Helsingin hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet ovat edistyneet hyvin

Kaupungin nykyinen hyvinvointisuunnitelma sisältää 50 tavoitetta ja 106 toimenpidettä. Suunnitelmakauden päättyessä 38 prosenttia kaikista toimenpiteistä on valmistunut ja 60 prosenttia oli hyvin käynnissä. Käynnissä olevista toimenpiteistä suurin osa on integroitu toimintakäytänteinä osaksi perustoimintaa, joten niiden toteuttaminen jatkuu myös tulevina vuosina. Ikääntyneille suunnatuista toimenpiteistä valmistui 44 prosenttia, työikäisille kohdennetuista 35 prosenttia ja lapsille ja nuorille kohdennetuista 29 prosenttia. 

Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden huolellisempaan kohdentamiseen panostettiin

Toimenpiteiden huolellisempi kohdentaminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja digitaalisten palveluiden kehittäminen ja niiden saavutettavuus olivat yhteisiä teemoja, joihin erityisesti panostettiin monissa toimenpiteissä tällä suunnitelmakaudella. Toimenpiteillä pyrittiin osaltaan vaikuttamaan helsinkiläisten fyysisen toimintakyvyn sekä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantumiseen. Monet toimenpiteet edistivät arjen turvallisuuden kokemuksia ja elinympäristön merkityksellisyyttä.

Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteutuksen haasteena näyttäytyi osittain poikkihallinnollisen yhteistyön riittävä toteutus. Niissä toimenpiteissä, joissa selkeästi oli otettu omistajuus ja käynnistetty yhdessä tekeminen heti hyvinvointisuunnitelman hyväksymisen jälkeen, yhteistyö oli sujunut ja yhteisiä tuloksia oli saavutettu. Toimenpiteiden omistajuuden parempi tunnistaminen näytti edistävän hyvien tulosten aikaansaamista ja yhteistyötä. Myös toimenpiteiden ja tavoitteiden sitominen osaksi talouden ja toiminnan suunnittelua edisti hyvinvointisuunnitelman toteutumista.

– Jotta voimme nykyistä paremmin arvioida työmme vaikutuksia helsinkiläisten hyvinvointiin, meidän tulisi tarkastella laajemmin paitsi kaupungin eri toimialojen perustyötä myös järjestö- ja kumppanuustyötä sekä erilaisten sosiaalisen kestävyyden ohjelmien panoksia, toteaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kaupunkiyhteisestä koordinoinnista vastaava erityissuunnittelija Stina Högnabba.

Väestöryhmittäiset erot hyvinvoinnissa, terveydessä ja turvallisuudessa ovat selkeät

Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) keskeinen tavoite on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen ja eriarvoisuuden vähentyminen. Tutkimus- ja tilastotiedon valossa monissa hyvinvoinnin ja terveyden ilmiöissä vallitsee selkeät erot väestöryhmien välillä, ja nämä erot ovat pääsääntöisesti kasvaneet viime vuosien aikana. Korkean sosioekonomisen taustan omaavien helsinkiläisten hyvinvointi on muita parempaa. Erot näkyvät niin lapsilla ja nuorilla kuin työikäisillä ja ikääntyneillä. Myös alueiden välisiä eroja hyvinvoinnissa esiintyy runsaasti.

Stadin HYTE-barometri on vuosittain tuotettava seurantaraportti, jossa kuvataan helsinkiläisten hyvinvoinnin tilaa sekä toimia, joita kaupunki tekee kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Raportti sisältää nostoja Helsingin hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden etenemisestä sekä raportoi helsinkiläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta hyvinvointisuunnitelman 47 seurantamittarin näkökulmasta. Stadin HYTE-barometri huomioi Helsingin hyvinvointisuunnitelman (2022–2025) kuusi painopistettä, jotka ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. HYTE-barometri on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 § mukainen hyvinvointikertomus.