Tällä sivulla
Elintarviketuholaiset kuvina
Mitä elintarviketuholaiset ovat?
Elintarviketuholaisiksi kutsutaan tuhoeläimiä, jotka syövät tai vahingoittavat ulosteillaan elintarvikkeita. Niitä voi löytää esimerkiksi näkkileivästä, jauhoista, mausteista, kekseistä ja muusta kuivamuonasta.
Tuholaiset kulkeutuvat asuntoihin yleensä kaupasta pakkauksen mukana. Ne voivat olla joko pakkauksen ulko- tai sisäpuolella. Tuholaiset ovat saattaneet joutua pakkauksiin jo myllyssä tai tukkuliikkeessä.
Tuholaiset ovat aika yleisiä, eikä niitä kannata pelästyä. Mitään varsinaisia tauteja tuholaiset eivät yleensä levitä. Rohmukuoriaisen pahanmakuinen ja -hajuinen erite tekee saastuneet elintarvikkeet ravinnoksi kelpaamattomiksi.
Elintarviketuholaisten torjunta
Elintarviketuholaisten esiintyminen ei riipu asunnon siisteydestä, mutta ne elävät ja lisääntyvät helpommin epäsiistissä asunnossa. Jos löydät tuholaisia kodistasi, kannattaa tarkistaa kaikki kuivaelintarvikkeet, myös avaamattomat pakkaukset, ja heittää saastuneet elintarvikkeet pois.
Jos saastuneiden elintarvikkeiden hävittäminen ei auta pääsemään tuholaisista eroon, on syytä käyttää torjunta-aineita.
- Tyhjennä ruokakaapit ja mielellään myös muut keittiön kaapit.
- Imuroi kaikki hyllyt, kaapit ja lattialistat.
- Vaihda imuroinnin jälkeen pölynimurin pölypussi.
- Puhdista lieden tausta ja muut sellaiset paikat, joihin kertyy likaa ja leivänmuruja ja joita muuten tulee harvoin siivotuksi.
- Laita torjunta-aine kaappien sisälle seinäpinnoille ja hyllytasoille.
- Noudata torjunta-aineen käytössä valmistajan tai maahantuojan ohjeita.
- Älä käytä liikaa torjunta-ainetta, koska se ei paranna torjuntatehoa ja jotkut aineet saattavat jättää kellertäviä jälkiä.
- Osa torjunta-aineista on pitkävaikutteisia, joten niiden kannattaa antaa olla pinnoilla kauan kuin teho kestää.
Tuntomerkit
Aikuinen: 14–20 mm
Toukka: noin 10 mm
Aikuisen keittiökoisan etusiipien tyvet ovat kellertävän harmaat ja kärkiosat voimakkaan ruosteenpunaisen kirjavat. Myös pää on ruosteenpunainen. Tuntosarvet ovat pitkät ja eteenpäin käyristyvät.
Toukka on harmahtava, hieman läpikuultava ja ruskeapäinen.
Esiintyminen
Suomessa keittiökoisa on tuonninvarainen. Se tulee meille kuivattujen hedelmien, manteleiden, pähkinöiden, makeisten ja rohtojen mukana. Naaras munii yllämainittuihin tuotteisiin. Toukat kehräävät valkoista seittikudosta, johon myös ulosteet kerääntyvät.
Täysikasvuinen toukka lähtee koteloitumaan joskus kauaksikin kasvupaikastaan. Se voi valita esimerkiksi kaapin tai taulun takana sijaitsevan rakosen koteloitumispaikakseen. Aikuisia perhosia voi nähdä lentelemässä huoneissa kauan senkin jälkeen, kun saastuneet tuotteet on hävitetty ja säilytyspaikat siivottu.
Haitat
Toukat syövät pähkinöitä, viljaa (myös jauhot) ja kuivahedelmiä.
Ennaltaehkäisy ja torjunta
Torjunta saastuneissa tiloissa vaikeaa, koska toukat voivat levitä laajalle. Pahasti saastuneet tuotepakkaukset on syytä hävittää. Lievästi saastuneet tuotteet voidaan pakastaa, jotta koisan munat kuolevat. Saastuneet komerot on puhdistettava huolellisesti.
Tuntomerkit
Aikuinen: 2–3 mm
Toukka: 3 mm
Aikuiset riisihäröt ovat ruskeita ja pitkulaisia kovakuoriaisia, joiden etuselän reunat ovat sahalaitaiset. Toukat ovat vaaleita ja muutamia hienoja sukasia lukuun ottamatta kaljuja. Takaruumiin päässä ei ole ulokkeita tai sukasia.
Esiintyminen
Riisihäröt käyttävät ravinnokseen viljatuotteita, kuivattuja hedelmiä ja muita elintarvikkeita. Riisihärö on myllyjen, suklaa- ja leipätehtaiden haitallisimpia tuholaisia. Se kulkeutuu koteihin tuotepakkausten mukana.
Häröt sietävät hyvin kuivuutta, ja siksi ne menestyvät hyvin tiloissa, joissa on keskuslämmitys. Pienikokoisina ne pesiytyvät rakenteiden koloihin ja muihin piilopaikkoihin.
Haitat
Riisihäröt ja niiden toukat pilaavat elintarvikkeet käyttökelvottomiksi.
Ennaltaehkäisy ja torjunta
Tuntomerkit
Aikuinen: 5–6 mm
Toukka: noin 10 mm
Aikuinen rohmukuoriainen on mustan- tai tummanruskea. Toukka on kiiltävä ja kellanruskea. Takaruumiin kärjessä on kaksi hieman ylöspäin kaarevaa, terävää uloketta. Lajin tunnistaa lysolin hajusta, joka lähtee muserretusta kuoriaisesta.
Esiintyminen
Rohmukuoriainen leviää koteihin kaupoista, myllyistä ja leipätehtaista.
Haitat
Toukat ja aikuiset syövät muun muassa kaurahiutaleita, näkkileipää, makaroneja ja häkkilintujen siemeniä. Sen pahanhajuinen ja -makuinen erite tekee elintarvikkeet, esimerkiksi jauhot, käyttökelvottomiksi. Rohmukuoriainen saattaa kajota myös tekstiileihin.
Ennaltaehkäisy ja torjunta
Hävitä kaikki saastuneet tuotteet. Puhdista huolellisesti paikat, joissa olet rohmukuoriaisia nähnyt ja tarkasta ne säännöllisesti. Pakkanen tappaa kuoriaisen.
Muuten rohmukuoriaista torjutaan kuten muitakin elintarviketuholaisia.
Tuntomerkit
Aikuinen: 12–18 mm
Toukka: noin 30 mm
Aikuinen jauhopukki on isokokoinen, mustan tai tumman ruskea. Tuntosarvet ovat lyhyet, tukevat ja rihmamaiset. Peitinsiivissä on pitkittäisuurteita. Se muistuttaa rohmukuoriaista, mutta on sitä kookkaampi.
Toukka on kellanruskea, kiiltävä ja kovapintainen. Sen keho on tanakka, ja sen takapäässä on kaksi pientä uloketta.
Esiintyminen
Jauhopukki elää luonnossa lahoavassa puussa sekä lintujen että ampiaisten pesissä ja kulkeutuu sieltä sisään asuntoihin. Aikuinen jauhopukki liikkuu yleensä pimeässä ja viihtyy hieman kosteissa tiloissa.
Jauhopukin toukkia, jotka tunnetaan myös nimellä jauhomato, kasvatetaan häkkilintujen ja matelijoiden ravinnoksi.
Haitat
Sekä toukat että aikuiset syövät viljatuotteita ja likaavat ne samalla. Jauho muuttuu paakkuiseksi ja alkaa haista homeelle.
Ennaltaehkäisy ja torjunta
Tuntomerkit
Aikuinen: 3–4 mm
Toukka: 7–8 mm
Aikuiset hinkalokuoriaiset ovat punaruskeita, ja ne muistuttavat rohmukuoriaisia, mutta ovat jonkin verran pienempiä.
Toukat ovat vaaleankeltaisia ja lieriömäisiä. Toukat muistuttavat takapään ulokkeineen rohmukuoriaisen toukkaa.
Esiintyminen
Hinkalokuoriainen esiintyy harvoin asunnoissa. Se kulkeutuu viljan mukana myllyihin ja leipätehtaisiin.
Haitat
Viljatuotteiden lisäksi hinkalokuoriainen voi tuhota kuivia hedelmiä, mausteita ja suklaata.
Ennaltaehkäisy ja torjunta
Hinkalokuoriaista torjutaan kuten muitakin elintarviketuholaisia.
Tuntomerkit
Aikuinen: 3 mm
Toukka: 3 mm
Aikuinen leipäkuoriainen on ruosteenruskea ja tiheäkarvainen. Toukka on vaalea ja peräpäästään käyristynyt.
Esiintyminen
Suomeen leipäkuoriainen tulee pääasiassa mausteiden ja rohdosvalmisteiden mukana. Sitä tavataan myös viljatuotteissa. Se pesiytyy sisätiloihin vain harvoin.
Haitat
Leipäkuoriainen esiintyy tuholaisena leipomoissa sekä maustevarastoissa.
Ennaltaehkäisy ja torjunta
Leipäkuoriaista torjutaan kuten muitakin elintarviketuholaisia.
Tuntomerkit
Aikuinen: 2–4 mm
Toukka: 4–5 mm
Riesakuoriainen on kapeansoikea, tummanruskea ja sen peitinsiipien etuosassa on kellertävä poikkijuova. Kuoriaisen pintaa peittää musta tai kellanruskea karvoitus.
Toukka on kullanruskea ja karvainen. Sen peräpäässä on sukastupsu.
Esiintyminen
Riesakuoriainen voi löytyä keittiöstä kuivista ruoka-aineista, makuuhuoneen patjoista ja vaatteista.
Haitat
Riesakuoriainen voi olla paha tuholainen siemenvarastoissa sekä kasvi- ja hyönteiskokoelmien tuholainen museoissa.
Ennaltaehkäisy ja torjunta
Riesakuoriaista torjutaan kuten muitakin elintarviketuholaisia.
Tuntomerkit
Aikuinen: 8–13 mm
Yleisin torakkalaji Suomessa on saksantorakka eli russakka. Se on kellanruskea, ja sen etuselässä on kaksi tummanruskeaa juovaa. Siivet peittävät takaruumiin kokonaan. Tuntosarvet ovat pitkät, taaksepäin kaartuvat ja rihmamaiset. Jalat ovat ulospäin suuntautuneet, pitkät, ohuet ja okaiset. Naarastorakalla on erikoinen käsilaukkua muistuttava pussi, jossa se kuljettaa muniaan.
Munista kuoriutuneet toukat ovat aikuisia muistuttavia, mutta tynkäsiipisiä.
Esiintyminen
Torakat muodostavat pieniä yhdyskuntia sopivan lämpöisiin (vähintään +20 °C) paikkoihin. Päivisin ne piileksivät kätköissään ja ovat öisin liikkeellä hakemassa ravintoa. Ne juovat vettä ja syövät lähes kaikkea, mitä ihminenkin.
Niitä esiintyy asuntojen lisäksi esimerkiksi leipomoissa ja muissa elintarvikelaitoksissa sekä sairaaloissa. Ne viihtyvät paikoissa, joissa on tarpeeksi lämpöä ja kosteutta. Torakoita tavataan erityisesti laitteistoissa, putkistoissa, kaapelikanavissa ja koteloiduissa rakenteissa sekä sosiaalitiloissa.
Torakka saattaa levitä erilaisten kuljetuslaatikoiden ja kuljetusalustojen mukana. Torakkaa tavataan myös kaatopaikoilla, missä lahoaminen tuottaa lämpöä.
Haitat
Torakat pilaavat ulosteillaan elintarvikkeita. Torakat ovat allergisoivia ja ne voivat levittää sekä bakteeri- että virusperäisiä tauteja.
Ennaltaehkäisy ja torjunta
Jos huomaat asunnossasi torakoita, ota välittömästi yhteyttä isännöitsijään, joka tilaa ammattilaisen aloittamaan myrkytyksen. Voit yrittää valokuvata tai pyydystää torakan purkkiin, jotta lajin tunnistus nopeutuu ja oikeat torjuntatoimet voidaan aloittaa.
Jos asut omakotitalossa, voit ensin kartoittaa torakoiden mahdollisia oleskelupaikkoja sisätilojen tuholaisten torjuntaan tarkoitetulla aerosolilla, jolla torakat saadaan liikkeelle piilopaikoistaan. Varsinainen torjunta kannattaa tilata tuholaistorjuntaan erikoistuneelta yritykseltä.