Koteja 15 000–17 000 asukkaalle
Mäkelänkadun bulevardikaupunkiin suunnitellaan vähähiilistä, ilmastonmuutokseen sopeutuvaa uutta kaupunkirakennetta sekä asuntoja ja työpaikkoja noin 15 000–17 000 helsinkiläiselle.
Uusi rakentaminen täydentää olemassa olevaa kaupunkia ja yhdistää nykyisen Tuusulanväylän erottamia kaupunginosia yhtenäisemmäksi kaupunkirakenteeksi. Kaupunginosien ja virkistysalueiden väliset yhteydet paranevat ja palvelut lisääntyvät.
Käpylän asemasta sujuva joukkoliikenteen solmukohta
Mäkelänkadun jatkeelle suunnitellaan pikaraitiotie, joka yhdistyy kantakaupungin raitioverkkoon ja poikittaisiin raideyhteyksiin. Uuden pääkadun reunoille suunnitellaan kantakaupunkimaisia asuinkortteleita ja kivijalkaliiketilaa. Tilaa varataan myös uusille palveluille.
Käpylän asemasta suunnitellaan laadukas joukkoliikenteen vaihtopaikka, jossa liikkuminen ja vaihtaminen eri liikennevälineiden välillä on mahdollisimman sujuvaa. Asemaa ympäröi tulevaisuudessa nykyisen moottoritieympäristön sijaan kantakaupunkimainen keskusta-alue. Kaduille avautuvat liike- ja toimitilat sekä monipuolinen ja vehreä julkinen ulkotila mahdollistavat eläväisen kaupunkikulttuurin kehittymisen.
Asuin- ja toimitila-alueen korttelit kehittyvät
Oulunkylän ja Metsälän reuna-alueille suunnitellaan uusia kortteleita ja nykyisiä kortteleita voidaan joissain kohdin täydentää. Seuraavissa vaiheissa myös Maunulan ja Patolan alueille suunnitellaan uusia asuin- ja työpaikkakortteleita sekä palveluita.
Metsälän toimitila-aluetta tiivistetään vaiheittain, ja sen rouhea luonne säilytetään. Alueesta voidaan kehittää elinvoimainen ja houkutteleva toimitila- ja palvelukeskittymä yhdessä alueen toimijoiden kanssa.
Alueen suunnittelu jatkuu vaiheittain
Mäkelänkadun bulevardin lähtökohtana on kadulle rakennettava raitiotieyhteys. Alueen toteutusta suunnitellaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan eteläosan alue, joka kattaa Käpylän luoteisosan, Käpylän aseman ja Metsälän toimitila-alueen. Maunulan ja Patolan alueen suunnittelu käynnistyy myöhemmin. Hankkeen edetessä osa-alueittain toteutettavan asemakaavoituksen vaiheet ja aikataulu tarkentuvat.
Suunnittelun eteneminen
-
Taustalla yleiskaava vuodelta 2016
Mäkelänkadun bulevardikaupungin suunnittelu pohjautuu Helsingin yleiskaavaan 2026.
-
Suunnitteluperiaatteet määrittelivät alueelle tavoitteet vuonna 2018
Alueen suunnittelu alkoi suunnitteluperiaatteiden laatimisella. Kaupunkilaiset kutsuttiin mukaan kertomaan ajatuksiaan siitä, miten aluetta voisi tulevaisuudessa kehittää. Osallistumaan pääsi muun muassa bulevardikaupunkimessuille, työpajoihin sekä verkkotilaisuuksiin. Suunnitteluperiaatteissa tunnistettiin selvitettäviä kysymyksiä ja teemoja sekä sanallistettiin alueen tulevaisuuden tavoitteet.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi alueelle tehdyt suunnitteluperiaatteet joulukuussa 2018. Tässä vaiheessa aluetta kutsuttiin vielä nimellä Tuusulanbulevardi.
-
Kaavarunko hyväksyttiin 2024
Seuraavaksi valmisteltiin kaavarunko, jossa hahmoteltiin yleissuunnitelmatasolla alueen korttelirakenne, katuverkosto ja viheralueet.
Vuonna 2019 kaavarungon taustaksi kerättiin asukkaiden näkemyksiä karttakyselyllä. Kyselyyn saatiin lähes 20 000 karttamerkintää ja noin 10 000 avovastausta. Myöhemmin Kerrokantasi-verkkokyselyyn saatiin lähes 800 kommenttia. Kaavarunkoluonnoksesta keskusteltiin myös tilaisuuksissa ja työpajoissa.
Kaupunkiympäristölautakunta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) hyväksyi kaavarungon jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi keväällä 2024. Kaupunkilaisten mielipiteet näkyvät suunnitelmassa muun muassa siten, että viheralueille suunniteltua rakentamista vähennettiin sekä puustoista aluetta säästettiin enemmän.
-
Katualueen asemakaava 2025
Tuusulanväylän maantiealue on muutettu asemakaavassa kaupungin katualueeksi noin kolmen kilometrin pituisella osuudella Käpylän ja Pakilan välillä. Liikennealueen kaavamuutos ei vielä mahdollista alueelle uutta rakentamista eikä muuta nykyisiä liikennejärjestelyjä, vaan sen tarkoitus on selkeyttää liikennealueen omistus- ja hallintaoikeuksia.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Mäkelänkadun jatkeen asemakaavan marraskuussa 2025 ja kaava on tullut voimaan alkuvuodesta 2026. Seuraavaksi alueelle valmistellaan kadunpitopäätös, jolla liikennealueen hallinta ja kunnossapitovastuu siirtyy kaupungille.
-
Kaupunkistrategia
Kaupunkistrategian 2025–2029 kirjauksen mukaisesti Mäkelänkadun bulevardin kokonaisuutta suunnitellaan raitiotieratkaisuun tukeutuvana, ja kokonaisuuden toteutus suunnitellaan kaksivaiheisena niin, että ensimmäisessä vaiheessa viedään eteenpäin Käpylän asemaan tukeutuvaa rakentamista.
-
Korttelialueiden asemakaavoitus alkaen arviolta 2027
Korttelialueiden asemakaavoitus alkaa kadunpitopäätöksen jälkeen. Asemakaavoissa määritellään kaavarunkoa yksityiskohtaisemmin, millaisia kortteleita, puistoja ja katuja alueelle suunnitellaan. Alueen asemakaavoitus kestää useita vuosia ja kaavat laaditaan vaiheittain. Kaavamuutosten käynnistymisestä tiedotetaan alueiden asukkaille ja osallisille.
-
Rakentaminen alkaa arviolta 2030-luvulla
Lue lisää:
Tutustu Mäkelänkadun bulevardikaupungin suunnitelmiin!
Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarungon esittely vuodelta 2023
Videolla esitellään Mäkelänkadun bulevardikaupungin suunnittelua kaavarungon luonnosvaiheeseen asti.
Alue on asetettu rakennuskieltoon
Alue on asetettu rakennuskieltoon vuonna 2019 ja rakennuskieltoa on jatkettu kolme kertaa. Rakennushankkeet voivat rakennuskieltoalueellakin olla mahdollisia, jos suunniteltu hanke ei ole ristiriidassa kaavoituksen ja tulevan maankäytön kanssa. Rakennuskielto turvaa myös maanomistajien etua mahdollistaessaan rakennushankkeen arvioinnin suhteessa tulevan maankäyttöön. Luvanvaraiset rakennus- ja korjaushankkeet alueella edellyttävät poikkeuslupaa.
Tutustu rakennuskiellon dokumentteihin alla.
Visiokuva tulevaisuuden Mäkelänkadulta Metsälän ja Oulunkylän kohdalla. Kuva: Oladesign.
Tämän sivun löydät myös osoitteella hel.fi/makelankadunbulevardikaupunki.