Euroopan eri kaupunkien päättäjiä kokoontui Helsingin kaupungintalolle 23.–24. maaliskuuta Helsingin kaupungin isännöimään Eurocities-kaupunkiverkoston vuoden 2023 talousfoorumiin (Ecomonic Development Forum). Helsingin pormestari Juhana Vartiainen avasi foorumin tähdentämällä, että Euroopan kaupungit ottavat yhä enemmän vetovastuuta maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.
– On hyvin kuvaavaa, että tätä aihetta käsittelevä tapahtuma järjestetään juuri täällä Helsingissä. Helsinki haluaa olla kaupunki, joka ottaa aktiivisen roolin maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa sekä samalla ratkaisujen jakamisessa muiden kaupunkien kanssa, pormestari Vartainen sanoi.
Vartiainen painotti, että Helsinki haluaa olla kasvun paikka, jossa ihmiset ja yritykset voivat vapaasti luoda mahdollisuuksia ja tarttua niihin varmoina siitä, että kaupungissa jatkuu pitkän tähtäimen kestävä talouskasvu. Suomen pääkaupunki on vakuuttunut siitä, että kaupunki kasvaa tasaisesti, samalla luontoa sekä ilmastoa kunnioittaen. Sen mukaisesti Helsinki on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki, joka myös toimii Eurocities-verkoston talousfoorumin puheenjohtajana, korosti puheenvuorossaan sitä, että kaupungit ovat enenevässä määrin eturintamassa sekä paikallisten että kansainvälisten ongelmien ratkaisemisessa. Sinnemäki antoi useita esimerkkejä foorumin pääteemojen mukaisista kunnallisista toimista, kuten osaajien houkuttelusta.
– Mitkä ovat parhaat keinot varmistaa, että Euroopan kaupungit pystyvät jatkossakin houkuttelemaan ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin ja rakentamaan elämänsä ja työuransa niissä? Sinnemäki kysyi ja lisäsi:
– Yksikään julkisen sektorin toimija ei kykene siihen yksin.
Eurocities-verkoston pääsihteeri André Sobczak päätti foorumin avausosion painottamalla kaupunkien ainutlaatuista kykyä yhdistää avainsidosryhmät rakentamaan uusia ratkaisuja. Sobczak sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että kaupungeilla on jo nyt paljon vihreään siirtymään vaadittavaa osaamista. Hän sanoi talousfoorumin tarjoavan kaupunkien päättäjille tilaisuuden esitellä yhteisiä mahdollisuuksiaan vihreässä siirtymässä.
– Meidän tulee varmistaa, että kaupungit istuvat siinä pöydässä, jossa päätöksiä Euroopassa tehdään, Sobczak sanoi.
Pääpuhujat korostivat innovaatioiden roolia vihreässä siirtymässä
Euroopan yritys- ja innovaatiokeskusverkoston päästrategi Bram Pauwels piti talousfoorumin ensimmäisen pääpuheen. Hän esitteli visiotaan siitä, miten vihreä siirtymä toteutetaan yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisella tavalla. Hän esitti ehdotuksen, miten julkisen sektorin toimijat voivat edistää innovaatiotoimintaa ja luoda parhaat mahdolliset olosuhteet innovatiivisille kokeiluille.
Toisen pääpuheen piti Euroopan investointipankin (EIP) neuvontakeskuksen johtaja Tanja Tanayama. Hän esitteli EIP:n roolia vihreän siirtymän mahdollistajana. Hän painotti, että EIP toteuttaa lainanannon kautta EU:n linjauksia ja että pankin toiminta on luonnollisesti Pariisin ilmastosopimuksen mukaista. Hän muistutti, että rahoituksen puute on este investoinneille 80 prosentissa kaupungeista.
Kaupungit muutoksen vetureina
Foorumi jatkui paneelikeskusteluilla. Niissä keskityttiin muun muassa kaupunkien ja yritysten ilmastotoimiin, innovaatiotoiminnan edistämiseen, kestävien ekosysteemien tukemiseen ja paikallistalouksien tukemiseen taloudellisissa kriiseissä. Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva luotsasi paneelikeskustelut eurooppalaisten kaupunkien ja yritysten edustajien kanssa.
Ensimmäisen päivän avoimen ohjelman päätti osio, jossa pureuduttiin eri vaihtoehtoihin rahoittaa vihreää siirtymää. Osiossa paneuduttiin mahdollisuuksiin edistää Eurocities-verkoston kaupunkien ja eurooppalaisten instituutioiden välistä suhdetta.
Yhteenvedossaan apulaispormestari Sinnemäki rohkaisi kaupunkeja käymään suoraa dialogia Euroopan komission kanssa.
– Kaikki Euroopan komission rahoitusinstrumentit eivät ole kaupunkien käytössä, ja siksi monia eri tahoja kaivataan täydentämään kaupunkien rahoituspalettia. Palettiin kuuluvat eurooppalaiset, kansalliset ja yksityiset lainanantajat sekä kaupungit itse, Sinnemäki sanoi.
Eurocities-verkoston pääjohtaja André Sobczak kehotti kaupunkeja muodostamaan strategisen liittouman Euroopan komission kanssa. Hän sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että kaupungit voivat olla muutoksen vetureita. Hän kertoi kokeneensa foorumiin osallistuvien kaupunginjohtajien ja pormestareiden keskuudessa optimismia vihreästä siirtymästä ja kaupunkien kyvystä hallita sitä. Sobczak oli ilokseen todennut eurooppalaisten kaupunkien halukkuuden jakaa käytäntöjään jopa EU:n ulkopuolisten kaupunkien kanssa.
– Kaikki foorumin osallistujat ovat samaa mieltä siitä, että vihreä siirtymä on oikea askel myös taloudellisista näkökohdista, Sobczak sanoi.
Osaavaa työvoimaa Euroopan kaupunkeihin
Eurocities-verkoston talousfoorumin toisen päivän ohjelma alkoi eri työvoimastrategioiden analyysillä – kuinka ratkaista työvoimavajausta ja menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta.
Kristine Langenbucher OECD:stä pohti esityksessään vihreää siirtymää työmarkkinoiden näkökulmasta. Vihreiden arvojen sisällyttäminen kaikkeen toimintaan tuo uusia haasteita työmarkkinoille, joita samalla muokkaavat monet muutkin maailmanlaajuiset megatrendit. Aiempiin työmarkkinamuutoksiin verrattuna meneillään oleva vihreän siirtymän mukainen työmarkkinamurros ei ole markkinavetoinen vaan sitä säätelee poliittinen päätöksenteko, Langenbucher painotti.
– Samalla kun kaupungit tavoittelevat nopeita muutoksia kohti ekologisempia toimintoja, ne tarvitsevat selkeän strategian, johon tulee kuulua myös työmarkkinanäkökulma, hän sanoi.
Talousfoorumin toisen päivän pääpuhuja oli Diane Angermueller Euroopan komission sisäasioiden pääosastolta (DG Home). Angermueller kertoi tarkemmin EU:n toimista osaavan työvoiman houkuttelussa.
”EU-maiden väestörakenteen muutosten takia noin 80 prosenttia yrityksistä on ilmoittanut kärsivänsä työvoimapulasta. EU:n täytyy reagoida tähän”, hän sanoi.
Angermueller painotti, että EU:n jäsenvaltioilla on edelleen toimivaltaa maahanmuuttopolitiikassa. Viime aikoina painotus on kuitenkin siirtynyt EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman pääsyyn EU:hun, kun 20 vuotta sitten fokus oli Schengen-alueen säännöissä.
EU-komissio on keskittynyt uusiin taito ja osaaja -paketteihin EU:n ulkopuolisille työnhakijoille, vastatakseen eurooppalaisten yritysten tarpeisiin. Angermueller painotti. että näiden sopimusten ohella on yhtä tärkeää edistää koulutuksen ja harjoittelun tarpeita, jotta varmistetaan että tänne saapuneet ihmiset myös jäävät heidät vastaanottaneisiin maihin – asia, johon panostamme nyt meneillään olevan Euroopan taitovuoden aikana.
Muita kiinnostavia alueita lakipolitiikassa on nuorten liikkuvuus.
”Liikkuvuusmallit nuorille, jotka mahdollistavat nuorten muuttamisen Eurooppaan kolmansista maista ei vain opiskelemaan, vaan myös työskentelemään, on suunnitteilla”, Angermueller sanoi.
Talousfoorumin ohjelman päätti paneelikeskustelu, johon osallistui sekä julkisen että yksityisen sektorin edustajia vaihtamaan ajatuksia foorumin teemoihin liittyvistä kysymyksistä.
Euroopan kaupunkiverkoston vuoden 2023 talousfoorumi (Eurocities Economic Development Forum 2023) järjestettiin Helsingissä 22.–24. maaliskuuta. Foorumiin osallistui yli 200 osanottajaa eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan kaupunkien roolista suurten, maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa. Foorumin keskeinen teema oli kaikille oikeudenmukainen vihreä siirtymä.
Euroopan kaupunkiverkostoon Eurocities kuuluu yli 140 suurta kaupunkia 39 Euroopan maasta. Eurocities edistää jäsenkaupunkiensa taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Eurocities valvoo jäsentensä etuja EU:ssa ja tuottaa tietoa EU:n rahoituskierroksista, niihin osallistumisesta sekä EU-lainsäädännöstä. Eurocities on myös vertaisoppimisen alusta jäsenilleen. Helsinki on ollut verkoston jäsen vuodesta 1994 ja toimii verkoston talousfoorumin puheenjohtajana marraskuusta 2020 kesäkuuhun 2023.