Savonkatu

Helsingin tavoitteena on Keski-Pasilan kehittämistä tukien luoda viihtyisä, tiivis ja urbaani toimitilavaltainen alue Savonkadun molemmin puolin sekä täydentää Alppilan asuinaluetta suunnittelualueen kaakkoisosassa.
havainnekuva Savonkadusta

Savonkadun muuttaminen nelikaistaisesta autoliikenteen läpiajoväylästä kaksikaistaiseksi kantakaupunkimaiseksi puistokaduksi on asemakaavan muutoksen keskeinen lähtökohta. Muutoksen mahdollistaa uusi Veturitie, jolle ohjataan Pasilan läpi kulkeva pohjois–eteläsuuntainen autoliikenne.

Erittäin hyvin saavutettavissa olevalle alueelle halutaan lisää työpaikkoja ja laadukasta kantakaupunkimaista asumista. Alueen keskellä kulkeva merkittävä viheryhteys, maiseman ja kaupunkikuvan kannalta keskeiset avokalliot ja lakialueet sekä kallioiden näkyminen katutilassa on otettu kaavoituksessa huomioon. Kaavaratkaisussa onkin erityisesti pyritty ratkaisemaan kaupunkirakenteen tiivistämisen ja viheryhteyden välinen yhteensovittaminen.

Alueelle on suunniteltu neljä toimitilakorttelia, kaksi asuinkorttelia ja maanalainen pysäköintilaitos. Uusia koteja rakennetaan noin 750 asukkaalle. Oleskeltavia puistoalueita kehitetään laadukkaana, kävelypainotteisena ja paikallista identiteettiä korostavina.

Kaavaehdotus oli nähtävillä 5.10.–3.11.2023

Kaavaehdotuksen valmistelussa on asukkaiden mielipiteet OAS-vaiheen viitesuunnitelmien osalta otettu huomioon kaavaehdotuksessa muun muassa siten, että rakentamisen määrää on huomattavasti vähennetty OAS-vaiheen 140 000 k-m2:stä kokonaismäärän jäädessä nyt alle 100 000 k-m2:n.

Pohjois-eteläsuuntaisen viheryhteyden säilyttämiseksi on rakennukset alueen pohjoisosassa Aleksis Kiven kadun ja Saimaankadun varrella poistettu. Savonkadun varrella viheryhteyden eteläosassa on rakentaminen otettu irti kallioreunasta ja käyttötarkoitus muutettu toimistorakennuksesta kapearunkoisempaan asumiseen.

Alppitalon uusi asuinkortteli on korkeuksien, kaupunkirakenteen, massoittelun ja materiaalien osalta liitetty aiempaa selkeämmin Alppilan vanhaan rakennuskantaan. Lisäksi suojellun Eläintarhan koulun ympärille on jätetty tilaa seistä omana ryhdikkäänä rakennuksenaan ja sen käyttötarkoitusta Pasilan peruskoulun pienimpien lasten toimipisteenä jatketaan.

Kaavaehdotus oli 5.10.–3.11.2023 julkisesti nähtävillä ja siihen oli mahdollisuus jättää muistutuksia.

Kaavaehdotuksen nähtävilläolokuulutus, Alppilan pohjoisosa, Savonkadun ympäristö(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Viranomaisten lausuntojen ja kaupunkilaisten sekä asukasyhdistysten kirjeiden ja muistutusten perusteella tarkastetaan vielä ehdotusta. Tarkistettu kaavaehdotus esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle keväällä 2024, jonka jälkeen kaupunginvaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä.

Helsingin Alppitalo Oy on vuonna 2017 hakenut tontilleen kaavamuutosta, jonka tavoitteena on nykyisen teollisuuden tuotanto- ja toimistorakennuksen purkaminen ja korvaaminen uudella asuinkorttelilla. Muun alueen osalta kaavoitus on tullut vireille vuoden 2021 alussa, jolloin Helsingin kaupunki on myöntänyt NCC Property Development Oy:lle kehittämisvarauksen vuoden 2022 loppuun asti. Kehittämisvarausta on 13.2.2023 päätetty jatkaa 31.12.2024 asti. Varattavalta alueelta on varauksensaajalle osoitettu alustavasti mahdollisuus toteuttaa noin 45 000 k-m2 toimitilarakentamista. Kaupungin tavoitteena on suunnitella aluetta kokonaisuutena, jonka vuoksi kehittämisvarauksen alainen alue ja Alppitalon tontti on sisällytetty samaan asemakaavan muutokseen.

Alueelle on suunnitteilla toimisto-, liiketila-, opetustila- ja asuinrakennuksia. Suunnittelun arkkitehtina toimii JKMM Arkkitehdit. Arkkitehtuurilla haetaan korkeatasoista, tiivistä kaupunkirakennetta ja yhdistävää tekijää historiallisen Konepaja-alueen ja uuden Keski-Pasilan alueen välille. Asuinkortteleiden ja toimitilakortteleiden väliin jää vihervyöhyke avokallioineen. Hankkeen maisemasuunnittelijana toimii Nomaji maisema-arkkitehdit Oy.

Alueen energiakokonaisuuden kehityssuunnittelun toteutuskumppanina on Helen Oy. Korkean alueellisen energiatehokkuuden saavuttamiseksi keskitytään paikallisten resurssien, kuten geoenergian, aurinkosähkön ja -lämmön, hyödyntämiseen.