Kantakaupungin asemakaavat ajan tasalle

Kantakaupungin asemakaavat päivitetään vastaamaan nykytilannetta ja nykypäivän tavoitteita. Kantakaupungissa on edelleen voimassa asemakaavoja jopa 1830-luvulta. Kaavojen ajantasaistamisen tavoitteena on tukea kantakaupungin kestävyyden, omaleimaisuuden ja kulttuuriarvojen säilymistä. Lisäksi halutaan varmistaa kiinteistönomistajien yhdenvertainen kohtelu ja turvata keskustan elinvoimaisuuden säilyminen. Kaavatyö koskee olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja yleisiä alueita. Uudisrakentamisen kohteet eivät sisälly kokonaisuuteen. Kaavamuutokset tehdään useammassa osassa. Ensimmäisenä osana on laadittu Kamppia ja Leppäsuota koskeva asemakaavan muutos ja seuraavaksi käynnistetään vastaavat asemakaavan muutokset Kruununhaasta, Kaartinkaupungista, Ullanlinnasta ja Punavuoresta.
Kalevankatu
Kuva: Helsinki Partners / Sakke Somerma

Kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistaminen jatkuu seuraaviin kaupunginosiin

Kruununhaan, Kaartinkaupungin, Ullanlinnan ja Punavuoren kottelin asemakaavat päivitetään vastaamaan nykyistä rakennettua tilannetta sekä yleiskaavan määräyksiä. Kaavalla varmistetaan urbaanin kaupunkiympäristön kestävyys, laatu, toimivuus ja kulttuurihistorialliset arvot. 

Kantakaupungissa on voimassa eri tyyppisiä asemakaavoja aina 1800-luvulta lähtien. Monet asemakaavat eivät vastaa todellista toteutunutta rakentamista eivätkä nykyisiä tavoitteita.

Asemakaavan muutokset koskevat  pääosin ennen 2000-lukua voimaan tulleita asemakaavoja. Vastaavia asemakaavamuutoksia tullaan myöhemmin laatimaan kaupunginosittain tai osa-alueittain myös muille kantakaupungin alueille. 

Alueen laatu, urbaani monipuolisuus ja kestävyys tavoitteena

Ajantasaistettavilla asemakaavoilla varmistetaan, että kantakaupunki säilyy monipuolisena asumisen, työpaikkojen ja palveluiden alueena. Tavoitteena on kestävä, elinvoimainen, viihtyisä ja toimiva kantakaupunki, jonka kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ja ominaisuudet turvataan.

Asemakaavojen muutoksissa päivitetään muun muassa kiinteistöjen rakennusoikeudet, rakennusalat ja käyttötarkoitukset vastaamaan paremmin voimassa olevien rakennuslupien ja toteutuneen rakentamisen mukaista tilannetta. Päivittäminen on tarpeen muun muassa siksi, että monet alueen vanhat rakennukset ovat todellisuudessa suurempia ja sisältävät eri toimintoja kuin mitä nykyisiin asemakaavoihin on kirjattu. Lisäksi suojelumerkintöjä täydennetään tarvittavilta osin. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen arvokasta rakennuskantaa ja historiallisia puistoja on yhä paikoin suojelematta.

Kaavamuutokset mahdollistaa rakennusten nykyiset, rakennuslupien mukaiset toiminnot ja ohjaavat tulevia muutoksia yleiskaavan ja kaupunkistrategian mukaisiksi. Vuosien varrella on moniin rakennuksiin tehty muutostöitä kaupungin myöntämillä poikkeusluvilla. Nämä muutokset tullaan päivittämään asemakaavaan. Kaava-alueen rakennuskiellot poistetaan käytöstä kaavamuutosten yhteydessä.

Tulevien kaavamuutosten laatiminen ja rakennuslupien myöntäminen selkeytyy. Tämä näkyy sujuvampana prosessina sekä tasapuolisena kohteluna niin kiinteistönomistajalle kuin alueen eri toimijoille.

Rakennusten maantasokerrokset säilytetään yleiskaavan määräysten mukaisesti pääosin liike- ja toimitilakäytössä ja alueen työpaikka- sekä palvelurakennetta tuetaan. Julkisen rakentamisen tontit säilytetään ja lähipalvelujen sijainteja tarjotaan useammissa kortteleissa.

Kestäviä kokonaisratkaisuja tuetaan kaavamääräyksin. Niiden avulla edistetään kestävän arjen kaupunkirakennetta, lisätään ylikuumenemista ja tulvariskejä ehkäisevää kasvillisuutta ja läpäiseviä pinnoitteita sekä ehkäistään rakennusten tarpeetonta purkamista edistämällä rakennusten ja niiden osien pitkiä elinkaaria. Kaavan määräykset koskevat kuitenkin vain tilanteita, joissa kiinteistöön halutaan tehdä muutoksia.

Kaavamuutos koskee olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Uudisrakentamisen hankkeet ja laajat muutokset vaativat jatkossakin erillisen asemakaavan muutoksen, jossa muutosten vaikutukset voidaan arvioida ja niistä voi esittää mielipiteensä.

Kaupunginhallituksen alkuvuodesta 2021 hyväksymä Helsingin keskustavisio linjaa maankäytön ja liikenteen suunnittelua. Keskustavisio ja sen valmistelun aikana tehty laaja vuorovaikutustyö luovat pohjan kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamiselle sekä alueen hankkeille. 

Kommentoi asemakaavojen ajantasaistamista koskevia osallistumis- ja arviointisuunnitelmia 18.8.-5.9.2025 

Kruununhaan, Kaartinkaupungin, Ullanlinnan ja Punavuoren alueita koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä 18.8.-5.9.2025 osoitteessa hel.fi/suunnitelmat  

Nähtävillä on myös jäljelle jääviä kantakaupungin ajantasaistettavia alueita koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Näitä alueita koskevat kaavamuutokset käynnistetään myöhemmin ja niistä tehdään aikanaan vielä omat osallistumis- ja arviointisuunnitelmansa. 

Saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotusten valmistelussa. Kaavaehdotukset asetetaan julkisesti nähtäville ennen kuin ne esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle arviolta vuonna 2026. Kaupunginvaltuusto hyväksyy lopullisesti asemakaavat.