Keski- ja Pohjois-Pasilan kehitys kertoo Helsingin kasvusta tiivistyvänä, raideliikenteeseen tukeutuvana kaupunkina. Alueilla yhdistyvät suuret infraratkaisut, uudet asuin- ja työpaikka-alueet, viherrakenteen vahvistaminen sekä vanhan teollisuus- ja rautatiehistorian säilyttäminen osana.
Pasila on yksi Helsingin merkittävimmistä rakentamisen ja kaupunkikehityksen alueista. Alueelle rakentuu uusia koteja, työpaikkoja ja palveluja erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärelle.
Pasila on Suomen saavutettavimpia paikkoja ja Helsingin keskeinen toimitilarakentamisen alue. Tulevina vuosikymmeninä Pasilan asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat voimakkaasti. Pasilan kehitys näkyy sen eri osissa eri tavoin.
Keski-Pasilassa korostuvat Pasilan asema, Tripla, Ratapihakorttelit ja Pasilan tornialue. Ilmalassa toimitilavaltainen ympäristö muuttuu vähitellen sekoittuneemmaksi kaupunkiympäristöksi, jossa on yhä enemmän asumista Keskuspuiston tuntumassa. Pohjois-Pasilassa Postipuisto ja Eteläinen Postipuisto muodostavat uutta nauhakaupunkia Ilmalan aseman ja Keskuspuiston läheisyyteen.
Pasilassa yhdistyvät uusi rakentaminen, vahvat joukkoliikenneyhteydet ja rautatiehistoria. Veturitallinpihan ja Konepajan kaltaiset historialliset ympäristöt täydentävät muuttuvaa kaupunkikuvaa ja tuovat alueelle omaleimaisuutta.
Alueprojektin päättyessä 2040-luvulla alueella arvioidaan asuvan 30 000 asukasta ja alueella on 50 000 työpaikkaa. Asukasmäärän muutos huomioiden projektialueelle on syntymässä Savonlinnan suuruusluokkaa oleva kaupunginosa.
Keski-Pasilan rakentuminen
Veturitallinpiha – teollisuushistoriaa ja avointa kaupunkitilaa
Veturitallinpiha sijaitsee Keski-Pasilan ytimessä, tiivistyvän tornialueen ja Pasilan keskustakortteleiden välissä. Alueen erityisyys perustuu sen rautatiehistoriaan: Pasilan vanhat veturitallit, Toralinna ja muut säilyneet rakennukset muodostavat merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.
Veturitallinpihasta ei suunnitella voimakkaasti uudistuvaa rakentamisaluetta, vaan sen ydintä kehitetään vaiheittain rouheana, kaikille avoimena vapaa-ajan ja kulttuurin alueena. Tavoitteena on säilyttää alueen karhea teollinen luonne ja vahvistaa sitä osana Keski-Pasilan identiteettiä.
Alue voi tulevaisuudessa toimia yhä vahvemmin tapahtumien, harrastamisen, kohtaamisten ja kaupunkikulttuurin paikkana. Uusi rakentaminen sijoittuu pääosin alueen reunoille, jotta Veturitallien ympäristö säilyy pienimittakaavaisena vastapainona Pasilan korkealle rakentamiselle.
Pasilan tornialue – uusi siluetti Helsingin toiselle keskukselle
Pasilan tornialueelle suunnitellaan korkeaa, tiivistä ja urbaania keskusta-aluetta, jossa asuminen, työpaikat, palvelut ja julkiset kaupunkitilat limittyvät toisiinsa. Alueesta muodostuu yksi näkyvimmistä osista uutta Keski-Pasilaa.
Ensimmäisenä Pasilan tornialueen torneista on toteutumassa keskialueelle toimistotorni the Node, jonka rakennuttaa ja omistaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Rakennuksen on suunnitellut JKMM Architects.
Vuoden 2021 suunnittelu- ja toteutuskilpailun voittajan pohjalta alueelle on tulossa 130 m korkeuteen ulottuva toimistotorni, jonka jalusta liittyy Pasilansiltaan ja Veturitallien tasoon. Rakennukseen tulee 32 kerrosta.
- Uutta kerrosalaa: 46 000 k-m²
- Toimistotilaa: 45 000 k-m²
- Liiketiloja: 1 300 k-m²
- Tavoitteena vahvistaa Pasilan roolia kansainvälisesti kiinnostavana toimistoalueena.
- Rakennuksen arkkitehtuurissa yhdistyvät:
- pystysuuntainen ikkuna-aukotus
- metalliset julkisivupinnat (5.–32. kerroksissa)
- jalustan tiili- ja keraamiverhoukset.
The Noden rakennustyöt aloitettiin elokuussa 2024 ja rakennus valmistuu kesällä 2028. Rakennuksen omistaa ja rakennuttaa eläkevakuutusyhtiö Varma.
Tornialueen kokonaisuuteen kuuluu useita tornitaloja, uusia aukioita, jalankulkureittejä ja aktiivisia katutasoja. Rakentaminen kytkee Pasilansillan, aseman, Triplan ja Veturitallien ympäristön aiempaa tiiviimmin yhteen.
Tornit muuttavat Pasilan kaupunkikuvaa selvästi, mutta samalla niiden jalustaosissa korostuu ihmisen mittakaava: katutilaan avautuvat palvelut, jalankulkuyhteydet ja aukiot ovat keskeinen osa alueen suunnittelua.
Tripla – liikenteen solmukohta ja kaupallinen keskus
Tripla on Keski-Pasilan tunnetuin maamerkki ja yksi koko Helsingin merkittävimmistä liikenteen ja palvelujen keskittymistä. Se yhdistää Pasilan aseman, kauppakeskuksen, toimistot, hotellin, asumisen ja joukkoliikenneterminaalin samaan kokonaisuuteen.
Pasilan asema on Suomen toiseksi vilkkain raideliikenteen solmukohta, ja Tripla vahvistaa Pasilan asemaa Helsingin toisena keskuksena. Alue kokoaa yhteen junat, raitiotiet, bussit, pyöräilyn ja jalankulun reitit.
Kaupunkirakenteellisesti Tripla on ollut ratkaiseva osa Keski-Pasilan muutosta. Se on rakentunut rautatieympäristön päälle ja ympärille, ja se yhdistää aiemmin erillään olleita Itä- ja Länsi-Pasilan alueita.
Aluetta jäsentävät
- Pasilan asema ja laaja rautatieympäristö
- Pasilansilta, joka hallitsee maisemaa korkealla kulkevana pääyhteytenä
- Itä- ja Länsi-Pasilan puolelta toimistorakennusten reunustama laakso, joka rajaa Keski-Pasilaa selkeästi
Keskustakorttelin pinta-ala on 11,9 ha.
Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin kaupunki järjestivät Keskustakorttelin kilpailun 2013. Lähtökohtina uudelle kaava-alueelle olivat:
- Voimakas ja tunnistettava identiteetti
- Tiivis, monipuolinen keskustatoimintojen alue
- Urbaani, värikäs ja elävä suurkaupunkiympäristö
- Erinomaiset yhteydet ja vahva multimodaalinen liikenteen solmukohta
- Esteettömyyden erikoistason täyttäminen koko alueella
Kokonaisuus toimii Helsingin kantakaupungin uudistuvana “pohjoisena porttina”.
Kilpailun voitti YIT Rakennus Oy suunnitelmallaan Tripla.
Ratapihakorttelit – Itä- ja Länsi-Pasila lähemmäs toisiaan
Ratapihakorttelit rakentuvat puretun alaratapihan paikalle Triplan pohjoispuolelle. Alueen tavoitteena on eheyttää Pasilan kaupunkirakennetta ja parantaa yhteyksiä Itä- ja Länsi-Pasilan välillä.
Ratapihakortteleihin suunnitellaan tiivistä ja kantakaupunkimaista asuinaluetta noin 3 200 asukkaalle. Lisäksi alueelle tulee toimitiloja, palveluja, koulu ja päiväkoti. Triplan palvelut ja Pasilan aseman joukkoliikenneyhteydet ovat aivan vieressä.
Suunniteltu kokonaisuus käsittää:
- Asuntoja noin 3 200 asukkaalle
- Toimitiloja noin 1 000 työpaikalle
- Koulun ja päiväkodin
- Kokonaismitoitus n. 180 000 k-m², tehokkuusluvut e = 2,6–4,0
Ratapihakortteleihin sijoittuu lisäksi:
- Liike-, toimisto- ja palvelutiloja yhteensä noin 36 000 k-m², erityisesti Firdonkadun, Veturitien, Pasilankadun ja Höyrykadun varsille.
- Paikallispalveluiden ja kivijalkatoimintojen vyöhyke erityisesti Höyrypuiston ja Tenderinlenkin ympärillä.
Kokonaisuutena alueesta muodostuu kaupunkimainen, monipuolinen ja paikoin erittäin urbaani korttelirakenne, joka täydentyy Triplan laajojen palvelujen välittömässä läheisyydessä.
Liikenne ja pysäköinti
Pysäköinti toteutetaan korttelikohtaisina yhteiskäyttöisinä pysäköintiratkaisuina, joissa:
- Autopaikat ovat nimeämättömiä
- Osa paikoista voidaan sijoittaa myöhemmin rakennettavaan alueelliseen pysäköintilaitokseen
- Joukkoliikenneyhteydet ovat poikkeuksellisen hyvät (juna-, raitiovaunu-, bussi- ja lähitulevaisuudessa myös metrovaraukset)
Kestävyys näkyy alueella muun muassa viherkattoina, kävely- ja pyöräilypainotteisena ympäristönä sekä hulevesien hallintana, jossa hyödynnetään imeytys‑ ja viivytysratkaisuja osana alueen kokonaisratkaisua. Alueen suunnittelussa on huomioitu myös vaativat pohja- ja orsivesiolosuhteet, jotka vaikuttavat rakentamiseen, perustamiseen ja maanalaisten tilojen toteutukseen.
Ilmala – toimitila-alueesta sekoittuneeksi kaupunkiympäristöksi
Ilmalassa vanha toimitilavaltainen ympäristö muuttuu vaiheittain monipuolisemmaksi kaupunginosaksi. Alue tukeutuu Ilmalan asemaan, raitiotieyhteyksiin ja Keskuspuiston läheisyyteen.
Radiokadun ja Ilmalankadun ympäristössä entisiä toimistotontteja muutetaan asuinpainotteisiksi kortteleiksi. Uusi rakentaminen tuo alueelle koteja, kivijalkatiloja, päiväkodin ja uusia jalankulkuyhteyksiä Keskuspuiston suuntaan.
Yleisradion alueella tavoitteena on pitkän aikavälin vaiheittainen uudistuminen. Aiemmin osin suljetusta alueesta kehitetään avoimempaa osaa Ilmalan kaupunkirakennetta, jossa asuminen, työpaikat, palvelut ja viheryhteydet tukevat toisiaan. Samalla alueen tunnistettavia maamerkkejä, kuten linkkitornia ja Iso Pajan ympäristöä, vaalitaan osana Ilmalan identiteettiä.
Eteläinen Postipuisto – uusi alue vanhan kaatopaikan päälle
Eteläinen Postipuisto sijaitsee Ilmalan aseman läheisyydessä, Rantaradan ja Ilmalan ratapihan välissä. Alueesta suunnitellaan kantakaupunkimaista asuin- ja työpaikka-aluetta, jossa asuminen, palvelut ja toimitilat sijoittuvat lähelle toisiaan. Kurkkaa Eteläiseen Postipuistoon(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Alueen historia tekee rakentamisesta poikkeuksellisen vaativaa. Eteläinen Postipuisto on rakentunut pääosin Pasilan entisen kaatopaikan päälle. Ennen talonrakentamista alueella tehdään laajoja maaperän puhdistus- ja esirakentamistöitä, jotka ovat edenneet nopeasti.
Maaperän puhdistuksessa poistetaan jätetäyttöjä ja pilaantuneita maita, poistetut maat korvataan muilta työmailta saaduilla ylijäämämailla. Näin Eteläinen Postipuisto on myös esimerkki siitä, miten kaupunkirakentamisessa voidaan edistää kiertotaloutta ja hyödyntää jo käytössä olleita alueita uudella tavalla.
Eteläisen Postipuiston rakentuminen
Valmistuessaan Eteläinen Postipuisto tarjoaa koteja noin 3 800 asukkaalle ja työpaikkoja noin 2 000 työntekijälle. Alue tukeutuu vahvasti raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.
Postipuisto – nopeasti rakentunut ja yhteisöllinen kaupunginosa
Postipuisto on entisen Maaliikennekeskuksen alueelle rakentunut uusi asuinalue Keskuspuiston kupeessa. Vanhat logistiikka- ja toimistorakennukset ovat väistyneet tiiviin, urbaanin ja yhteisöllisen kaupunginosan tieltä.
Alueelle on suunniteltu koteja noin 5 700 asukkaalle. Rakentaminen on edennyt nopeasti, ja Postipuisto on jo suurelta osin valmis. Umpikorttelirakenne, suojaisat pihat, keskitetty pysäköinti sekä hulevesien viivytys- ja imeytysratkaisut tukevat tiivistä mutta viihtyisää kaupunkiympäristöä.
Postipuiston rakentuminen
Postipuistossa on panostettu myös siihen, että arjen palvelut ja yhteiset tilat syntyvät kasvavan alueen tarpeisiin. Keskeneräisessä kaupunginosassa väliaikaiset ratkaisut ovat olleet tärkeitä: esimerkiksi Rullis-monitoimialue on tarjonnut asukkaille leikki-, oleskelu- ja ulkokuntoilutilaa jo ennen pysyvien puistoratkaisujen valmistumista.
Alueen yhteisöllinen sydän on Korttelitalo Postivarikko. Noin 1 000 neliömetrin kokoinen korttelitalo on kaikkien alueen taloyhtiöiden yhteinen kohtaamispaikka, jossa on muun muassa kokoontumistiloja, liikuntasali, verstastiloja, keittiö sekä työ- ja esiintymistiloja. Tilat ovat asukkaiden varattavissa yhteiseen käyttöön.
