Nastarengaskielto jatkuu Lönnrotinkadulla

Lönnrotinkadulla nastarengaskieltokokeilu jatkuu tiukennuksin, ainoastaan tontille ajo sallittu.

Nastarengaskielto astui voimaan osassa Lönnrotinkatua ensimmäisen kerran syyskuussa 2022. Nyt kielto jatkuu tiukennettuna marraskuusta 2025 lähtien. Jatkossa Lönnrotinkadulla ei saa ajaa ollenkaan nastarenkailla, ellei ole ajamassa tontille joko kiinteistön sisäpihalle tai pysäköintihalliin. Myös nastarenkaallisella autolla pysäköinti on kadulla kielletty. 

Kokeilu kestää kevääseen 2028

Lönnrotinkadun nastarengaskielto koskee Mannerheimintien ja Hietalahdenkadun välistä osuutta noin 900 metrin pituudelta. Yksisuuntainen Lönnrotinkatu kulkee keskustasta länteen palvellen läpiajoa Pohjoisesplanadilta Ruoholahden suuntaan. Sen kautta ajetaan myös Kampin ja Punavuoren kaupunginosiin. 

Uusi nastarengaskieltokokeilukausi alkaa marraskuussa 2025 ja kestää kevääseen 2028 asti. Tiukennetun kiellon avulla pyritään kasvattamaan kitkarenkaiden osuutta aiempaa kieltokautta enemmän ja siten parantamaan ilmanlaatua sekä Lönnrotinkadun kieltokadulla että laajemmin Helsingissä. Edellisen kieltokauden myötä kitkarenkaiden osuus kasvoi 30 prosentista 40 prosenttiin koko kaupungin tasolla ja Lönnrotinkadulla kitkarenkaiden osuus kasvoi 30 prosentista 55 prosenttiin.

Nastarenkaat kieltävän kokeilun avulla tutkitaan sitä, miten kielto vaikuttaa kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun. Samalla arvioidaan kiellon seurauksia, noudattamista ja tarkoituksenmukaisuutta.

Nastarengaskielto on merkitty Lönnrotinkadun varren asennetuin liikennemerkein ja kielto on myös huomioitu Pohjoisesplanadin autoliikenteen opasteissa. Kadulla on myös kadun ilmanlaatua seuraava laite.

Nastakieltoalueet ja vaihtoehtoiset reitit kartalla (pdf)

Nastoilla tontille ajaminen on edelleen sallittua

Nastarenkaat kieltävä merkki sallii ainoastaan tontille ajon, mikä tarkoittaa käytännössä ajon kiinteistöjen sisäpihoille ja pysäköintihalleihin. Pysäköinti nastarenkaallisella autolla on Lönnrotinkadulla jatkossa kielletty.

Ruoholahteen voi ajaa Lönnrotinkadun sijaan Mannerheimintien ja Pohjoisen Rautatiekadun kautta. Vaihtoehtoinen reitti on noin 300 metriä pidempi. Kampin ja Punavuoren kaupunginosiin vaihtoehtoisena reittinä palvelee Bulevardi, jolloin matka pitenee noin 200 metriä. 

Nastarengaskiellon vaikutukset Lönnrotinkadun ja lähialueen yrityksiin on arvioitu vähäisiksi, samoin autoliikenteen saavutettavuuteen perustuvat yritysvaikutukset. Kiellon vaikutuksia arvioidaan jo kokeilukauden aikana, ja järjestelyihin voidaan tehdä muutoksia tarpeen mukaan.

Nastarenkailla ajon kieltävä liikennemerkki
Nastarenkailla ajon kieltävä liikennemerkki. Kuva: Väylävirasto

Usein kysyttyä nastarengaskieltokokeilusta

Kyseessä on kokeilu, jolla selvitetään, voidaanko nastarengaskielloilla edistää kitkarengasosuuden kasvua. Kokeilu on jatkoa vuonna 2022 alkaneelle edelliselle nastarengaskieltokokeilukaudelle, joka päättyi kevääseen 2025.

Nyt alkava kielto on tiukempi kuin aiempi, sillä aiempaa kieltoa ei ollut mahdollista valvoa. Nykyinen kielto mahdollistaa nastarenkailla ajon ainoastaan kiinteistöön, kun aiempi mahdollisti myös kiinteistöissä asioinnin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nastarenkaallisella autolla on mahdollista ajaa ainoastaan kiinteistön sisäpihalle tai pysäköintihalliin. Pysäköinti nastarenkaallisella autolla ei ole Lönnrotinkadulla kokeilun aikana mahdollista.

Helsinki on sitoutunut tavoitteeseen, että talveen 2030–2031 mennessä nastarenkaiden osuus talviliikenteessä on 30 %. Nykyisin nastarenkaiden osuus on 60 %, kun ennen ensimmäistä kieltokautta se oli 70 % useamman vuoden ajan. Tavoitteena on katupölyn, melun ja katujen kulumisen vähentäminen.

Puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden tien pinnasta rouhimasta aineksesta. EU on asettanut uudet tiukemmat raja-arvot hengitettäville hiukkasille, jotka ylittyvät Helsingissä monin paikoin, myös Lönnrotinkadulla. Helsingin tulee täyttää uudet raja-arvot vuoteen 2030 mennessä, ja katupölyn vähentämiseksi nastarenkaiden käytön vähentäminen on välttämätöntä.

Kokeilukatua valittaessa vertailuun otettiin mukaan kadut, joilla on selvitysten ja asiantuntija-arvioiden mukaan merkittävimmät ilmanlaatuongelmat. Tämän jälkeen kadut arvioitiin liikenteellisin perustein, ja arvioinnissa on painoi muun muassa. se, että kadulle löytyy selkeä vaihtoehtoinen yhteys.

Lönnrotinkatu on kuilumainen ja vilkasliikenteinen katu, ja siksi katupölypitoisuudet nousevat kadulla ajoittain korkeiksi erityisesti keväisin. Lönnrotinkadulla ylittyvät myös uudet EU:n raja-arvot hengitettäville hiukkasille (katupölylle).

Norjassa nastarengasmaksut otettiin käyttöön 2000-luvun alussa:

  • Ensimmäisenä Oslo, myöhemmin Bergen, Trondheim, Stavanger ja Kristiansand
  • Kaupungeilla on yhteinen maksujärjestelmä, jossa päivä-, kuukausi- tai kausikohtainen maksu oikeuttaa käyttämään nastarenkaita kunnan alueella
  • Oslossa nastarenkaiden osuus on laskenut merkittävästi (85 % vuonna 1995 vs. 10 % vuonna 2020)

Ruotsissa katukohtainen nastarengaskielto käyttöön Tukholmassa vuonna 2010

  • Vuodesta 2016 alkaen Tukholma on kieltänyt nastarenkaat kolmella pääkadulla
  • Nastarenkaiden osuus on nykyään n. 30 % kieltokaduilla ja 50 % koko kaupungissa
  • Kaupunki ajaa lakimuutosta, joka mahdollistaisi nastarengaskiellon korvaamisen nastarengasmaksulla

Aiemman nastarengaskiellon yritysvaikutksiin verrattuna kiellon tiukentaminen vaikuttaa enemmän yritysten saavutettavuuteen henkilöautolla pysäköinnin osalta sekä joidenkin yritysten jakeluun. Vaikutukset ovat kuitenkin yhä vähäisiä, sillä Lönnrotinkadun yrityksiin pääsee autolla pysäköimällä pysäköintilaitoksiin tai viereisille kaduille kadun varteen. Kiertoreitit nastarenkaallisille autoille eivät aiheuta merkittäviä muutoksia alueen autosaavutettavuuteen kiertoreitin ollessa 300 m pidempi.

Vaikutukset huoltoliikenteeseen ovat myös pieniä, sillä nastarenkaita ei käytännössä käytetä kuorma-autoissa. Niiden osalta, jotka ajavat kuormaa nastarenkaallisella paketti- tai henkilöautolla vaikutukset ovat suurempia, mutta niitä on pyritty lieventämään lisäämällä kuormauspaikkoja Lönnrotinkadun poikkikaduille.

Huoltoliikenteen järjestämiseen liittyvät muutokset eivät vaikuta varsinaisesti kadun varrella sijaitsevien yritysten liiketoimintaan, sillä huolto yrityksiin on yhä mahdollista järjestää. Huoltoa suorittavat toimijat voivat myös halutessaan vaihtaa nastarenkaat kitkoihin ja suorittaa huoltotoimenpiteitä normaalisti.

Parantunut ilmanlaatu voi vaikuttaa osaan yrityksistä positiivisesti.

Logistiikka-alan yritykset operoivat pääasiassa suuremmilla ajoneuvoilla, joissa ei käytetä nastarenkaita. Muu kiinteistöjen huoltoon liittyvä nastarenkaallinen ammattiliikenne voi hyödyntää poikkikatujen kuormauspaikkoja tai vaihtoehtoisesti hyödyntää kiinteistöjen sisäpihoja tai pysäköintihalleja.

Taksit eivät saa ajaa nastarenkailla Lönnrotinkadulla ja heidän täytyy reittivalinnoissaan hyödyntää 300 m pidempää vaihtoehtoista reittiä Mannerheimintien ja Pohjoisen rautatienkadun kautta. Nastarenkaita käyttävät taksit voivat noutaa ja jättää asiakkaat kyydistä Lönnrotinkadun poikkikaduilta. Lönnrotinkadun korttelivälit ovat noin 150 m pitkiä, joten taksikyyteihin liittyvät kävelymatkat olisivat pisimmilläänkin reilusti alle 100 m pitkiä.

Kokeilu vaikuttaa negatiivisesti niihin asukkaisiin, jotka autoilevat nastarenkaallisella autoilla ja pysäköivät autonsa Lönnrotinkadun varteen. 

Lönnrotinkadun lähistöllä nastarenkaiden osuus on kuitenkin asukkaille tehdyn kyselyn mukaan muuta kaupunkia matalampi, 55 %. Auton omistaa alueen asukkaista noin 37 % kotitalouksista. 42 % alueen autoilevista asukkaista pysäköi autonsa kadun varteen, joten kiellon negatiiviset vaikutukset kohdistuvat vähemmistöön alueen asukkaista.

 Kitkarenkaita käyttäviin autoilijoihin ja autottomiin asukkaisiin kiellolla ei ole vaikutusta alueella liikkumiseen. Kaikkiin asukkaisiin kohdistuu positiivisia vaikutuksia parantuneen ilmanlaadun osalta.

Nastarenkaallisella autolla on yhä kiinteistölle ajo sallittu, joten pihaan saa ajaa.

Tutkimusten mukaan nastarenkaat aiheuttavat jopa puolet katupölystä. Kun nastarenkaiden osuus talviliikenteessä vähenee, myös katupöly vähenee. Tämä on varmistunut Lönnrotinkadulta tehdyillä mallinnuksilla. 

Myös edellisen kiellon aikana tehdyt mittaukset kadun pinnasta osoittavat myös kadun pölykuorman laskeneen kiellon myötä. Tukholman nastarengaskielto osoittaa, että ilmanlaatuvaikutukset laajenevat myös muualle kaupunkiin. 

HSY seuraa hiukkasmittauslaitteella pitoisuuksia Lönnrotinkadulla ennen kokeilua ja kokeilun aikana. Tavoitteena on, että uusi tiukempi kielto laskee nastarenkaiden osuutta vielä voimakkaammin ja vähentää siten ilmanlaatuongelmia edellistä kieltokautta voimakkaammin niin Lönnrotinkadulla kuin laajemmin kaupungissa.

Nastarenkaat ovat muita rengastyyppejä äänekkäämpiä. Siten kitkarenkaiden osuuden nousu vähentää melua ja parantaa kaupungin ääniympäristöä.

Liikenteen siirtymät ovat haasteena joka tapauksessa, kun puhutaan yksittäisten katujen kielloista. Merkittäviä siirtymiä paikalliskatuverkolle ei arvioida tulevan.

Siirtymät kohdistuvat etenkin Pohjoisen Rautatienkadun tai Bulevardin osuuksille. Kummankaan kadun vuorokausiliikennemäärän kasvu ei heikennä merkittävästi kadun kapasiteettiä, mutta Bulevardin raitioliikenteen sujuvuutta ja molempien katujen viihtyisyyttä tulee seurata kokeilun aikana. Aiempi kielto ei vaikuttanut liikenteen sujuvuuteen näillä kaduilla negatiivisesti eikä siirtymiä paikallisverkolle havaittu.

Pääkaduilla nastarenkaiden aiheuttama kuluminen on ylivoimaisesti merkittävin syy tiepäällysteiden uusimiseen. Pääkatujen päällysteitä voidaan joutua uusimaan jopa muutamien vuosien välein. Kitkarenkaat kuluttavat tienpintaa nastarenkaita vähemmän, ja kitkarenkaiden osuuden kasvaessa talviliikenteessä saavutettaisiinkin merkittäviä säästöjä päällysteen uusimiskuluissa.

Kitkarenkaiden käytön ei ole todettu lisäävän onnettomuuksia kaupungeissa (esim. Tukholma ja Oslo), joissa kitkarenkaita on valtaosa talvirenkaista.

Kitkarenkaiden pito jäällä ei ole yhtä hyvä kuin nastarenkailla. Helsingissä vaikeat jääkelit ovat kuitenkin huomattavasti muuta maata harvinaisempia, ja tiepinnan jäätymistä ehkäisee suolaukseen perustuva liukkaudentorjunta.

Rengastyyppiä enemmän turvallisuuteen vaikuttaa ajotapa.

Nastarengasosuutta seurataan Lönnrotinkadulla käsilaskennoin sekä laskemalla nastarenkaiden osuuksia pysäköintihalleissa niin kantakaupunki- kuin esikaupunkialueella.