Satamatunneli

Tavaraliikenne maan alle Länsisataman ja Länsiväylän välillä

Satamatunneli alkaa Jätkäsaaresta uuden tulevan terminaalirakennuksen alta. Länsisataman laivojen kaikki tavaraliikenne ja länteen suuntautuva henkilöautoliikenne ajavat tunnelissa Jätkäsaaren, Ruoholahden ja Kampin alla.  Salmisaaressa tunnelin suuaukko on Lapinlahden sairaalapuiston ja Ilmarisen pääkonttorin välissä. Siitä tunnelin liikenne yhdistyy Länsiväylään. Tunnelin pituus on pari kilometriä.  

Tunneli mahdollistaa satamatoimintojen uudelleenjärjestelyn 

Tunneli on tärkeä osa laajempaa satamatoimintojen uudistamista. Tavoitteena on, että 2030-luvulla kaikki Tallinnan laivat lähtevät Länsisatamasta ja Tukholman laivat Katajanokalta. Olympiaterminaaliin jäävät vain kansainvälinen risteily- ja pika-alusliikenne.

Uudet järjestelyt vähentävät satamaan liittyvää liikennettä Jätkäsaaren, Ruoholahden ja  Katajanokan lisäksi Helsingin keskustassa, jossa laivoihin liittyvä liikenne vähenee noin 75 prosenttia, koska Tallinnan laivoilla auto- ja rekkaliikennettä on huomattavasti enemmän kuin Tukholman laivoilla. 

Uudet järjestelyt ovat merkittävä hanke helsinkiläisille. Makasiininranta tulee kaupunkilaisten käyttöön ja alueelle tulee arkkitehtuurimuseo, kahviloita, toimistorakennuksia ja rantareitti, joka yhdistää Kaivopuiston ja Kauppatorin. 

Länsibaanalle varaus asemakaavaan  

Asemakaavassa varataan alue kantakaupungista Espooseen kulkevaa Länsibaanaa varten. Se on merkittävä osa rakenteilla olevaa pyöräliikenteen baanaverkkoa. Länsibaana suunnitellaan tarkemmin myöhemmin, mutta sitä koskevat linjaukset Satamatunnelin kohdalta tehdään jo nyt. Baanan rakentaminen on ajoitettu 2030-luvun alkuun. Baanan sijoittamisessa pyritään hyödyntämään tunnelin rakennustyömaana käytettävää aluetta. 

Lapinlahden luontoarvot huomioidaan 

Tunnelityömaalla olisi vaikutuksia Lapinlahden puistoon. Puistossa on tavattu kahta uhanalaista lajia ja suunnittelussa on löydetty ratkaisut, jolla näiden lajien elinolot voidaan turvata.  

Tunneli rakennetaan liito-oravan ydinalueen kohdalla ohuen kalliokaton tekniikalla. Tämä minimoi päältä avattavan tunneliosuuden ja säästää alueella elävän liito-oravan elinympäristön.  

Pienen perhoslajin, kirvelilattakoin, elinolosuhteet turvataan erityisesti kylvämällä sen ravintokasvia uusille alueille puistossa. Suunnittelua edistetään yhteistyössä viranomaisten kanssa ja suunnitelmien vaikuttavuutta seurataan.  

Tarkistettu kaavaehdotus etenee päätöksentekoon

Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaan on tehty saadun palautteen perusteella pieniä muutoksia. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tarkistettua asemakaavaehdotusta kokouksessaan 21.10.2025. Sen jälkeen asemakaava etenee vielä kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon, joka tekee lopullisen päätöksen kaavan hyväksymisestä. Kaupunginvaltuusto käsittelee asemakaavaa aikaisintaan loppuvuodesta 2025. 

Tämän sivun löydät myös osoitteella hel.fi/satamatunneli.