Östersundomin uudisrakennettavasta osa-alueesta suunnitellaan vetovoimaista, toiminnallisesti monipuolista kaupunginosaa, joka tukeutuu raideliikenteeseen. Tavoitteena on tehdä alueella mahdolliseksi monipuolinen asuminen sekä lisätä pientaloasumista Helsingissä.
Östersundom jakautuu viiteen kaupunginosaan. Uuden Porvoontien eteläpuolelle jäävät merelliset alueet Salmenkallio, Karhusaari ja Talosaari. Landbo ja Puroniitty sijaitsevat Ultunassa, Uuden Porvoontien pohjoispuolella.
Östersundomin kaupunginosia kehitetään osana Helsingin kaupunkirakennetta huomioiden arvokas luonto ja rakennettu kulttuuriympäristö.
Östersundomin kuntien yhteinen yleiskaava kumoutui toukokuussa 2021, mikä tarkoittaa, että Östersundomin alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Suunnittelua Helsingin alueella jatketaan nyt osayleiskaavalla, jonka laatiminen alkoi alkuvuonna 2022.
Östersundomin osayleiskaavalla varaudutaan osaltaan Helsingin väestönkasvuun pitkällä aikavälillä sekä ratkaistaan alueen muut maankäyttötarpeet. Osayleiskaavan on tarkoitus mahdollistaa monipuolisen asuntotarjonnan lisääminen ja rakennuspaikkojen tarjoaminen Helsingissä sekä pääkaupunkiseudun aluerakenteen tasapainottaminen idän suuntaan.
Tärkeimmät Östersundomin osayleiskaavassa ratkaistavat asiat ovat raideliikenneyhteys, sitä tukeva maankäyttö ja viherverkoston vahvistaminen. Alueella sijaitsevat Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet sekä tärkeiden ekologisten yhteyksien turvaaminen ovat keskeinen lähtökohta alueen suunnittelulle.
Osayleiskaavan suunnittelualue on koko Östersundomin suurpiiri sekä osa Mustavuoren osa-alueesta. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 29,2 km², josta maapinta-alaa on noin 26,7 km². Alueen asukasluku on 1830 (31.12.2020) ja työpaikkamäärä 451 (vuonna 2018). Helsingin kaupunki omistaa 59 prosenttia suunnittelualueen maapinta-alasta.
Lisätietoa Östersundomin osayleiskaavasta löydät hankkeen omalta sivulta.
Östersundomiin on laadittu nykyisten pientaloalueiden asemakaavoitusohjelma 2022. Östersundomissa on käynnissä kaksi asemakaavan muutosta, jotka käynnistyivät vuoden 2021 lopulla: Karhusaaren pohjoisosan asemakaavan muutos ja Landbon asemakaavan muutos.
Kaavoitusohjelman yhteydessä määritellään pientaloalueet, joiden täydennysrakentaminen on mahdollista ennen Östersundomin raideliikenteeseen sitoutuvaa aluerakentamista.
Kaavoitusohjelmaan kuuluvat alueet ovat vakiintuneita pientaloalueita, jotka säilyvät pääasiassa pientaloalueina tulevaisuudessa. Lisärakentaminen edellyttää vesihuollon kehittämistä.
Helsingin asemakaavoittamattomien alueiden voidaan lähtökohtaisesti katsoa olevan suunnittelutarvealuetta, jolloin rakennuslupa edellyttää myönteistä suunnittelutarveratkaisua, vaikka rakennuskielto ei olekaan enää voimassa.
Myönteinen suunnittelutarveratkaisu myönnetään lähtökohtaisesti vain olemassa olevan asuinrakennuksen purkamiseen ja korvaamiseen uudella asuinrakennuksella.
Östersundomin (nykyisten pientaloalueiden) asemakaavoitusohjelma 2022 (pdf)
Östersundom on Sipoon vanhimpia kyliä, joka mainitaan asiakirjalähteissä jo vuonna 1347.
Agronomi Georg Borgström osti Östersundomin kartanon vuonna 1870 ja siitä lähtien kartano on ollut Borgströmin suvun hallussa.
Östersundomin Koivuniemessä asui muun muassa Suomen kansan rakastettu ”satusetä” Sakari Topelius 1800-luvun lopulla. Topeliuksen luona vieraili usein myös hänen laaja ystäväpiirinsä, muun muassa Runeberg, Pacius, Lönnrot, Nervander ja Snellman.
Östersundomin alueella on viisi kaupunginosaa: pohjoisesta alkaen Ultuna, Östersundom, Karhusaari (Björnsö), Talosaari (Husö) ja Salmenkallio (Sundberg). Nimi Ultuna on napattu Pohjois-Östersundomissa sijaitsevalta tilalta, jonka nimi puolestaan on peräisin Ruotsin Upsalan seudulta, jossa Östersundomin kartanon nykyisen isännän Marcus Borgströmin isä nuoruudessaan asui.
Östersundomin vuonna 1754 valmistuneesta puukirkosta tuli alueliitoksen myötä Helsingin vanhin kirkko. Tunnelmallinen kappeli on muodostunut yhdeksi kaupungin suosituimmista vihkikirkoista. Kirkko kuuluu uuteen Mikaelin seurakuntaan, entiseen Mellunkylän seurakuntaan.
Asemakaavoissa määritetään alueen maankäyttö, minne rakennamme esimerkiksi asuntoja, toimistoja ja puistoja tai missä kulkevat kadut ja muut väylät.
Alla olevan kartan avulla voit tutustua tarkemmin alueen palveluihin.