Elintarviketuholaiset

Tunnista elintarviketuholaiset ja tutustu niiden torjuntaan.

Tällä sivulla

Mitä elintarviketuholaiset ovat?

Elintarviketuholaisiksi kutsutaan tuhoeläimiä, jotka syövät tai vahingoittavat ulosteillaan elintarvikkeita. Niitä voi löytää esimerkiksi näkkileivästä, jauhoista, mausteista, kekseistä ja muusta kuivamuonasta.

Tuholaiset kulkeutuvat asuntoihin yleensä kaupasta pakkauksen mukana. Ne voivat olla joko pakkauksen ulko- tai sisäpuolella. Tuholaiset ovat saattaneet joutua pakkauksiin jo myllyssä tai tukkuliikkeessä.

Tuholaiset ovat aika yleisiä, eikä niitä kannata pelästyä. Mitään varsinaisia tauteja tuholaiset eivät yleensä levitä. Rohmukuoriaisen pahanmakuinen ja -hajuinen erite tekee saastuneet elintarvikkeet ravinnoksi kelpaamattomiksi.

Elintarviketuholaisten torjunta

Elintarviketuholaisten esiintyminen ei riipu asunnon siisteydestä, mutta ne elävät ja lisääntyvät helpommin epäsiistissä asunnossa. Jos löydät tuholaisia kodistasi, kannattaa tarkistaa kaikki kuivaelintarvikkeet, myös avaamattomat pakkaukset, ja heittää saastuneet elintarvikkeet pois.

Jos saastuneiden elintarvikkeiden hävittäminen ei auta pääsemään tuholaisista eroon, on syytä käyttää torjunta-aineita. 

  • Tyhjennä ruokakaapit ja mielellään myös muut keittiön kaapit.
  • Imuroi kaikki hyllyt, kaapit ja lattialistat.
  • Vaihda imuroinnin jälkeen pölynimurin pölypussi.
  • Puhdista lieden tausta ja muut sellaiset paikat, joihin kertyy likaa ja leivänmuruja ja joita muuten tulee harvoin siivotuksi.
  • Laita torjunta-aine kaappien sisälle seinäpinnoille ja hyllytasoille. 
  • Noudata torjunta-aineen käytössä valmistajan tai maahantuojan ohjeita. 
  • Älä käytä liikaa torjunta-ainetta, koska se ei paranna torjuntatehoa ja jotkut aineet saattavat jättää kellertäviä jälkiä. 
  • Osa torjunta-aineista on pitkävaikutteisia, joten niiden kannattaa antaa olla pinnoilla kauan kuin teho kestää.

Keittiökoisa (Plodia interpunctella) Kuva: Luomus
Keittiökoisa (Plodia interpunctella) Kuva: Luomus

Tuntomerkit

Aikuinen: 14–20 mm
Toukka: noin 10 mm

Aikuisen keittiökoisan etusiipien tyvet ovat kellertävän harmaat ja kärkiosat voimakkaan ruosteenpunaisen kirjavat. Myös pää on ruosteenpunainen. Tuntosarvet ovat pitkät ja eteenpäin käyristyvät.

Toukka on harmahtava, hieman läpikuultava ja ruskeapäinen.

Esiintyminen

Suomessa keittiökoisa on tuonninvarainen. Se tulee meille kuivattujen hedelmien, manteleiden, pähkinöiden, makeisten ja rohtojen mukana. Naaras munii yllämainittuihin tuotteisiin. Toukat kehräävät valkoista seittikudosta, johon myös ulosteet kerääntyvät.

Täysikasvuinen toukka lähtee koteloitumaan joskus kauaksikin kasvupaikastaan. Se voi valita esimerkiksi kaapin tai taulun takana sijaitsevan rakosen koteloitumispaikakseen. Aikuisia perhosia voi nähdä lentelemässä huoneissa kauan senkin jälkeen, kun saastuneet tuotteet on hävitetty ja säilytyspaikat siivottu.

Haitat

Toukat syövät pähkinöitä, viljaa (myös jauhot) ja kuivahedelmiä.

Ennaltaehkäisy ja torjunta

Torjunta saastuneissa tiloissa vaikeaa, koska toukat voivat levitä laajalle. Pahasti saastuneet tuotepakkaukset on syytä hävittää. Lievästi saastuneet tuotteet voidaan pakastaa, jotta koisan munat kuolevat. Saastuneet komerot on puhdistettava huolellisesti.

Riisihärö (Orazaephilus surinamensis). Kuva Luomus
Riisihärö (Orazaephilus surinamensis). Kuva Luomus

Tuntomerkit

Aikuinen: 2–3 mm

Toukka: 3 mm

Aikuiset riisihäröt ovat ruskeita ja pitkulaisia kovakuoriaisia, joiden etuselän reunat ovat sahalaitaiset. Toukat ovat vaaleita ja muutamia hienoja sukasia lukuun ottamatta kaljuja. Takaruumiin päässä ei ole ulokkeita tai sukasia.

Esiintyminen

Riisihäröt käyttävät ravinnokseen viljatuotteita, kuivattuja hedelmiä ja muita elintarvikkeita. Riisihärö on myllyjen, suklaa- ja leipätehtaiden haitallisimpia tuholaisia. Se kulkeutuu koteihin tuotepakkausten mukana.

Häröt sietävät hyvin kuivuutta, ja siksi ne menestyvät hyvin tiloissa, joissa on keskuslämmitys. Pienikokoisina ne pesiytyvät rakenteiden koloihin ja muihin piilopaikkoihin.

Haitat

Riisihäröt ja niiden toukat pilaavat elintarvikkeet käyttökelvottomiksi.

Ennaltaehkäisy ja torjunta

Riisihäröä torjutaan kuten muitakin elintarviketuholaisia.

Rohmukuoriainen (Tribolium destructor). Kuva Luomus
Rohmukuoriainen (Tribolium destructor). Kuva Luomus

Tuntomerkit

Aikuinen: 5–6 mm

Toukka: noin 10 mm

Aikuinen rohmukuoriainen on mustan- tai tummanruskea. Toukka on kiiltävä ja kellanruskea. Takaruumiin kärjessä on kaksi hieman ylöspäin kaarevaa, terävää uloketta. Lajin tunnistaa lysolin hajusta, joka lähtee muserretusta kuoriaisesta.

Esiintyminen

Rohmukuoriainen leviää koteihin kaupoista, myllyistä ja leipätehtaista.

Haitat

Toukat ja aikuiset syövät muun muassa kaurahiutaleita, näkkileipää, makaroneja ja häkkilintujen siemeniä. Sen pahanhajuinen ja -makuinen erite tekee elintarvikkeet, esimerkiksi jauhot, käyttökelvottomiksi. Rohmukuoriainen saattaa kajota myös tekstiileihin. 

Ennaltaehkäisy ja torjunta

Hävitä kaikki saastuneet tuotteet. Puhdista huolellisesti paikat, joissa olet rohmukuoriaisia nähnyt ja tarkasta ne säännöllisesti. Pakkanen tappaa kuoriaisen.

Muuten rohmukuoriaista torjutaan kuten muitakin elintarviketuholaisia.
 

Jauhopukki (Tenebrio molitor) ja sen toukkia. Kuva Luomus ja Seppo Parkkinen.
Jauhopukki (Tenebrio molitor) ja sen toukkia. Kuva Luomus ja Seppo Parkkinen.

Tuntomerkit

Aikuinen: 12–18 mm

Toukka: noin 30 mm

Aikuinen jauhopukki on isokokoinen, mustan tai tumman ruskea. Tuntosarvet ovat lyhyet, tukevat ja rihmamaiset. Peitinsiivissä on pitkittäisuurteita. Se muistuttaa rohmukuoriaista, mutta on sitä kookkaampi.

Toukka on kellanruskea, kiiltävä ja kovapintainen. Sen keho on tanakka, ja sen takapäässä on kaksi pientä uloketta.

Esiintyminen

Jauhopukki elää luonnossa lahoavassa puussa sekä lintujen että ampiaisten pesissä ja kulkeutuu sieltä sisään asuntoihin. Aikuinen jauhopukki liikkuu yleensä pimeässä ja viihtyy hieman kosteissa tiloissa.

Jauhopukin toukkia, jotka tunnetaan myös nimellä jauhomato, kasvatetaan häkkilintujen ja matelijoiden ravinnoksi.

Haitat

Sekä toukat että aikuiset syövät viljatuotteita ja likaavat ne samalla. Jauho muuttuu paakkuiseksi ja alkaa haista homeelle.

Ennaltaehkäisy ja torjunta

Jauhopukkia torjutaan kuten muitakin elintarviketuholaisia.

Hinkalokuoriainen (Tribolium confusum). Kuva Luomus.
Hinkalokuoriainen (Tribolium confusum). Kuva Luomus.

Tuntomerkit

Aikuinen: 3–4 mm

Toukka: 7–8 mm

Aikuiset hinkalokuoriaiset ovat punaruskeita, ja ne muistuttavat rohmukuoriaisia, mutta ovat jonkin verran pienempiä.

Toukat ovat vaaleankeltaisia ja lieriömäisiä. Toukat muistuttavat takapään ulokkeineen rohmukuoriaisen toukkaa.

Esiintyminen

Hinkalokuoriainen esiintyy harvoin asunnoissa. Se kulkeutuu viljan mukana myllyihin ja leipätehtaisiin.

Haitat

Viljatuotteiden lisäksi hinkalokuoriainen voi tuhota kuivia hedelmiä, mausteita ja suklaata.

Ennaltaehkäisy ja torjunta

Hinkalokuoriaista torjutaan kuten muitakin elintarviketuholaisia.

Leipäkuoriainen (Stegobium paniceum). Kuva Luomus.
Leipäkuoriainen (Stegobium paniceum). Kuva Luomus.

Tuntomerkit

Aikuinen: 3 mm

Toukka: 3 mm

Aikuinen leipäkuoriainen on ruosteenruskea ja tiheäkarvainen. Toukka on vaalea ja peräpäästään käyristynyt.

Esiintyminen

Suomeen leipäkuoriainen tulee pääasiassa mausteiden ja rohdosvalmisteiden mukana. Sitä tavataan myös viljatuotteissa. Se pesiytyy sisätiloihin vain harvoin.

Haitat

Leipäkuoriainen esiintyy tuholaisena leipomoissa sekä maustevarastoissa.

Ennaltaehkäisy ja torjunta

Leipäkuoriaista torjutaan kuten muitakin elintarviketuholaisia.

Riesakuoriainen (Reesa vespulae) ja sen toukka. Kuva Luomus ja Jarno Holopainen.
Riesakuoriainen (Reesa vespulae) ja sen toukka. Kuva Luomus ja Jarno Holopainen.

Tuntomerkit

Aikuinen: 2–4 mm

Toukka: 4–5 mm

Riesakuoriainen on kapeansoikea, tummanruskea ja sen peitinsiipien etuosassa on kellertävä poikkijuova. Kuoriaisen pintaa peittää musta tai kellanruskea karvoitus. 

Toukka on kullanruskea ja karvainen. Sen peräpäässä on sukastupsu.

Esiintyminen

Riesakuoriainen voi löytyä keittiöstä kuivista ruoka-aineista, makuuhuoneen patjoista ja vaatteista.

Haitat

Riesakuoriainen voi olla paha tuholainen siemenvarastoissa sekä kasvi- ja hyönteiskokoelmien tuholainen museoissa.

Ennaltaehkäisy ja torjunta

Riesakuoriaista torjutaan kuten muitakin elintarviketuholaisia.

Saksantorakka eli russakka (Blatta germanica). Kuva Luomus.
Saksantorakka eli russakka (Blatta germanica). Kuva Luomus.

Tuntomerkit

Aikuinen: 8–13 mm

Yleisin torakkalaji Suomessa on saksantorakka eli russakka. Se on kellanruskea, ja sen etuselässä on kaksi tummanruskeaa juovaa. Siivet peittävät takaruumiin kokonaan. Tuntosarvet ovat pitkät, taaksepäin kaartuvat ja rihmamaiset. Jalat ovat ulospäin suuntautuneet, pitkät, ohuet ja okaiset. Naarastorakalla on erikoinen käsilaukkua muistuttava pussi, jossa se kuljettaa muniaan.

Munista kuoriutuneet toukat ovat aikuisia muistuttavia, mutta tynkäsiipisiä.

Esiintyminen

Torakat muodostavat pieniä yhdyskuntia sopivan lämpöisiin (vähintään +20 °C) paikkoihin. Päivisin ne piileksivät kätköissään ja ovat öisin liikkeellä hakemassa ravintoa. Ne juovat vettä ja syövät lähes kaikkea, mitä ihminenkin.

Niitä esiintyy asuntojen lisäksi esimerkiksi leipomoissa ja muissa elintarvikelaitoksissa sekä sairaaloissa. Ne viihtyvät paikoissa, joissa on tarpeeksi lämpöä ja kosteutta. Torakoita tavataan erityisesti laitteistoissa, putkistoissa, kaapelikanavissa ja koteloiduissa rakenteissa sekä sosiaalitiloissa.

Torakka saattaa levitä erilaisten kuljetuslaatikoiden ja kuljetusalustojen mukana. Torakkaa tavataan myös kaatopaikoilla, missä lahoaminen tuottaa lämpöä.

Haitat

Torakat pilaavat ulosteillaan elintarvikkeita. Torakat ovat allergisoivia ja ne voivat levittää sekä bakteeri- että virusperäisiä tauteja.

Ennaltaehkäisy ja torjunta

Jos huomaat asunnossasi torakoita, ota välittömästi yhteyttä isännöitsijään, joka tilaa ammattilaisen aloittamaan myrkytyksen. Voit yrittää valokuvata tai pyydystää torakan purkkiin, jotta lajin tunnistus nopeutuu ja oikeat torjuntatoimet voidaan aloittaa.

Jos asut omakotitalossa, voit ensin kartoittaa torakoiden mahdollisia oleskelupaikkoja sisätilojen tuholaisten torjuntaan tarkoitetulla aerosolilla, jolla torakat saadaan liikkeelle piilopaikoistaan. Varsinainen torjunta kannattaa tilata tuholaistorjuntaan erikoistuneelta yritykseltä.