Liikkuva myynti tarkoittaa muun muassa ruokarekkoja, kahvilapyöriä ja myyntikärryjä, jotka toimivat väliaikaisesti eri puolilla kaupunkia ilman pysyvää myyntipaikkaa.
Liikkuvalle myynnille on valmisteltu uudet vuokrausperiaatteet, joiden on tarkoitus helpottaa luvan hakemista. Vuokrausperiaatteita käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa 20. toukokuuta 2025. Osana valmistelutyötä liikkuvan myynnin määritelmää, ohjeistusta, sopimusta sekä hinnastoa on selkeytetty. Aiemmin käytetystä ketterä kioski -käsitteestä on luovuttu – uuden ohjeistuksen mukaan liikkuva myynti jaotellaan kahteen kategoriaan:
- myyntiautot ja -perävaunut eli ruokarekat
- muut liikkuvat myyntikärryt, eli esimerkiksi kahvilapyörät ja myyntikärryt
Ruokarekkojen toiminta on luvanvaraista ja toimintaan tarvitaan sopimus kaupungin kanssa. Muut liikkuvat myyntikärryt sen sijaan ovat luvasta vapautettuja, eli ne eivät tarvitse toiminnalleen sopimusta, mutta toiminnassa on noudatettava kaupungin ohjeita. Tämän lisäksi samantyyppistä myyntiä on myös kilpailutetuilla kioskipaikoilla sekä tapahtumissa, mutta nämä eivät kuulu liikkuvan myynnin sopimusten piiriin.
Toimintaa yhdenmukaistetaan ja tehdään joustavammaksi
Uudet liikkuvan myynnin periaatteet tulisivat voimaan vuoden 2026 alusta. Uuden ohjeistuksen taustalla on tarve tehdä vuokrausperiaatteista selkeämmät ja joustavammat sekä myyjille että päätöksentekijöille.
– Uusissa sopimuksissa yrittäjän ei tarvitse esittää verovelkatodistusta ja kaupparekisteriotetta, joita on tähän asti kysytty. Lisäksi vakuuden poistuminen helpottaa monen myyjän yrittäjyyden aloittamista. Vielä jokin aika sitten yrittäjältä on vaadittu henkilökohtaista käyntiä sopimuksentekotilanteessa. Tästä luovuttiin tämän vuoden alussa, tiivistää projektipäällikkö Meri Viinikainen Helsingin kaupungilta.
Liikkuvan myynnin sopimusmallissa elinkeinonharjoittajalla ei ole omaa pysyvää myyntipaikkaa vaan useilla alueilla on käytössä vuorojärjestelmä. Liikkuvan myynnin toimintaan on keskustassa määritelty erikseen alueet, joita on yhteensä tällä hetkellä 15 kappaletta. Keskustan ulkopuolelta kioskiyrittäjä voi kaupungin määrittämillä reunaehdoilla päättää oman kioskinsa paikan. Liikkuvan myynnin sopimuksia on tällä hetkellä solmittu vuosittain keskimäärin neljäkymmentä kappaletta.
Liikkuvan myynnin hintoja ei ole päivitetty yli kymmeneen vuoteen. Uuden ohjeistuksen mukaan liikkuvan myynnin kuukausivuokra nousisi nykyisestä 200 eurosta 320 euroon. Liikkuvan myynnin sopimuksen hintaa tarkasteltiin suhteessa viime vuonna tehtyyn kioskipaikkojen markkinahintaselvitykseen, jossa tehtiin hintatason vertailuja suomalaisiin sekä kansainvälisiin vertailukaupunkeihin.
Päivitetyt liikkuvan myynnin vuokrausperiaatteet ovat toistaiseksi voimassa. Tämä mahdollistaa sen, että asia voidaan tarvittaessa tuoda uudelleen kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi ilman määräaikaan sidottua rajoitusta. Samalla toimintaa voidaan kehittää joustavasti tarpeen mukaan.
Yrittäjät ja kaupunkilaiset haluavat lisää myyntipaikkoja kaupunkiin
Uusien periaatteiden valmistelussa kuultiin sekä yrittäjiä että kaupunkilaisia. Kyselyyn osallistuneet yrittäjät antoivat kehitysehdotuksia ja merkitsivät kartalle toivottuja liikkuvan myynnin paikkoja. Kysely kohdistettiin nykyisille ja entisille liikkuvan myynnin yrittäjille. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä vuokrasopimusten kustannuksiin ja sopimuksen sujuvuuteen. Suurimpia haasteita nähtiin sopivien myyntipaikkojen löytämisessä.
– Teimme uusista periaatteista tarkoituksella joustavammat, jotta niitä voidaan tarpeen mukaan kehittää tulevaisuudessa. Toiveet uusista myyntipaikoista on tiedostettu ja liikkuvalle myynnille pyritäänkin samaan tulevaisuudessa toimintamahdollisuuksia myös kaupungin puistossa ja viheralueilla. Haluamme mahdollistaa matalan kynnyksen yrittäjyyden ja tehdä omalta osaltamme Helsingistä elävämmän, Viinikainen kertoo.
Asukkaille oli myös viime vuonna avoinna Kerrokantasi-kysely, jossa oli mahdollisuus kertoa mielipiteitä liikkuvasta myynnistä. Liikkuvaa myyntiä pidettiin yleisesti myönteisenä ja kaupunkikuvaa elävöittävänä ilmiönä ja sitä toivottiin lisää. Vastauksissa nousivat esiin myös huomiot aggregaattien melusta, jätehuollosta ja wc-tilojen puutteista.