Helsingin kaupunki on antanut hallitukselle lausunnon ”Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle” -asiakirjasta.
Rajoitusten purkamisessa olennaista kokonaisarvio tilanteesta
Hallituksen suunnitelman mukaan päätöksenteko rajoituksia ja suosituksia purettaessa on vaiheittaista ja perustuu epidemiologiseen tilanteeseen ja kokonaisarvioon.
Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, ettei rajoitusten purkamisessa kiinnitytä vain yksittäisiin numeroarvoihin, vaan kokonaisarvio todella tehdään.
Rokotuskattavuuden lisääntyessä ilmaantuvuutta tärkeämpiä mittareita ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky, kuten sairaala- ja tehohoidon tarve ja ennuste sekä tartunnanjäljityksen ja muiden palvelujen toimintakyky, sekä kuolleisuus.
Ehdotetut ilmaantuvuuden raja-arvot ovat varsin matalat ja perustuvat aivan eri tilanteessa laadittuihin malleihin. Esimerkiksi rokotuksia ei ollut vielä näköpiirissä. Ikääntyneimpien kuolleisuus koronavirukseen on myös jo laskenut. Mikäli ilmaantuvuuden trendi on laskeva, valtakunnallisena rajana voisi olla alle 100/100 000 as/14 vrk ja positiivisten testitulosten osuus alle kaksi prosenttia. Nousutrendissä rajoitusten palauttamista harkittaessa suunnitelmassa esitetyt rajat voisivat edelleen olla käyttökelpoisia.
Lasten ja nuorten elämään liittyvien rajoitusten lieventäminen ja purku vahvemmin painopisteeksi
Hallituksen suunnitelman mukaan on tärkeää, että rajoitusten purkamisessa tavoitellaan ensin lasten ja nuorten elämään ja arkeen liittyvien rajoitusten lieventämistä ja purkua. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan tämä periaate ei kuitenkaan näy suunnitelman konkreettisissa toimenpide-ehdotuksissa. On väärä viesti, että ensimmäisenä suunnitellaan avattavaksi ravintolatoimintaa, kun lapset ja nuoret eivät pääsisi edes ulkona tapahtuvaan harrastustoimintaan. Pääkaupunkiseudun kunnat päättivätkin 15.4.2021, että ulkoharrastukset avataan 20-vuotiaille ja sitä nuoremmille jo 19.4.2021 alkaen.
Jatkossa ensisijaista on, että lapset ja nuoret pääsevät täysin takaisin lähiopetukseen. Valtakunnallisesti tulisi myös linjata korkea-asteen opiskelijoiden lähiopetuksen mahdollistamisesta välittömästi. Seuraavaksi tulisi avata lasten ja nuorten harrastuksia, nuorisotyötoimintaa ja julkisia tiloja, kuten museoita, näyttelytiloja ja kirjastoja, soveltaen avaamisessa tarpeellisia rajoituksia muun muassa asiakasmääristä, ennakkoilmoittautumisista ja noudatettavista hygieniaohjeista.
Rajoitusten purkamisjärjestyksessä vielä punnittavaa – käänteinen järjestys ei toimi kaikin osin
Ajatus rajoitusten purkamisesta käänteisessä järjestyksessä on osin epälooginen. Rajoituksia on otettu käyttöön siinä järjestyksessä, kun niihin on saatu työvälineitä. Matalan riskin toiminnan avaamisen ja erityisen haavoittuvien ryhmien tukemisen tulisi olla etusijalla rajoitusten purussa.
Esimerkiksi etäopetus ei ole epidemiologisessa analyysissa osoittautunut erityisen vaikuttavaksi toimeksi. Jatkotartuntoja on ollut kouluissa vähän ja altistuneet on ollut helppo tavoittaa tartuntaketjujen katkaisemiseksi. Toisaalta asiantuntijat ovat katsoneet erityisesti anniskeluravintoloiden toiminnan rajoitusten olleen vaikuttavia. Näiden rajoitusten purkaminen ensimmäisenä ei täytä hallituksen itse itselleen suunnitelmassa asettamia tavoitteita.
Ulkotoiminta ennen sisätoimintaa – painotukset turvallisen liikunnan mahdollistamiseen
Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että liikuntaharrastusten avaaminen terveysturvallisesti toteutetaan mahdollisimman pian. Keskeistä olisi turvata erityisryhmien liikunta mahdollisimman pian vähintään ulkotiloissa. Tämän lisäksi vesiliikunta on tärkeä liikkumismuoto ikäihmisille, vammaisille ja kuntoutujille, eikä siihen ole yhdistetty merkittävää koronaviruksen leviämistä.
Liikunnan sisätiloja ei siis tulisi pitää kategorisesti kiinni aikuisilta kesän ylitse, eikä näin voida menetellä etenkään lasten ja nuorten kohdalla. Lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden näkökulmasta myös sisäharrastukset tulisi mahdollistaa, koska esimerkiksi monia taideharrastuksia ei pystytä järjestämään ulkotiloissa.
Yleisötilaisuuksien mahdollistamisessa tulee katsoa tapahtuman kokoa ja luonnetta sekä harkita koronapassin käyttöönottoa
Yleisötilaisuuksien osalta Helsingin kaupunki näkee hallituksen suunnitelman liian epämääräisenä ja yksittäisiin kriteereihin keskittyvänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksessa kuvattu muiden alojen sääntelystä poikkeava kriteeristö ei myöskään tuo toivottua selkeyttä ja ennakoitavuutta.
Yleisötilaisuuksien mahdollistamisessa tulisi huomioida tapahtuman ja tapahtumatilan koko sekä se, järjestetäänkö tapahtuma sisä- vai ulkotiloissa.
Vastuullisesti järjestetty pienempimuotoinen tapahtumatoiminta sisätiloissa ja ennakkoon määritellyillä ulkoalueilla vertautuu ravintoloiden, terassien tai huvipuistojen toimintaan ja tulisi sallia samoin reunaehdoin. Turvallisuustoimenpiteinä pienempimuotoisessa tapahtumatoiminnassa voisivat olla esimerkiksi rajattu osallistujamäärä, ennakkovarauksiin ja -lippuihin perustuva osallistuminen, osallistujille osoitettu istumapaikka tai muuten määritelty paikka ja maskien käyttö.
Helsingin kaupunki tekee yhteistyötä Tapahtumateollisuus ry:n ja tapahtuma-alan toimijoiden kanssa terveysturvallisten tapahtumien järjestämisen mahdollistamiseksi. Alalla on jo aiemmista vaiheista hyviksi todennettuja käytäntöjä vastuullisesta toiminnasta ja ala on laajalti sitoutunut turvallisen tapahtuman periaatteiden noudattamiseen. Jotta alan tukemisessa on mahdollista onnistua, on tärkeää, että kuntatoimijoilla on selkeä ymmärrys hallituksen linjauksista, ja että linjaukset valmistellaan kuntien ja alan kanssa yhdessä.
Helsingin kaupunki korostaa tapahtuma-alan merkitystä elinvoiman luojana suurissa kaupungeissa ja pitää tärkeänä sitä, että taide- ja kulttuuritoiminta rinnastetaan laajemmin elinkeinotoimintaan.
Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala ovat yritystoimialoista kärsineet koronakriisissä eniten. Koronapassin käytöllä voitaisiin helpottaa paitsi yritysten toimintaa, myös vähentää nuorten työttömyyttä.
Pitkittynyt kriisitilanne on heijastunut erityisesti nuorten aikuisten työllisyyteen. Kriisin seuraukset tulevat näkymään vielä pitkään erilaisin heijastevaikutuksin, kuten mielenterveysongelmina ja kohonneena syrjäytymisriskinä, erityisesti nuorten parissa, joiden työttömyys on ollut jo ennen koronakriisiä huolestuttavan korkealla tasolla.
Rokotusten alueellinen kohdentaminen pahimmille epidemia-alueille perusteltua
Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan rajoitusten poistamisen kokonaisuuteen tulisi kytkeä myös rokotteiden alueellinen kohdentaminen, jotta rokotekattavuus saataisiin mahdollisimman nopeasti riittäväksi siellä, missä epidemiatilanne on vaikein. Tämä on myös koko maan epidemiatilanteen kehittymisen kannalta merkittävää.
Ei ole perusteltua edellyttää, että koko maan kaikki yli 70-vuotiaat sekä riskiryhmiin kuuluvat olisi kokonaisuudessaan rokotettu ennen alueellista painotusta. Huomattavasti vaikuttavampaa olisi, että asetus alueellisesta painotuksesta tulisi voimaan välittömästi. Myöskään mitään rokotevalmistetta ei tule rajata painotuksen ulkopuolelle.
Rokotusten painottaminen pahimmille epidemia-alueille säästäisi ihmishenkiä ja vähentäisi sairaalakuormitusta, mikäli tämä tapahtuisi kattavasti ja kiireellisesti. THL:n asiantuntijat painottavat, että mitä aikaisemmin rokotteiden tehokas kohdentaminen päästään aloittamaan, sitä suurempi määrä vakavia tautimuotoja, sairaalajaksoja ja kuolemantapauksia voidaan välttää.
Rajaturvallisuuden edellytyksien ohella matkailun avaamisen aikataulu linjattava kiireisesti
Terveysturvallisuuden edistämisellä rajat ylittävässä liikenteessä on keskeinen vaikutus epidemian ja erityisesti virusmuunnosten leviämisen estämiseen. Tehokkaita rajaliikenteen terveysturvatoimia on jatkettava, kunnes rajojen yli tulevat tartunnat eivät uhkaa epidemian hillintää. Tästä lähtökohdasta Helsingin kaupunki on samaa mieltä.
Käytännössä kuitenkin nykyiset järjestelyt terveysturvallisuuden takaamiseksi ovat riittämättömät viimeistään silloin, kun rajanylittäjien määrä lähtee matkustusrajoitusten osittaisenkin purkamisen vuoksi kasvamaan. Esimerkiksi Viron, muun Baltian ja Ruotsin epidemiatilanteet näyttävät vielä tällä hetkellä huomattavan heikoilta Suomeen verrattuna.
Tämän vuoksi maahantulon edellytykseksi tulee pikaisesti säätää todistus tuoreesta negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta covid-19-taudista (myöhemmin myös rokotteesta) tai vähintäänkin velvoittaa maahantulijoita varaamaan sähköisen järjestelmän kautta kaksi koronatestiä. Ensimmäinen testi tulee ottaa heti rajanylityksen jälkeen ja toinen 72 tunnin kuluessa ensimmäisestä testistä. Mikäli tällainen niin sanottu koronapassi asetettaisiin maahantulon edellytykseksi, satamassa testattavien määrä vähenisi ja satamatestaukset pystyttäisiin järjestämään vaarantamatta muuta epidemian hallitsemiseksi tarvittavaa kapasiteettia esimerkiksi tartunnanjäljityksessä ja rokotuksissa. Malli on kriittinen koko Suomen terveysturvallisuuden takaamiseksi.
Myös suunniteltu EU:n yhteinen digitaalinen ”green certificate” voidaan ottaa käyttöön rajojen terveysturvallisuutta takaamaan. Senkin käyttö on kuitenkin tehtävä pakolliseksi. Helsingin satama on yksi maailman vilkkaimmista matkustajasatamista, eikä vapaaehtoiseen rokotteeseen tai testaamiseen perustuva malli voi toimia terveysturvallisesti maahantulon perusteena.
Samanaikaisesti matkailuala tarvitsee kiireellisesti selkeän suunnitelman ja aikataulun, jotta ala voi lähteä rakentamaan koronan jälkeistä tulevaisuutta. Alalla kauppaa tehdään aktiivisesti jopa vuosi ennen asiakkaan varsinaista matkaa. Ilman selkeää hallituksen muodostamaa aikataulutettua suunnitelmaa, EU-yhteensovitusta ja terveysturvallisen maahantulon ehtoja, alan on käytännössä mahdotonta tehdä tarvittavia investointeja tulevaisuuteen.
Hoito- ja palveluvelka sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten saatavuus vaativat toimenpiteitä
Pandemian pitkittyminen on luonut jatkuvasti kasvavaa hoito- ja palveluvelkaa, jota on vain osin pystytty purkamaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin heikkenemisen seurauksena on nähtävissä kasvava raskaampien palvelujen tarve, mikäli ei ajoissa pystytä vastaamaan ilmenneisiin terveyshaasteisiin sekä psyykkisen ja taloudellisen tuen tarpeisiin. Ongelmia havaitaan erityisesti nuorten tilanteessa, perheissä, lastensuojelussa ja perheneuvolassa. Varhaisia, helposti varattavissa olevia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on nyt lisättävä, jotta estetään tilanteiden kriisiytymistä ja lisääntyviä sosiaalisia ongelmia. Tämä tarkoittaa muun muassa panostusta kouluihin ja ammattioppilaitoksiin sekä jalkautuvaan nuorisotyöhön. Myös ikääntyneiden, vammaisten ja omaishoitajien tilanne on pandemian pitkittyessä raskas ja toimintakykyä sekä jaksamista tukevien palvelujen tarve suurta.
Riittävän rahoituksen lisäksi valtiovallan onkin turvattava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys erityisesti niillä alueilla, joissa koronatilanne on hankalin, kuten pääkaupunkiseudulla. Kriittisten ammattiryhmien koulutuspaikkamääriä on nopeasti lisättävä. Henkilöstötarve kasvaa useista muistakin syistä kuin koronasta johtuen. Myös henkilöstörakenteen monipuolistamista ja henkilöstön joustavaa käyttöä tarvitaan entistä enemmän.
Mahdollisiin seuraaviin aaltoihin valmistautumiseen tarvitaan työkaluja ennakollisesti
Tartuntatautilain väliaikaiset säännökset ovat voimassa 30.6.2021 saakka. Näiden voimassaoloa on tarpeen jatkaa tilanteen heikkenemisen varalle. Tämän lisäksi tulee valmistautua siihen, että seuraavissakin aalloissa tilanne pahenee niin voimakkaasti, että on tarpeen todeta poikkeusolot ja harkita esimerkiksi liikkumisen rajoittamista. Keväinen tilanne, missä tarpeellisina pidetyt liikkumisrajoitukset kaatuivat siihen, että niitä ei oltu valmisteltu riittävän kestävälle pohjalle, on pystyttävä välttämään.
Epidemiatilanteen pahentuessa äkillisesti on työkalupakissa oltava riittävästi välineitä, jotka voidaan aktivoida. Tällaisia mahdollistavia säädöksiä on syytä vähintään valmistella, mutta myös säätää jo laeiksi.
Toimialakohtaisien ja pistemäisten lainsäädäntöratkaisujen sijasta olisi syytä valmistella yleisempää sääntelyä, jonka nojalla voitaisiin tarvittaessa tehdä epidemiatilanteen vaatimia päätöksiä esimerkiksi tiloja ja myös yksityistilaisuuksia koskevista rajoituksista ja suluista. Lain tasolla määriteltäisiin se, minkä kriteereiden tulee täyttyä, jotta rajoituspäätöksiä voitaisiin antaa ja minkälaisia ne voisivat sisällöltään olla (esimerkiksi hygieniavaatimukset, etäisyyksien pitämiseen velvoittaminen, asiakasmäärien rajaaminen ja tilojen sulkeminen). Toimivalta soveltamisesta voitaisiin pitää valtioneuvostolla tai antaa aluehallintoviranomaisille ja kunnille. Myös rajoitusten aiheuttamien taloudellisten kompensaatioiden mahdollisuudesta tulisi säätää samassa yhteydessä.
Koko lausunto:
Helsingin kaupungin lausunto hallituksen ”Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle” -asiakirjasta
Kuva: Jonna Pennanen