Kaisantunneli on noin 220 metriä pitkä, noin 8 metriä leveä ja 3 metriä korkea. Pyöräkaista on 4 metriä leveä ja jalankulkukaista 3,5 metriä leveä. Kaistat erotetaan toisistaan reunakivillä.
Tunnelin yhteyteen tulee Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n omistama pyöräkeskus ja pyöräpysäköinti lähes tuhannelle polkupyörälle.
Tunneli rakennetaan nykyisen jalankulkutunnelin pohjoispuolelle, ja tunnelit yhdistetään yhdyskäytävällä. Rakentaminen alkoi alkuvuodesta 2021 ja kestää arviolta helmikuuhun 2024.
Urakoitsijana on Destia.
Tietoa työmaan etenemisestä:
Usein kysyttyä Kaisantunnelista
Kaisantunneli tuo pyöräilijöille uuden nopean yhteyden rautatieaseman ali. Se helpottaa itä-länsi-suuntaista pyöräliikennettä huomattavasti, sillä Baanalta on suora yhteys tunneliin ja Kaisaniemenpuistoon. Myös jalankulkuyhteydet paranevat ja Kaivokadulla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä vähenee.
Alikulku lyhentää pyöräilymatkaa radan puolelta toiselle noin 600 metriä verrattuna reittiin Kaivokadun kautta. Nykyinen reitti kulkee Helsingin vilkkaimman jalankulkuaukion Elielinaukion läpi ja Kaivokadulla risteävän jalankulkuliikenteen läpi. Nykyisellä reitillä on myös viivytyksiä aiheuttavia liikennevaloja neljässä risteyksessä.
Pyöräliikenteen ennustemalli arvioi Kaisantunnelin kautta kulkevan 4 900 pyöräilijää vuorokaudessa vuoden 2025 lokakuussa arkipäivänä. Pyöräilijöiden määrän ollessa suurimmillaan pyöräilijöitä tulee olemaan jopa 10 000 vuorokaudessa. Myös talvella alikulun odotetaan olevan yksi Helsingin seudun vilkkaimmista pyöräliikenteen yhteyksistä.
Kaupunkilaiset ovat voineet osallistua tunnelin suunnitteluun prosessin eri vaiheissa. Tunnelin yleissuunnitelmasta kerättiin palautetta verkkokyselyllä vuonna 2018, minkä lisäksi järjestettiin kaupunkilaisten ja suunnittelijoiden tapaaminen Kaisaniemenpuistossa. Tunnelin suunnittelun edellyttämän asemakaavapoikkeaman yhteydessä oli osallisilla mahdollisuus antaa palautetta. Tunnelin katu- ja puistosuunnitelmat olivat virallisesti nähtävillä ja kommentoitavina alkuvuodesta 2020.
Vuorovaikutuksessa saatiin runsaasti rakentavaa palautetta niin kokonaisuudesta kuin yksityiskohdista, ja sen avulla tunnelin ratkaisuja hiottiin paremmiksi. Yleissuunnitteluvaiheen aikana muun muassa muutettiin länsipään kierreramppi suoraksi ja hiottiin tunnelin geometriaa sulavammaksi.
Myös hankkeen kehitysvaiheen aikana kaupunkilaiset välittivät ajatuksiaan ja odotuksiaan tulevaan tunneliin liittyen. Kehitysvaiheessa myös kysyttiin kaupunkilaisilta ideoita tunnelin nimeämiseen, ja nimi oli kannatusta saaneiden ehdotusten joukossa
Tunnelin yhteyteen tulee Kaupunkiliikenteen omistama pyöräkeskus ja pyöräpysäköinti lähes tuhannelle polkupyörälle. Pyöräkeskus sijoittuu uuden alikulun ja vanhan kävelytunnelin väliin, ja sinne on pääsy hissillä, pyörällä ja kävellen.
Kaisantunnelin itäpää suunnitellaan Kaisaniemenpuiston maisemaan sopivaksi. Uuteen tunneliin ja jo käytössä olevaan jalankulkutunneliin tulee yhteinen sisäänkäynti. Sisäänkäynnin pohjoispuolelle saadaan 80 pyöräpaikkaa maan päälle. Uusi kaupunkipyöräasema puolestaan sijoitetaan sisäänkäynnin eteläpuolelle.
Tunneli on suunniteltu esteettömäksi, ja tunnelin länsipää (Töölönlahdenkadun puoli) on lisäksi varustettu hissillä liikkumisen helpottamiseksi. Rautatieasemalta pääsee myös kulkemaan yhdyskäytävää pitkin esteettömästi Kaisantunneliin.
Kaisantunneli ja pyöräparkki ovat hyvin valaistut. Tunnelin tilat kuuluvat saman valvonnan piiriin kuin rautatieasemakin, jolloin vartijat huolehtivat, ettei tiloissa ilmene asiatonta oleskelua. Valvontakamerat ovat apuna valvonnassa. Pyöräparkkiin tulee lisäksi kulunvalvonta.