Kansallinen kaupunkipuisto

• Kansallinen kaupunkipuisto sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita
• Kansallinen kaupunkipuisto sisältää kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen
• Kansallinen kaupunkipuisto sisältää puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita.
• Kansallinen kaupunkipuiston tulee olla osa kaupunkirakennetta eli alkaa ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä
• Kansallinen kaupunkipuiston tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön
• Kansallinen kaupunkipuiston tulee olla viher- ja sinirakenteeltaan niin yhtenäinen, että kaupunkipuistoa pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen.

Lisäksi on tärkeää, että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja että alue on jatkuva eli liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun.

Kansallista kaupunkipuistoa hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnöllisiä arvoja vaalien ja vahvistaen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin on laadittava alueelle hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka hyväksyy ympäristöministeriö. Kaupunkilaisille ja kansallisen kaupunkipuiston omistajatahoille tulee varata mahdollisuus osallistua suunnitelman tekoon. On suositeltavaa, että luonnos hoito- käyttösuunnitelmaksi liitetään kaupungin hakemukseen.

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö, ja hakemuksen ministeriölle voi tehdä vain kaupunki itse. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystyö aloitettiin Helsingissä keväällä 2017 kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä.

Kaupunkiympäristölautakunta on tehnyt päätöksen asiasta 26.5.2020. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esiselvityksen ja antoi ohjeita jatkosuunnittelulle.

Kaupunginhallitus päätti 21.6.2021 palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

Kaupunginhallitus päätti myös, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan Kansallisen kaupunkipuiston perustamista ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta.

Helsingin kansallisen kaupunkipuiston idea on korostaa erityisesti luontaisesti uusiutuvien kaupunkimetsien, mutta myös historiallisesti muokkaantuneiden perinneympäristöjen ja merellisyyden merkitystä luonnon monimuotoisuuden, virkistymisen ja kulttuuriarvojen kannalta. Kansallisen kaupunkipuiston täydentämistä tarkastellaan tarvittaessa jatkossa muuhun kaavoitukseen, luontokartoitukseen ja virkistysalueiden suunnitteluun sisältyen.

Kansallisen kaupunkipuiston käynnistysvaiheen valmistelutyö ei saa viedä resursseja viheralueiden kehittämistyöltä muualta kaupungin alueelta. Kansallisen kaupunkipuiston ja Nyky plus -vaihtoehtoon liittyvän muun valmistelun yhteisenä tavoitteena on luoda verkostomainen kokonaisuus, joka ulottuu koko kaupungin alueelle, myös esikaupunkien ympäristöihin.

Samalla kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupunkipuiston merkitystä, asemaa ja imagoa vahvistetaan. Helsingin kaupunkipuistolle perustetaan oma suunnittelutiimi ja nimetään projektipäällikkö vuodesta 2021 alkaen. Helsingin kaupunkipuiston jatkosuunnittelu suunnataan koko kaupungin alueelle huomioiden myös esikaupunkialueen. Kansalliseen kaupunkipuistoon panostamisen ei tule olla pois muiden kaupunkialueiden puistojen ja metsien hoidosta.

• Työhön kuuluu mm. luontotietojen ajantasaistamista, luonnonsuojeluohjelman päivittäminen, Vartiosaaren osoittaminen virkistyskäyttöön osayleiskaavalla ja vuonna 2023 valmistuva Helsingin kulttuuriympäristöohjelma. Linkki kaupunkiympäristölautakunnan päätökseen  (pdf)
• Linkki kaupunginhallituksen päätökseen (pdf)

Helsingissä on tehty kansallisen kaupunkipuiston esiselvitys vuosina 2017–2020. Työhön kuului laaja vuorovaikutuspilotti. Työssä etsittiin vastauksia kysymyksiin:

• Mitä kansallinen kaupunkipuisto merkitsisi Helsingille?
• Millaista tarinaa haluamme vaalia Helsingistä jälkipolville?
• Mitä hyötyjä, haittoja ja vaikutuksia kansallisesta kaupunkipuistosta olisi Helsingille, sen asukkaille, elinkeinoelämälle ja muille toimijoille?
• Mitä alueita ja teemoja kansallinen kaupunkipuisto sisältäisi?
• Miten kaupunkipuisto vaikuttaisi maankäytön suunnitteluun?
• Millainen olisi puiston tarkastelualue kaavatarkastelujen pohjaksi?
• Millaisia lisäselvityksiä tarvitaan

Esiselvityksessä tarkasteltiin osallistumisprosessin aikana esiin tulleiden neljän erilaisen toimintatavan vaikutuksia. Vaihtoehtoisten alustavien tarkastelualueiden (vaihtoehdot VE1, VE2 ja VE3) lisäksi prosessin aikana kehittyi myös vaihtoehto VE Nyky+. Tässä vaihtoehdossa parannettaisiin viherympäristön laatua koko kaupungin alueella tasapuolisesti. Vaihtoehdossa VE Nyky+ ei edettäisi kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheeseen, vaan Helsingin kaupunkipuiston eri­tyiset arvot turvataan kaupungin omin toimin ilman ympäristöministeriön päätöstä.

• Esiselvitys  (pdf)
• Vuorovaikutuspilotti  (Liiteraportti 1, pdf) 

• Kaupunkitaloudellisten vaikutusten arviointi  (Liiteraportti 2, pdf)

Tarkastelussa olleet vaihtoehdot löytyvät Esiselvityksen sivuilta 17–24 .

Luonto ja luonnonmaisemat -työpaja

Luonto ja luonnonmaisemat -työpaja järjestettiin torstaina 28.9.2017 kello 13–15.45 Viikin ympäristötalossa. Työpajassa ideoitiin, millaisia tulokulmia Helsingin luonto voisi tarjota kaupungin tarinaan.

• Työpajan yhteenveto
• Raisa Viikki: Kaupunkipuiston selvitystyö
• Kaarina Heikkonen: Maisema on ekosysteemin koti

Historia, kulttuuriympäristöt ja puistot -työpaja

Toinen työpaja pidettiin 26.10.2017 kello 12.30–15.30 kaupunginmuseon tiloissa. Työpajan tavoitteena oli hahmotella Helsingin tarinan historiaan, kulttuuriympäristöihin ja puistoihin liittyviä osa-alueita ja näkökulmia

• Työpajan yhteenveto
• Miten Helsinki on rakennettu, Vanhastakaupungista 1900-luvulle

Helsingin kansallinen kaupunkipuisto: elämyksiä, kokemuksia ja hyvinvointia? -työpaja

Kolmas työpaja järjestettiin 23.11.2017 kello 12.30–15.45 info- ja näyttelytila Laiturilla. Työpajassa pohdittiin, mitä hyötyä ja iloa kansallinen kaupunkipuisto voisi tuoda helsinkiläisten arkeen.

• Työpajan yhteenveto
• Riikka Lahdensuo: Helsingin brändi kertoo kaupungin tarinaa
• Eki Karlsson: Kansallinen kaupunkipuisto virkistyskäytön ja ulkoilun näkökulmasta
• Miksi kaupunkipuisto?
• Liisa Tyrväinen: Helsingin viher- ja luontoalueilta terveyttä ja hyvinvointia

Helsingin kansallinen kaupunkipuisto: tarkastelualueen rajaus -työpaja

Neljäs työpaja järjestettiin 1.3.2018 kello 09.00–12.00 Helsingin kaupungin tiloissa Kansakoulunkadulla. Työpajassa pohdittiin, millainen kaupunkipuiston aluerajaus voisi olla. Työpajassa valmistui kuusi ryhmätyötä, joissa kaupunkipuisto sijoitettiin Helsingin kartalle.

• Ryhmätyö 1
• Ryhmätyö 2
• Ryhmätyö 3
• Ryhmätyö 4
• Ryhmätyö 5
• Ryhmätyö 6

Helsingin kansallinen kaupunkipuisto: kaupunkipuistodialogi 31.5.2018 Tieteidentalolla

Kaupunkipuistodialogin tavoitteena oli selvittää ja lisätä ymmärrystä osallistujien aiheeseen liittyvistä tavoitteista, huolista ja kysymyksistä – ei niinkään ottaa kantaa siihen, tulisiko kaupunkipuisto perustaa vai ei. Keskustelun pääkysymys oli pohtia, mitä kansallisen kaupunkipuiston perustaminen tarkoittaisi Helsingille. Kaupunkipuistodialogiin osallistui kaupunkilaisia, yhdistysten ja järjestöjen edustajia, kaupunkiympäristölautakunnan jäseniä sekä virkamiehiä ja asiantuntijoita. Tilaisuus toteutettiin Sitran kehittämän Erätauko -konseptin mukaisesti.

• Dialogin yhteenveto