisiä koteihinsa. Alkuperäisessä selvityksessä tunnistettuihin tarpeisiin vastaamaan valitut suunnitteluratkaisut – monikäyttöiset alkovit, reilun kokoiset parvekkeet, kuistieteinen asuntoihin, kuraeteinen porrashuoneeseen sekä irtaimistovarastot asuntojen yhteyteen – saivat kyselyssä ja haastatteluissa hyvän vastaanoton asukkailta. Asukkaat kiittelivät, että lapsiperheiden tarpeet oli otettu suunnittelussa huomioon. Selvityksessä nähtiin, että asumisen ratkaisut jakavat mielipiteitä ja ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä ja tarpeita. Tämä tukee käsitystä, että yhdellä asuntotyypillä ei voida vastata kaikkien tarpeisiin ja muunneltavuus on tärkeä ominaisuus asunnoissa.

Urbaanit lapsiperheet -hankkeen välivaiheen selvitys 19.10.2016 (pdf)

Urbaanit lapsiperheet loppuraportti (pdf)

Urbaanit lapsiperheet, Kalasatama.
Urbaanit lapsiperheet, Kalasatama.

Toteuttaja: TA-Rakennuttaja Oy, Rakennusliike Reponen Oy, Arkkitehtuuritoimisto Talli Oy, pihasuunnittelu LOCI maisema-arkkitehdit Oy, viherurakoitsija Työyhteenliittymä Vihermali Oy & Koiviston Vihertyö Oy, ideointi, luonnossuunnitelmat, kasvisuunnitelmat Roslings Manor Gardens
Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto
Jätkäsaari, Länsisatamankatu 36, Hyväntoivonkatu 4

Valmistunut 2017

Tavoitteena oli koerakentamisen avulla selvittää viherrakentamisen toimivuutta kerrostalon katoissa. Hankkeessa selvitettiin mm. miten viherkatto toimii vesikatteen mekaanisena suojana, sen vaikutusta hulevesien määrään ja laatuun. Samoin tutkittiin viherkaton käyttöä kattopuutarhana ja sen vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen. Myös julkisivujen viherrakentamista ja sen vaikutusta talojen ulkoarkkitehtuuriin ja kesäkuukausien ylilämmön torjuntaan tutkittiin. Lisäksi selvitettiin viherrakentamiseen soveltuvia kasvilajeja ja niihin liittyviä teknisiä ratkaisuja.

Vihreistä vihrein on saanut The Scandinavian Green Roof Award 2018 -palkinnon sekä Rakentamisen Ruusu -palkinnon. 

Viherrakentaminen, Jätkäsaari.
Viherrakentaminen, Jätkäsaari.

Toteuttaja: Etera
Yhteistyötahot: Peab Oy, Finnforest, Arkkitehtitoimisto HMV Oy
Viikki, Von Daehnin katu 8 ja 12
Valmistunut 2013


Kehittämishankkeen tavoitteena oli puuelementtirakenteisen pienkerrostalojärjestelmän tuotteistaminen ja kilpailukyvyn todistaminen. Hanke oli puutuoteteollisuus (Finnforest) -johtoinen kehittämishanke, jonka tuloksena puinen pienkerrostalotuote tarjotaan valmiina palvelukonseptina.

Hankkeen aikana nostettiin uuden puuelementtitekniikkaan pohjautuvan kerrostalojärjestelmän tuotantotehokkuutta ja koko puurakennushankkeen tehokkuutta. Avoin pilaripalkkijärjestelmä mahdollistaa myös aidon muuntojoustavuuden mahdollisuuden.

Viikin puukerrostalot.
Viikin puukerrostalot.

Ohjelman arviointi

Kehittyvä kerrostalo-ohjelman arviointi kattaa vuodet 2009–2021. Raportissa esitellään niin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman vaikuttavuutta ja toteutuneiden hankkeiden vaikutuksia kuin hankkeissa toimineiden motiiveja osallistua ohjelmaan ja tulevaisuuden kehitysnäkemyksiä kerrostalorakentamiseen. Arviointiin toteutettiin kahdeksan toimijahaastattelua keväällä 2021. Haastattelut edustivat 16 eri kehityshanketta.

Kehittyvä kerrostalo -seminaari

Joka toinen vuosi järjestettävissä Kehittyvä kerrostalo -seminaareissa kuullaan kokemuksia toteutuneista kerrostaloasumisen kehittämishankkeista ja uusista hankeideoista. 

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman seminaari järjestettiin torstaina 16.11.2023. Seminaarin esityksissä kuultiin ohjelman uusista, suunnitteilla ja rakenteilla olevista kohteista sekä saatiin katsaus yhden valmistuneen hankkeen tuloksiin. Esitellyt kohteet käsittelivät muun muassa vähähiilisyyden, puurakentamisen, asuntosuunnittelun ja muuntojoustavuuden teemoja. Lisäksi seminaarissa esiteltiin myös vuoden 2024 Kehittyvä kerrostalo -tonttihakua.

Seminaarin esitysmateriaalit

Yhteystiedot

Ohjelman koordinointi

Kaupunginkanslia

Talous- ja suunnitteluosasto, asuminen

Erityissuunnittelija Riikka Karjalainen

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

Sähköposti: riikka.karjalainen (at) hel.fi

Tontit

Kaupunkiympäristön toimiala

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit

Asiantuntija Petra Santos

PL 2214, 00099 Helsingin kaupunki

Sähköposti: petra.santos (at) hel.fi

Ohjelmaa koordinoi kaupungin työryhmä, jossa on jäseniä kaupunginkansliasta ja kaupunkiympäristön toimialalta. 

  • Erityissuunnittelija Riikka Karjalainen, kaupunginkanslia, asuminen, ohjelman koordinaattori 
  • Tutkija Jasmin Bayar, kaupunginkanslia, asuminen, ohjelman sihteeri
  • Erityissuunnittelija Petteri Huuska, kaupunginkanslia, kaupunki-innovaatiot
  • Projektinjohtaja Kimmo Kuisma, kaupunginkanslia, aluerakentaminen
  • Johtava tonttiasiamies Marja Hannikainen, kaupunkiympäristön toimiala, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
  • Asiantuntija Petra Santos, kaupunkiympäristön toimiala, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
  • Tiimipäällikkö Anu Kuutti, kaupunkiympäristön toimiala, asemakaavoitus
  • Arkkitehti Minna Soukka, kaupunkiympäristön toimiala, rakennusvalvonta
  • Tiimipäällikkö Timo Karhu, kaupunkiympäristön toimiala, asuntotuotanto

Tämän sivun löydät myös osoitteella hel.fi/kerrostalo.