Isoja, keskisuuria ja pieniä tapahtumia, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen toistuvia hittejä. Pinnan alla kuplivia tai ensimmäistä kertaa järjestettäviä yleisötapahtumia musiikin, urheilun ja ruuan parista. Isot määrät kiinnostavia kongresseja ja yritystapahtumia. Esimerkiksi tällaisia tapahtumia Helsingissä on, listaa Helsingin kaupungin brändi- ja tapahtumat-yksikön päällikkö Sanna Forsström.
– Tapahtuma on vähän kuin kaupunki pienoiskoossa. Se muovaa mielikuvaa Helsingistä kaupunkina ja sillä on iso voima kehittää sitä, hän sanoo.
Forsströmin mukaan tapahtumat ovat Helsingille tärkeitä monella tapaa, niin vetovoiman, elävyyden kuin talouden näkökulmasta.
– Erilaiset tutkimukset ja analyysit osoittavat tätä monin tavoin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä arvioituna. Tapahtumien pehmeämpiä ja inhimillisiä puolia, esimerkiksi tapahtumien hyvinvointivaikutuksia, haaveilemme tutkivamme seuraavaksi.
Lähestyvä kesä tuo tullessaan tapahtumarikkaimman vuodenajan.
– Kesällä nautitaan erityisesti ulkotiloissa järjestettävistä tapahtumista. Esimerkiksi Tuska, Flow ja Sideways ovat oman kohderyhmänsä rakastettuja, jatkuvasti kasvavia ja kehittyviä tapahtumia, Forsström sanoo.
Raskaanmusiikin festivaalia Tuskaa Forsström kiittelee siitä, miten se on ottanut tapahtuma-alueen eli Suvilahden lähistöllä asuvat helsinkiläiset huomioon.
– Lisäksi Tuska on valjastanut kauppakeskus Redin osaksi tapahtumakokonaisuutta. Se tuo vahvaa lisäarvoa Redin yrittäjille.
Suurista tapahtumapaikoista pulaa, silti kesä vetää
Helsinki on suuri tapahtumakaupunki, sillä lähes 1,5 miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista on kiinnostunut Helsingissä järjestettävistä tapahtumista. Kaupunki panostaa tapahtumien kävijätutkimuksiin, ja niiden valossa Helsinki näyttäytyy avoimena, turvallisena ja elävänä tapahtumakaupunkina. Kansainvälisille vieraille Helsinki on positiivisessa mielessä yllättävä kaupunki.
– Erityisesti yllättää se, miten paljon erilaisia kiinnostavia asioita Helsingissä voi lyhyessäkin ajassa kohdata. Ja miten elävä ja urbaani, mutta samalla hapekas kaupunki Helsinki on. Tämä liittyy suoraan erilaisiin tapahtumiin, palveluihin ja sisältöihin kaupungissa, Forsström sanoo.
Tapahtumien kysyntä on lähtenyt hienosti vetämään koronan jälkeen. Sekä vuodet 2022 että 2023 olivat lipunmyynnin näkökulmasta ennätyksellisiä, vahvistaa Sami Kerman Tapahtumateollisuus ry:stä.
– Paljon on puhuttu siitä, että kuluttajat ovat myöhentäneet ostopäätöksiään. Vakiintuneiden yleisöjen tapahtumat, joilla on hyvä ja pitkäjänteisesti rakennettu brändi, voivat olla luottavaisin mielin, kunhan pitävät tasonsa yllä, Kerman sanoo.
Haasteitakin on. Kerman kertoo, että yleinen kustannusten nousu näkyy myös tapahtuma-alalla ja sitä on jouduttu kompensoimaan pääsylippujen hintojen nostolla. Vaikeuksia elävän musiikin saralla Helsingissä muodostavat suurten tapahtumapaikkojen puute, erityisesti Helsinki-hallin sulkeminen.
– Toisaalta Helsingissä on tarjolla Olympiastadion ja Jäähalli sekä paljon pienempiä, monipuolisia tiloja, kuten uudistettu Kulttuuritalo, Böle ja Arabia135 sekä Suvilahden kehittyvä alue. Näissä on tilaa yleisötapahtumien lisäksi myös yritystapahtumille, Kerman sanoo.
Elävän musiikin näkökulmasta kesä on vuodenajoista tärkein.
– Järjestämme tulevana kesänä Olympiastadionilla ennätykselliset seitsemän keikkaa, joihin sisältyy Coldplayn jättisuosion saaneet neljä esiintymistä, kertoo Mirkka Rautala kotimaisten ja kansainvälisten artistien keikkoja ja festivaaleja tuottavasta LiveNation Finlandista.
Sanna Forsström nostaa puolestaan esiin touko–kesäkuussa pidettävät Syötävä Helsinki -ruokaviikot sekä heinäkuussa järjestettävän, kansainvälisen purjehdustapahtuman Tall Ships Racesin.
– On tärkeää, että meillä on monipuolisia tapahtumia erilaisille yleisöille, hän sanoo.
Kaupunki on tapahtumien alusta – myös yllättäville pilottihankkeille
Helsingin kaupunki tukee kaupunkistrategiallaan tapahtumallisuutta. Omien tilojensa ja tapahtuma-alueiden vuokraamisen lisäksi kaupunki ottaa tapahtumien tarpeet huomioon uusien ja olemassa olevien alueiden kehittämisessä.
– Teemme tiivistä yhteistyötä tapahtuma-alan kanssa tapahtumien vaikuttavuuden arviointiin ja kestävyyteen liittyen. Suurtapahtumia ja monenlaisia kulttuurisisältöjä ja -tapahtumia mahdollistetaan esimerkiksi kulttuuriavustusten kautta, Forsström listaa.
Lisäksi toimintatapoja lupaprosesseissa on kehitetty mahdollisimman jouheviksi. Yhteistyötä tehdään tiiviisti ja kaupungin työntekijät vetävät lankoja yhteen tapahtumajärjestäjän tukena, kertoo Mirkka Rautala.
– Helsingin kokoisessa kaupungissa virasto- ja virkamiesviidakko on aikamoinen. Se vaatii tapahtumajärjestäjältä yhteydenottoja useille eri tahoille kaupungin sisällä, hän jatkaa.
Kaupungin ja tapahtumajärjestäjien yhteistyössä syntyy myös yllättäviä tapahtumia ja tapahtumapaikkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi LiveNationin kanssa yhdessä viime kesänä pilotoidut Mamma Mia!-musikaali Kaivopuistossa sekä elektronisen musiikin U Nation-tapahtuma Kansalaistorilla.
– Ne olivat todella onnistuneita tapahtumia, joista yleisö antoi hyvää palautetta. Molemmat ovat alueina sellaisia, joita ei voi jatkuvasti pyhittää kaupalliseen käyttöön. Mamma Mia! oli kuitenkin esimerkki siitä, että ison yleisötapahtuman voi tuoda niinkin herkälle alueelle kuin Kaivopuistoon, Rautala sanoo.
Iloa, kestävyyttä ja hyvinvointia kaikenlaisille tapahtumakävijöille
Helsingin kaupunki on jo pitkään satsannut kaikessa toiminnassaan kestävyyteen ja vastuullisuuteen. Tapahtumanjärjestäjille Helsinki tarjoaa ohjeita ja apua ilmastoystävällisen tapahtuman järjestämiseen muun muassa hiilijalanjälkilaskurilla.
– Kumppanuustapahtumissa meillä on käytössä kumppanuuskriteerit, joissa kestävyys on keskiössä. Lisäksi tapahtumien meluluvituksessa on käytössä priorisointimalli, jossa kestävästi toteutetut tapahtumat ovat etusijalla, Forsstöm sanoo.
– Tämä varmistetaan esimerkiksi Ekokompassi-sertifikaatin avulla. Työ on tuottanut tulosta, sillä kävijätutkimusten valossa helsinkiläistapahtumien hiilijalanjälki on kansallisesti verrattuna matala, hän jatkaa.
Tapahtumien hiilijalanjälkeä on mitattu Salmi Eventlizerin tutkimuksessa vuonna 2023. Mittaus perustuu tapahtumakävijöiden omaan toimintaan, kuten liikkumiseen tapahtumille ja siihen, millaisia kulutusvalintoja tapahtuman aikana tehdään.
Viime vuosien aikana kaupunki on tapahtumatyössä kiinnittänyt entistä enemmän huomiota myös sosiaaliseen kestävyyteen eli esimerkiksi turvallisen tilan luomiseen kaikille tapahtumakävijöille.
– Olemme esimerkiksi luoneet sosiaalisen kestävyyden tarkistuslistan kumppaneille, joka on tehty yhdessä tapahtuma-alan kanssa. Se sisältää toimenpiteitä ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana ja tapahtuman jälkeen, Forsström sanoo.
Forsström muistuttaa, että tapahtumilla on merkitystä myös hyvinvoinnin näkökulmasta.
– Tapahtumat tuovat iloa ja mahdollisuuksia nauttia elämästä itselle sopivalla tavalla. On tärkeää, että jokaisella on tapahtumassa hyväksytty olo.
Teksti: Venla Seuri