Urakassa puretaan vaiheittain vanhat laatat ja niiden alla olevat kiinnitykset. Pohjarakenteen kunto tarkistetaan ja tarvittaessa kunnostetaan. Lopulta asennetaan uudet keraamiset laatat. Työ toteutetaan sääsuojien alla lämmitetyssä tilassa, jotta olosuhteet pysyvät sopivina läpi talven.
- Laatoitettavaa pinta-alaa on noin 3 400 m².
- Hankkeen pääurakoitsijana toimii Stara.
- Laatoitustöistä vastaa Tiilikaari Oy.
Tavoiteaikataulu
Aikataulu tarkentuu, kun laattojen purut ovat valmiit ja pohjarakenteen mahdollinen korjaustarve selviää. Alustavassa kuntoselvityksessä betonin ja raudoituksen kunto on vaikuttanut hyvältä.
Syyskuussa 2026 alkaa
- Altaiden tyhjennys
- Suojaus- ja valmistelutyöt
- Laattojen purkaminen
Korjaukset ja laatoitus valmistuvat keväällä. Uimastadion on tavoitteena avata yleisölle toukokuussa 2027.
Hankkeessa huomioidaan sekä uusien laattojen tekniset vaatimukset että Uimastadionin historiallisesti arvokas ympäristö. Tavoitteena on parantaa allasalueen turvallisuutta, kestävyyttä ja käyttömukavuutta tuleville vuosille.
Uimastadion suunniteltiin kilpailuun ja arjen liikuntaan
Uimastadion on Suomen ensimmäinen maauimala. Arkkitehtonisesti se sijoittuu funktionalismi-ideologian kauteen.
Maauimalan rakentaminen Helsinkiin tuli alun perin ajankohtaiseksi, kun Suomi anoi vuoden 1940 olympialaisten järjestämisoikeutta. Oikeus meni Tokiolle, joka kuitenkin luopui kilpailujen järjestämisestä.
Uimastadionin suunnittelussa ei painotettu vain tulevia olympialaisia, vaan sen myöhempi käyttö kaupunkilaisten uintikeitaana otettiin huomioon uintipaikan sijainnin valinnassa ja suunnittelussa.
Sota esti olympialaiset ja uimastadionin viimeistelyn käyttökuntoon. Maauimala jäi vuosiksi kylmilleen ja mm. juuresten säilytyspaikaksi.
Altaat täytettiin aluksi vesijohtovedellä ja 28.6.1947 vietettiin uimastadionin epävirallisia avajaisia. Kun vuoden 1952 olympialaiset myönnettiin Suomelle, viimeisteltiin lopulta myös uintikilpailupaikka.