Asunnon terveyshaitan selvittäminen

Jos asunnossasi esiintyy toistuvasti poikkeavaa hajua, ole yhteydessä huoltoon tai isännöitsijään. Ensimmäinen toimenpide on tarkistaa ilmanvaihdon toimivuus. Toimimaton ilmanvaihto voi aiheuttaa hajujen siirtymisen poikkeavasti rakenteiden kautta tai esimerkiksi viemäristä.  

Hajuhaittojen lähteinä voivat esimerkiksi olla mikrobivauriot rakenteissa, rakenteiden kyllästeaineet tai sisustusmateriaalit. Poikkeavat hajut voivat kulkeutua huoneistoon myös muualta, kuten naapurihuoneistoista rakennevuotojen tai ilmanvaihdon kautta. Toisinaan hajuhaitta voi olla peräisin myös ulkoilmasta. 

Kaikki tupakka- ja nikotiinituotteet ovat haitallisia terveydelle.  

Asunnon sisäilmassa ei saa esiintyä toistuvasti aistinvaraisesti tunnistettavaa tupakansavua, joka on kulkeutunut asuntoon ulkoa tai muualta rakennuksesta.  

Mitä teen, jos asuntooni kulkeutuu toistuvasti tupakansavua?  

Ole ensin yhteydessä taloyhtiösi isännöitsijään tai kiinteistöhuoltoon tilanteesta. Usein taloyhtiössä varmistetaan tällaisessa tilanteessa ilmanvaihdon toimivuus sekä mahdolliset tupakansavun kulkeutumisreitit. Ilmanvaihtoon ja rakenteiden tiivistämiseen liittyvät korjaustoimet voivat estää tupakansavun kulkeutumisen asuntoon.  

Jos havaitset toistuvasti asuntoosi kulkeutuvaa tupakansavua eikä taloyhtiössäsi selvitetä asiaa, voit pyytää asunnontarkastusta ja terveyshaitan arviointia ympäristöterveysyksiköstä.   

Miten terveyshaittaa arvioidaan?  

Tupakansavun kulkeutuminen sisäilmaan selvitetään aistinvaraisin havainnoin asunnon ovien ja ikkunoiden ollessa kiinni, mutta ulkoilmaventtiilien ollessa auki. Aistinvaraisella havainnolla tarkoitetaan terveydensuojeluviranhaltijan toteamaa hajuhavaintoa. Toistuvuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää myös asukkaan muistiinpanoja tupakansavuhaitan esiintymisajankohdista (savuhavaintopäiväkirja).  

Miksi taloyhtiöiden tupakointikieltoja on? 

Tupakointikieltojen ja -rajoitusten tarkoituksena on suojella väestöä ympäristön tupakansavun aiheuttamilta terveyshaitoilta.  

Saako taloyhtiön yhteisissä sisätiloissa tupakoida? 

Tupakointi on aina kielletty taloyhtiön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Tällaisia tiloja voivat olla muun muassa varastot, kerhohuoneet, talopesulat, saunatilat ja porraskäytävät. 

Saako taloyhtiön yhteisellä ulkoalueella tupakoida? 

Lähtökohtaisesti taloyhtiön hallitsemilla yhteisillä ulkoalueilla saa tupakoida. Taloyhtiö voi kuitenkin itse kieltää tupakoinnin hallitsemillaan alueilla. Tällaisia alueita voivat muun muassa olla taloyhtiölle kuuluva yhteinen piha-alue, parkkipaikat, grillauspaikat sekä porrashuoneiden ja ikkunoiden edustat. 

Tupakointikielto huoneistoihin kuuluvilla parvekkeilla, terasseilla ja asuntopihoilla

Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa huoneistoihin kuuluville ulkotiloille, kuten parvekkeille, ranskalaisille parvekkeille, terasseille ja asuntopihoille. Tupakointikielto voi sisältyä myös vuokrasopimukseen tai se voi olla kielletty myös taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä.

Lue lisää tupakointikiellon hakemisesta Kiinteistöliiton sivuilta. [LINKKI PUUTTUU]

Lue lisää tupakointikiellon hakemisesta Helsingin kaupungin sivuilta. [LINKKI PUUTTUU]

Tupakointikielto huoneistojen asuintiloihin 

Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa myös asuinhuoneistojen sisätiloihin. Tämä kielto edellyttää sitä, että savun kulkeutumista ei ole mahdollista ehkäistä kohtuullisin kustannuksin rakenteiden ja ilmanvaihdon korjaamisella. Lisäksi asuintilan haltijalle on ennen kiellon määräämistä varattava mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään.  

Mitä voin tehdä, jos kärsin tupakansavusta eikä taloyhtiössä suostuta hakemaan tupakointikieltoa? 

Ensimmäinen ja suositeltavin keino tällaisessa tilanteessa on osapuolien välinen neuvottelu. Jos tämäkään ei ratkaise tilannetta, voit olla yhteydessä asumisterveysneuvontaan. Neuvonnassa arvioidaan, onko tilanne sellainen, että asiaa voitaisiin edistää terveydensuojelulain keinoin.  

Mitä tuotteita tupakointikielto koskee? 

Tupakointikielto koskee poltettavaksi tai muutoin kuumennettavaksi tarkoitetun tupakkatuotteen, poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen sekä sähkösavukkeen käyttämistä. Asuinhuoneiston asuintilaa koskeva tupakointikielto ei koske sähkösavukkeen käyttämistä. 

Kuka valvoo viranomaisen määräämiä tupakointikieltoja? 

Helsingissä tupakointikieltoja valvoo ympäristöterveysyksikkö.

Lue lisää: Asuntoyhteisöjen tupakointikiellot   

Mitä ovat kosteus- ja mikrobivauriot? 

Kosteusvaurio on kosteudesta aiheutuvaa rakennusmateriaalin kosteussietokyvyn ylittymistä tai ominaisuuksien muuttumista siten, että rakenne tai rakenteen osa on korjattava.  

Mikrobivauriossa kasvustoa esiintyy niin paljon tai sellaisessa paikassa, että se heikentää materiaalin teknisiä ominaisuuksia tai siitä voi aiheutua hajuja tai terveydelle haitallisia päästöjä sisäilmaan. 

Vähäistä pintamikrobikasvustoa kylpyhuoneen silikoni- tai kaakelisaumoissa ei pidetä terveyshaittana.

Mistä sisäilmaan kulkeutuu mikrobeja?  

Sisäilmaan kulkeutuu mikrobeja ulkoa, eläimistä, ihmisistä, elintarvikkeista ja rakennuksesta. Mikrobeja esiintyy kaikissa sisäympäristöissä kaikkina vuodenaikoina. Siitä syystä sisäilman mikrobimittaukset ovat epäluotettavia.  

Miten tunnistan kosteus- ja mikrobivaurion?  

Kosteus- ja mikrobivauriota voi epäillä, jos asunnossa on

• homeen haju tai maakellarimainen haju, 
• näkyvä mikrobikasvu, 
• kosteus- ja valumajälkiä pinnoilla tai
• pintamateriaalien irtoamista, turpoamista tai värimuutoksia.  

Usein vaurio on rakenteiden sisällä. Tästä voi aiheutua haittaa, jos vaurioituneesta rakenteesta on ilmayhteys asuntoon. Ympäristöterveysyksikön asunnontarkastukset tehdään rakenteita rikkomattomin menetelmin.   

Mitä teen, jos epäilen asunnossani kosteus- ja mikrobivauriota?  

Akuutin vesivahingon sattuessa on tärkeää toimia nopeasti. Jos lattialla on vettä, rajaa vahinko ja estä lisävahinkojen sattuminen. Jos astianpesukone vuotaa, sammuta kone ja katkaise vedentulo. Ota yhteys isännöitsijään tai päivystävään huoltoyhtiöön. Vesivahingon kuivaus- ja korjaustyö on aloitettava viipymättä, jotta mikrobivauriota ei ehdi syntymään.  

Jos epäilet asunnossasi kosteus- ja mikrobivauriota, ota yhteys isännöitsijään. Kosteus- ja mikrobivaurion laajuus ja syy tulisi ensin selvittää. Laajempia korjauksia varten suositellaan teettämään korjaussuunnitelma. Jos taloyhtiö ei lähde tutkimuksiin ja korjauksiin, voit olla yhteydessä asumisterveysneuvontaan.    

Miten ympäristötarkastaja tutkii kosteus- ja mikrobivaurioita?  

Asunnontarkastuksella tutkimme kosteus- ja mikrobivaurioita pääasiassa aistinvaraisesti ja pintakosteusmittarilla. Havainnoimme aistinvaraisesti mikrobiperäistä hajua, näkyvää kosteusvauriota ja mikrobikasvua. Voimme myös pyytää taloyhtiöltä selvityksiä terveyshaitan arviointia varten, jos teemme tarkastuksella vaurioihin viittaavia havaintoja. 

Melua voi kantautua asuntoon monista eri lähteistä, kuten naapuriasunnoista, talotekniikasta, liikenteestä tai muista ulkopuolisista äänilähteistä. Äänet kuuluvat kaupunkiympäristössä asumiseen, mutta jatkuva tai voimakas melu voi heikentää asumisviihtyvyyttä ja aiheuttaa unihäiriöitä, stressiä tai terveyshaittoja.   

Häiritsevyyteen vaikuttaa melun taajuus, äänen voimakkuus ja sen esiintymistapa. Häiritsevintä melu on usein öisin, koska se häiritsee lepoa ja nukahtamista. Äänenvoimakkuus ei kuitenkaan välttämättä ole suurinta yöaikaan.  Melua koskevat toimenpiderajat on esitetty asumisterveysasetuksessa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . 

Mitä voin tehdä, jos koen meluhaittaa asunnossani?  

Ole ensin yhteydessä taloyhtiösi isännöitsijään tai kiinteistöhuoltoon. Kuvaile melua selkeästi, miten usein ja mihin kellonaikaan se sinua häiritsee. On myös hyvä pitää melupäiväkirjaa, johon merkitset päivämäärät ja kellonajat, miten melua esiintyy. Taloyhtiöllä on ensisijainen vastuu selvittää meluhaitan syy ja tarvittaessa poistaa haitta, jos haitta aiheutuu taloyhtiölle kuuluvasta taloteknisestä laitteesta tai muusta rakenteesta. Jos tunnet meluhaitasta vastuussa olevan tahon, kohtelias keskustelu voi auttaa ratkaisemaan tilanteen. 

Jos havaitset asunnossasi toistuvasti tavanomaista voimakkaampaa ääntä eikä taloyhtiössäsi selvitetä asiaa, voit olla yhteydessä ympäristöterveysyksikköön. Käsittelemme melutapauksia, jotka johtuvat esimerkiksi:   

• taloyhtiölle kuuluvista taloteknisistä laitteista tai rakenteista 
• samassa rakennuksessa sijaitsevista liiketiloista.   

 Järjestyshäiriöt ja naapurimelu  

Järjestyshäiriötyyppiset naapurimelut kuuluvat lähtökohtaisesti taloyhtiölle ratkaistavaksi järjestyssääntöjen puitteissa. Viime kädessä järjestyshäiriöihin voi puuttua poliisi. Kärjistyneissä naapurimeluasioissa voi pyytää apua esimerkiksi Naapuruussovittelun keskuksesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) .  

Ääneneristävyys  

Ympäristöterveysyksikkö ei mittaa rakenteiden ääneneristävyyttä. Taloyhtiö voi selvittää rakenteen ääneneristävyyttä mittauksin tai aistinvaraisesti. Jos naapureiden puheäänet kuuluvat toiseen asuntoon ymmärrettävästi normaalilla äänenvoimakkuudella puhuttuna, on syytä epäillä, että asunnon ja naapurin välinen rakenteiden ilmaääneneristävyys on puutteellinen.  

Ajoittaiset normaalin elämisen äänet kuuluvat kerrostaloasumiseen. Satunnaiset kovemmat äänet myös yöllä ovat normaalin elämisen kannalta sallittuja. Vanhoilta rakennuksilta ei voida edellyttää nykyisten rakentamismääräysten mukaista ääneneristystasoa.  

Melun aiheuttaman terveyshaitan arviointi  

Asunnontarkastuksella suoritamme äänitasomittauksen sekä melun aistinvaraisen arvion. Melun aiheuttamaan terveyshaittaan vaikuttaa sen toistuvuus, kesto ja esiintyykö melu päivällä (klo 07–22) vai yöaikaan (klo 22–07).

Toimiva ilmanvaihto on edellytys hyvälle sisäilmalle. Se poistaa epäpuhtauksia, kosteutta ja hajuja sekä tuo raikasta ilmaa asuntoon. Tunkkainen tai kostea sisäilma voi viitata ilmanvaihdon ongelmaan.  

Jos ilmanvaihto ei toimi kunnolla, ota yhteyttä taloyhtiön huoltoon tai isännöitsijään. He voivat tarkistaa ilmanvaihtojärjestelmän ja antaa neuvoja tilanteen korjaamiseksi.  

Mitä erilaisia ilmanvaihtoratkaisuja on?  

Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto tuo raikasta ilmaa asunnon eri huoneisiin tuloilmaventtiilien kautta ja poistaa likaista ja kosteaa ilmaa poistoilmaventtiilien kautta.    

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ilma poistuu asunnosta poistoilmaventtiilien kautta ja raikas ilma virtaa asuntoon korvausilmaventtiilien (raitisilmaventtiilien) kautta asuntoon syntyneen alipaineen vuoksi. Korvausilmaventtiilit löytyvät yleensä ikkunoiden päältä (esimerkiksi karmiventtiilit) ja ulkoseinästä. Korvausilmaventtiilit tulee pitää aina auki, mutta niissä voi olla erilaisia säätömahdollisuuksia, kuten kesä- ja talviasennot. 

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu ulko- ja sisäilman lämpötilaerojen ja tuulen aiheuttamaan paine-eroon. Myös painovoimaisen ilmanvaihdon kannalta on ensiarvoisen tärkeää pitää korvausilmaventtiilit auki. 

Ilmanvaihtoventtiilien tarkistus ja puhdistus  

Puhdista ilmanvaihtoventtiilit ja liesituulettimen rasvasuodatin säännöllisesti pölystä ja liasta, sillä ne voivat heikentää asuntosi ilmanvaihdon toimintaa. Älä muuta poistoilmaventtiilien asetuksia tai säätöjä. Älä myöskään sulje tai peitä ilmanvaihdon venttiilejä. Asukkaan tulee selvittää, kenen vastuulla korvausilmaventtiilien suodattimien vaihto on.  

Miten voin itse tarkistaa ilmanvaihdon toimivuutta?  

Kokeile kädellä, tuleeko korvausilmaventtiileistä tai tuloilmaventtiileistä ilmaa asuntoon päin.  

Aseta wc-paperin pala poistoilmaventtiilin päälle. Jos paperi pysyy paikallaan, poistoilmaventtiili imee ilmaa oikeaan suuntaan.  

Asunnon sisäilman lämpötilojen toimenpiderajat ovat:  

•  lämmityskaudella + 18 °C – + 26 °C  ja
•  lämmityskauden ulkopuolella + 18 °C – + 32 °C  .

Lämpötilat mitataan asunnon makuuhuoneiden ja olohuoneiden oleskeluvyöhykkeiltä noin 1,1 m korkeudella ja vähintään 0,60 m päässä lattia- ja seinäpinnoista. Ikkunat, lattia- ja seinäpinnat sekä katot voivat olla viileämpiä. Tarkempaa tietoa asunnon lämpötiloista ja niihin liittyvistä toimenpiderajoista ja mittauksista saat asumisterveysasetuksesta ja sen soveltamisohjeesta Osa I (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . 

Kylmyys

Ennen lämpötilamittauksia varmista, että asunnon lämpöpatterien termostaatit tai säätöventtiilit ovat maksimiasennossa, eikä pattereiden ja niiden termostaattien edessä ole huonekaluja tai verhoja, jotka voisivat estää lämpimän ilman virtausta asunnossa. Huolehdi myös siitä, että asunnon ilmanvaihdon korvaus- ja tuloilmaventtiilit ovat auki. Niitä ei saa peittää, vaikka niistä virtaisi asuntoon kylmää ilmaa. Ulkoseinää vasten tai asunnon lattialle asetettu mittari ei kerro oleskeluvyöhykkeiden lämpötilasta.

Kuumuus  

Hellekaudella tuuleta asuntoa oikea-aikaisesti illalla tai yöllä sekä suojaa asunto liialta auringonpaisteelta verhoilla tai sälekaihtimilla. Vältä lämpöä tuottavien sähkölaitteiden käyttöä (uuni, pesukone, sauna). 

Milloin kylmyystarkastuksia tehdään? 

Jos taloyhtiö ei lähde selvittämään kylmyyttä koskevaa terveyshaittaepäilyä, voit olla yhteydessä asumisterveysneuvontaan. Teemme kylmyystarkastuksia yleensä pakkaskaudella, kun pakkasta on ollut myös edeltävinä päivinä. Mittaustulokset muutetaan asetuksen edellyttämällä tavalla laskennallisesti vastaamaan standardiolosuhdetta (-5 °C) niin sanotun indeksitarkastelun avulla. Pyrimme hoitamaan kylmyyttä koskevat asunnontarkastukset talvikauden aikana.  

On tavanomaista, että asunnoissa esiintyy ajoittain hyönteisiä. Usein varsinkin sään kylmetessä hyönteiset hakevat suojaa lämpimästä sisätilasta. Kaikki hyönteiset eivät ole sisätilojen tuholaisia tai ihmisen syöpäläisiä. Terveydensuojelulain piirissä terveyshaitaksi lasketaan vain sisätiloissa havaitut lutikat ja torakat.  

Mitä teen, jos epäilen asunnossani tuhohyönteisongelmaa? 

Ole yhteydessä asiasta taloyhtiösi isännöintiin tai kiinteistöhuoltoon. Jos olet havainnut asunnossasi lutikoita tai torakoita, taloyhtiön on aloitettava ammattimainen tuholaistorjunta viipymättä. Tuholaistorjujien toimintaohjeita on ehdottomasti noudatettava.  

Jos taloyhtiö ei ryhdy viipymättä toimenpiteisiin lutikka tai torakkahavainnon jälkeen, voit olla yhteydessä ympäristöterveysyksikköön.  

Lisätietoa sisätilojen tuholaisista löydät sivulta Kodin tuholaiset .

Jos epäilet asuntosi sisäilmassa kemiallisia epäpuhtauksia, ole ensisijaisesti yhteydessä taloyhtiöön. Jos asia ei ratkea yhtiön toimenpitein, voit olla yhteydessä asumisterveyden neuvontaan. 

Sisäilman kemiallisia epäpuhtauksia ovat mm. haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet), formaldehydi ja hiilimonoksidi. 

VOC-yhdisteiden tavanomaisia lähteitä ovat pesuaineet, kosmetiikka, rakennus- ja sisustusmateriaalit, tekstiilit, ihmiset, lemmikkieläimet ja kosteusvauriot. Uusissa rakennuksissa ja remontin jälkeen sisäilman VOC-pitoisuudet ovat usein koholla.  

PAH-yhdisteitä voi esiintyä vanhoissa rakennusmateriaaleissa kuten esimerkiksi kivihiilitervassa ja kreosootissa, rakennuspahveissa ja kivihiilipiessä. Kivihiilipikeä on käytetty aikoinaan rakenteiden vedeneristeenä.   

Styreeniä saattaa esiintyä sisäilmassa, jos rakennusmateriaalissa käytetyn polyesterihartsin komponentit eivät ole reagoineet täydellisesti keskenään. Polyesterihartsia käytetään esim. komposiittimateriaaleissa, ikkuna- ja ovikehikoissa sekä sisäverhoilumateriaaleissa.   

Formaldehydin tavanomaisia lähteitä ovat lastulevyn ja muiden materiaalien kosteusvauriot, sisustustuotteet, tekstiilit ja pesuaineet.    

Hiilimonoksidin tavanomaisia lähteitä ovat tulisijat ja liikenne.   

 Mistä tunnistan sisäilman kemialliset epäpuhtaudet?  

Muovimaton haju voi olla merkki muovimaton hajoamisesta ja siitä aiheutuvista VOC-päästöistä. Jos muovimaton pinnassa on värimuutoksia ja kupruilua eli se on irronnut alustastaan, on mahdollista, että muovimatto ja liima ovat lähteneet hajoamaan.  

PAH-yhdisteille on tunnusomaista tervamainen haju. Kivihiilipiki voi näkyä mustana pintana esim. maan vastaisissa seinä- ja lattiarakenteissa. 

Styreenille ja formaldehydille on tyypillistä pistävä haju. Hiilimonoksidi on hajuton.  

 Miten asumisterveystiimi voi auttaa?    

Teemme asunnontarkastuksella aistinvaraisia havaintoja. Jos havainnot viittaavat kemiallisiin epäpuhtauksiin, voimme kehottaa taloyhtiötä tekemään sisäilmatutkimuksia, selvittämään epäpuhtauden lähde tai poistamaan haitta.   

Miten asunnon sisäilman kemiallisia epäpuhtauksia tutkitaan?  

Kemiallisia epäpuhtauksia voidaan yleensä tutkia ottamalla sisäilmasta näyte, joka viedään laboratorioon analysoitavaksi. Tulosta voidaan yleensä käyttää terveyshaitan arvioinnissa, jos näytteen on ottanut sertifioitu asiantuntija (RTA) ja näyte on analysoitu akkreditoidussa laboratoriossa. VOC- ja PAH-yhdisteitä voidaan määrittää myös materiaalinäytteistä. Nämäkin analyysit on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa. 

Jos epäilet asunnossasi pölyyn tai asbestikuituihin liittyvää terveyshaittaa, kysy isännöitsijältä, onko taloyhtiö tehnyt vastuulleen kuuluvat selvitykset (esim. asbesti- ja haitta-ainekartoitus). 

Tavanomainen huonepöly koostuu muun muassa ihosoluista, tekstiilikuiduista ja siitepölystä. Sen lisäksi sisäilmassa voi esiintyä esimerkiksi rakennuspölyä, ulkoilman pienhiukkasia tai mikrobi-itiöitä. Rakennuspölyä voi esiintyä saneerauksen tai pintojen hiomisen jälkeen, jos suojauksista tai loppusiivouksesta ei ole huolehdittu asianmukaisesti. Asuntoon voi tulla rakennuspölyä tai muita epäpuhtauksia myös ilmanvaihtokanavista, jos esimerkiksi kanavia ei ole puhdistettu asianmukaisesti.  

Asbestia voi esiintyä pääasiassa rakennuksissa, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 1994 ja näissä tulee tehdä asbestikartoitus ennen saneerausta. Suosittelemme tilaamaan kartoituksen sertifioidulta asiantuntijalta (AHA tai RTA) ja teettämään analyysi akkreditoidussa laboratoriossa. 

Asbestin tai pölyn esiintymistä sisäilmassa tai pinnoilla voidaan selvittää esimerkiksi ottamalla tiloista pyyhintänäyte. Jos pyyhintänäytteessä esiintyy asbestia, tiloista on otettava vielä sisäilmanäyte. Asumisterveysasetuksessa on toimenpideraja sisäilmassa esiintyville asbestikuiduille. 

Radonin esiintyminen on todennäköisintä silloin, jos asunnossa on maanvarainen laatta tai ryömintätila. Jos asunnon alla on kellari tai muita kerroksia, radonin esiintyminen on epätodennäköisempää.  

Radon on hajuton, näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi siirtyä maaperästä asuntojen sisäilmaan. Radonpitoisuus asunnoissa selviää ainoastaan mittaamalla. Mittaus tulisi uusia ainakin silloin, jos kiinteistöön tehdään merkittäviä julkisivu- tai alapohjakorjauksia tai ilmanvaihtotyypin muutoksia. Radonmittauspurkkeja ja analyysin voi tilata Säteilyturvakeskukselta.   

Ympäristöterveysyksikkö arvioi tarvittaessa mittaustulosten perusteella, ylittyykö toimenpideraja.  

Lisätietoa saat Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) .

Puhtaan ja kuivan puun polttaminen asianmukaisessa tulisijassa on sallittua Suomessa. Naapuruussuhdelain mukaan hajuhaitan kärsijää koskee sietovelvollisuus, eikä viranomaisen siten ole mahdollista puuttua kaikkeen havaittuun savuun. Viranomainen voi puuttua naapuruston savuhaittatapauksiin siinä vaiheessa, kun savuhaittaa voidaan pitää kohtuuttomana rasituksena.  

Voit myös omalla toiminnallasi vähentää altistumista savulle. Vältä tuulettamista silloin, kun savuhaitta on todennäköisimmillään. Oleskele mahdollisimman vähän niissä asunnon osissa, joihin savun haju kulkeutuu voimakkaimmin. 

Ulkona savuhaitat tulkitaan lähtökohtaisesti viihtyisyyshaitaksi, ja toimivaltainen viranomainen on yleensä ympäristönsuojeluviranomainen.  

Milloin savuhaitta on merkittävä?  

Savuhaitan merkittävyyden arvioinnissa sovelletaan Ympäristöministeriön ohjetta (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . Jos haitta esiintyy kerran viikossa noin tunnin ajan, ei sen katsota aiheuttavan terveyshaittaa sisätiloissa. Merkittäväksi haitta muuttuu, kun esiintymistiheys on 2–3 kertaa viikossa yli tunnin kerrallaan.  

Mitä teen, jos kärsin merkittävästä savuhaitasta?  

Jos savuhaitan aiheuttaja on yksilöitävissä, ole ensin yhteydessä suoraan haitan aiheuttajaan asian ratkaisemiseksi. Asian käsittely viranomaisessa on pääosin julkista ja asiaan liittyvän materiaalin saa pyydettäessä. 

Yksittäiset havainnot eivät vielä aiheuta jatkotoimenpiteitä, mutta toistuvasta hajusta kannattaa pitää ympäristöministeriön laatimaa savuhaittapäiväkirjaa (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) noin kuukauden ajan. Lisätietoa löydät myös ympäristövalvonnan verkkosivuilta . 

Jos savuhaitan aiheuttajaa ei voida yksilöidä ja savuhaittaa esiintyy laajalla alueella, emme pysty kohdistamaan siihen valvontatoimenpiteitä. Ilmanlaatua seuraa Helsingissä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) , jonka sivuilta löytyy mm. ilmanlaatuun liittyvää seurantatietoa.

Asuntoon kontrolloimattomasti kertyvä orgaaninen jäte ja siitä porrashuoneeseen ja naapureille leviävä hajuhaitta katsotaan terveyshaittaa aiheuttavaksi siivottomuudeksi. 

Mitä teen, jos epäilen taloyhtiössäni siivottomuutta?  

Ole ensisijaisesti yhteydessä isännöitsijään, jonka tulee tehdä ilmoitus alueen johtavalle sosiaalityöntekijälle. Sosiaalitoimen kanssa on sovittu, että he ottavat tapaukset ensin selvitettäväkseen. Lisätietoa sosiaalineuvonnan verkkosivuilta . 

Asunnossa olevasta runsaasta tavaramäärästä tai palokuormasta on ilmoitettava pelastustoimeen. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen verkkosivulla on lomake, jolla voit ilmoittaa ilmeisestä palonvaarasta tai muusta onnettomuusriskistä asunnossa: Ilmoitus ilmeisestä palonvaarasta tai muusta onnettomuusriskistä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . 

 Jos kyseessä on kotieläinten aiheuttama siivottomuus tai hajuhaitta, ilmoita siitä ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkärille lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kymp.elainsuojelu@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman) . 

Voit olla yhteydessä asumisterveysneuvontaan, jos taloyhtiö tai kiinteistönomistaja on jo tehnyt toimenpiteitä asian korjaamiseksi (esimerkiksi antanut varoituksen tai siivouskehotuksen määräaikoineen tai ollut yhteydessä sosiaali- ja pelastusviranomaisiin), eikä tehdyillä toimenpiteillä ole saatu tilannetta korjattua ja asunnon katsotaan aiheuttavan vakavaa terveyshaittaa naapuriasuntojen asukkaille.  

Talousveden lämpötilavaatimukset on tarkoitettu nimenomaan legionellabakteerin kasvun ehkäisemiseksi. Lämpötilavaatimukset tulee saavuttaa vesijohdon kaikissa osissa. Talousveden lämpötilalle, mitattuna vesikalusteesta eli vesijärjestelmän päätepisteestä, on asetettu seuraavat vaatimukset:  

• Kylmävesilaitteistossa olevan veden lämpötila tulisi olla alle 20 °C yhden minuutin veden juoksuttamisen jälkeen. 
• Lämpimän veden pitää saavuttaa vähintään 50 °C lämpötila viimeistään yhden minuutin juoksutuksen jälkeen vesikalusteesta mitattuna.  

Lämpötilavaatimusten lisäksi talousvettä on hyvä juoksuttaa aika-ajoin. Pitkään vesikalusteessa tai muussa vesijärjestelmän osassa seisova vesi voi mahdollistaa legionellabakteerin lisääntymisen talousvedessä. Jos lämpötiloissa havaitaan puutteita, tulee asiasta viipymättä ilmoittaa kiinteistön omistajan edustajalle, jotta tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä ripeästi.   

Kaupunki on täynnä erilaisia valoja, joista osa koetaan haittavaloina niiden häikäisevyyden, erottuvuuden tai vilkkumisen takia.

Kenen vastuulle valohaitat kuuluvat?  

Mainosvaloihin luvan antaa rakennusvalvonta . 

Työmaiden valojen suuntauksesta vastaa työmaa ja valvonta kuuluu työmaan valvojalle.  

Taloyhtiöiden pihavaloista vastaa taloyhtiö.  

Kaupungin verkkosivuilla voit tehdä vikailmoituksen kaupungin ylläpitämän ulkovalaistuksen häiriöistä. 

 Mitä voin itse tehdä?  

 Ensisijainen ohjeemme asukkaille on pimennysverhojen ja sälekaihtimien käyttö. 

 Mitä ympäristöterveysyksikkö voi tehdä?  

 Jos asian käsittely ei etene vastuutahojen kautta, voimme tarvittaessa ohjeistaa osapuolia haitan rajoittamiseksi.  Lainsäädännössä ei ole terveysperusteista ohjetta haittavalon määrän mittaamiseksi tai toimenpiderajan ylityksen arvioimiseksi. 

Jos havaitset asunnossasi melua, jonka lähde on ulkoilmatapahtumat tai teollisuus, ota yhteyttä Helsingin kaupungin ympäristön seuranta- ja valvontayksikköön lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kymp.ymparistovalvonta@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman) .

Jos havaitset asunnossasi melua, jonka lähde on liikenne, ota yhteyttä Helsingin kaupungin ympäristönsuojelu- ja ohjausyksikköön .

Jos havaitset asunnossasi melua, jonka lähde on toisessa taloyhtiössä sijaitseva tekninen laite tai rakenne, ota ensin yhteyttä Helsingin kaupungin rakennusvalvontaan rakennusvalvonta@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman) . Jos asut uudiskohteessa, joka on rakennettu alle kahden vuoden sisällä, ota yhteyttä rakennusvalvontaan. 

Jos melu johtuu naapureiden toiminnasta, kyseessä on järjestyshäiriö, johon tulee ensisijaisesti soveltaa taloyhtiön järjestyssääntöjä. Valvova viranomainen vakavissa järjestyshäiriöissä on poliisi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) .  

Jos havaitset asunnossasi tai taloyhtiölle kuuluvissa ulkotiloissa rottia, ilmoita siitä taloyhtiölle. Lisätietoa saat rottavalvonnasta . 

Jos kiinteistönomistajan mukaan kyse ei ole terveyshaitasta tai asiaan ei muuten puututa, asukas tai osakkeenomistaja voi ottaa yhteyttä asumisterveysneuvontaan.  Me arviomme, onko asunnontarkastukselle tarvetta. Asunnontarkastuksella ei tehdä rakenneavauksia eikä normaalisti oteta näytteitä. Asunnontarkastus ei vastaa kuntoarviota tai -tutkimusta. Asunnontarkastusta ei tehdä korjaustöiden ollessa kesken, ellei vakavaa haittaa aiheudu korjaustöistä. 

Asunnontarkastuksiin on jono. Kun vuorosi tulee, otamme sinuun yhteyttä tarkastusajan sopimiseksi. Ilmoitamme asunnontarkastuksen ajankohdan etukäteen isännöitsijälle, asukkaalle ja osakkaalle tai vuokranantajalle. Teemme ensimmäisen asunnontarkastuksen pääsääntöisesti virka-aikana ja se kestää noin tunnin.  

Ensimmäinen asunnontarkastus on maksuton. Tämän jälkeen tehtävät äänitasomittaukset ja mahdolliset näytteet ovat tapauskohtaisesti maksullisia. Perimme maksut siltä, joka on vastuussa haitasta. 

Asunnontarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko asunnossa terveyshaittaa aiheuttava olosuhde. Tarkastus perustuu asunnon olosuhteisiin, ei asukkaan terveydentilaan. 

Tarkastuksella voidaan tehdä ongelmasta riippuen muun muassa  

• aistinvaraisia havaintoja 
• sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittauksia 
• ilmanvaihdon toimivuuden tarkastelua ja ilmamäärien mittauksia 
• paine-erojen mittauksia 
• ilmavuotojen tarkastelua 
• pintakosteusmittauksia  tai
• äänitason mittauksia.

Me kirjoitamme tarkastuksesta tarkastuskertomuksen, jonka lähetämme kaikille osapuolille. Korjaussuunnittelu, korjaustavan valinta, toimenpiteiden teko ja työnaikainen valvonta kuuluvat korjausvastuulliselle osapuolelle. 

Jos toteamme terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen asunnossa, kehotamme haitasta vastuussa olevaa osapuolta toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Terveyshaitan selvittäminen voi vaatia useamman tarkastuskerran tai näytteenottoja, jotka haitasta vastuullinen osapuoli tilaa. Jos emme totea asunnossa terveyshaittaa, toimenpidepyynnön käsittely päättyy.  

Jos kehotusta ei noudateta, annamme korjausmääräyksen, jota voimme tehostaa uhkasakolla. Ratkaisustamme voi pyytää valituskelpoisen päätöksen, johon voi hakea oikaisua ympäristö- ja lupajaostolta. 

Tarkastuskertomukset ovat julkisia.