Savonkatu

Helsingin tavoitteena on Keski-Pasilan kehittämistä tukien luoda viihtyisä, tiivis ja urbaani toimitilavaltainen alue Savonkadun molemmin puolin sekä täydentää Alppilan asuinaluetta suunnittelualueen kaakkoisosassa.
havainnekuva Savonkadusta

Savonkadun muuttaminen nelikaistaisesta autoliikenteen läpiajoväylästä kaksikaistaiseksi kantakaupunkimaiseksi puistokaduksi on asemakaavan muutoksen keskeinen lähtökohta. Muutoksen mahdollistaa uusi Veturitie, jolle ohjataan Pasilan läpi kulkeva pohjois–eteläsuuntainen autoliikenne.

Erittäin hyvin saavutettavissa olevalle alueelle halutaan lisää työpaikkoja ja laadukasta kantakaupunkimaista asumista. Alueen keskellä kulkeva merkittävä viheryhteys, maiseman ja kaupunkikuvan kannalta keskeiset avokalliot ja lakialueet sekä kallioiden näkyminen katutilassa on otettu kaavoituksessa huomioon. Kaavaratkaisussa onkin erityisesti pyritty ratkaisemaan kaupunkirakenteen tiivistämisen ja viheryhteyden välinen yhteensovittaminen.

Alueelle on suunniteltu neljä toimitilakorttelia, kaksi asuinkorttelia ja maanalainen pysäköintilaitos. Uusia koteja rakennetaan noin 750 asukkaalle. Oleskeltavia puistoalueita kehitetään laadukkaana, kävelypainotteisena ja paikallista identiteettiä korostavina.

Kaavaehdotus oli nähtävillä 5.10.–3.11.2023

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 19.9.2023 ja lautakunta päätti 26.9.2023 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Päätöksessään lautakunta pyytää loppuvaiheen suunnittelussa kaventamaan Savonkatua edelleen ja siirtämään rakennuksia Savonkadun varressa länteen, joka mahdollistaa Savonpuiston säilymisen esitettyä hieman laajempana. Lisäksi lautakunta pyytää tarkastelemaan Aleksis Kiven kadun katualueen ja puiston rajaa ja etsimään maiseman, virkistyksen ja hulevesien käsittelyn kannalta optimaalista ratkaisua. Lautakunta pyytää myös tutkimaan mahdollisuutta toteuttaa Saimaanpuistikon ja Savonpuiston alueelle lasten lähileikkipaikka tai muulla tavoin tukea lasten oleskelua Saimaanpuistikon ja Savonpuiston alueella.

Kaavaehdotuksen jatkosuunnittelun johdosta on mm.

  • kavennettu Savonkadun eteläosassa katualuetta 2,6 m
  • kavennettu KT 12579 toimitilarakennusta 0,5 m
  • siirretty AK 12580 asuinkorttelia länteen päin yhteensä 3,1 m
  • levennetty asuinkortteleiden välissä sijaitsevaa Savonpuistoa saman verran eli 3,1 m
  • tuotu Savonkadun aiemmin puuttoman pohjoisosan keskelle uusi katupuurivi
  • kavennettu Aleksis Kiven katua 2,8 m
  • laajennettu KT 12577 toimitilarakennusta ja Saimaanpuistikkoa pohjoisen suuntaan saman verran eli 2,8 m
  • muodostettu Aleksis Kiven kadulle kolmen katupuurivin “katupuisto”
  • tutkittu mahdollisuuksia tukea lasten oleskelua Saimaanpuistikon ja Savonpuiston alueella 

Helsingin Alppitalo Oy on vuonna 2017 hakenut tontilleen kaavamuutosta, jonka tavoitteena on nykyisen teollisuuden tuotanto- ja toimistorakennuksen purkaminen ja korvaaminen uudella asuinkorttelilla. Muun alueen osalta kaavoitus on tullut vireille vuoden 2021 alussa, jolloin Helsingin kaupunki on myöntänyt NCC Property Development Oy:lle kehittämisvarauksen vuoden 2022 loppuun asti. Kehittämisvarausta on 13.2.2023 päätetty jatkaa 31.12.2024 asti. Varattavalta alueelta on varauksensaajalle osoitettu alustavasti mahdollisuus toteuttaa noin 45 000 k-m2 toimitilarakentamista. Kaupungin tavoitteena on suunnitella aluetta kokonaisuutena, jonka vuoksi kehittämisvarauksen alainen alue ja Alppitalon tontti on sisällytetty samaan asemakaavan muutokseen.

Alueelle on suunnitteilla toimisto-, liiketila-, opetustila- ja asuinrakennuksia. Suunnittelun arkkitehtina toimii JKMM Arkkitehdit,  yksityisen Alppitalon tontin arkkitehtina Huttunen-Lipasti Arkkitehdit. Arkkitehtuurilla haetaan korkeatasoista, tiivistä kaupunkirakennetta ja yhdistävää tekijää historiallisen Konepaja-alueen ja uuden Keski-Pasilan alueen välille. Asuinkortteleiden ja toimitilakortteleiden väliin jää vihervyöhyke avokallioineen. Hankkeen maisemasuunnittelijana toimii Nomaji maisema-arkkitehdit Oy.

Alueen energiakokonaisuuden kehityssuunnittelun toteutuskumppanina on Helen Oy. Korkean alueellisen energiatehokkuuden saavuttamiseksi keskitytään paikallisten resurssien, kuten geoenergian, aurinkosähkön ja -lämmön, hyödyntämiseen.