Kruunuvuorenrantaan tulee lisää valotaidetta samalla kun rakentaminen etenee

Uuden asuinalueen, Kruunuvuorenrannan, rakennuttajat on sitoutettu valotaiteeseen prosenttiperiaatteella.
Öljysäiliö 468 lienee tunnetuin Kruunuvuorenrannan valotaideteoksista. Kuva: Lauri Rotko
Öljysäiliö 468 lienee tunnetuin Kruunuvuorenrannan valotaideteoksista. Kuva: Lauri Rotko

Noin puolet uudesta asuinalueesta on rakennettu. Vielä kesken oleviin alueisiin kuuluu Hopealaakso, joka sijaitsee Kruunuvuorenrannan läntisessä osassa, Haakoninlahden pohjoispuolella.  Kruunuvuorenrannan kävelykierroksella kannattaa poiketa Hopealaaksoon jo nyt, vaikka korttelirakentaminen on kesken – eivätkä niiden valoteoksetkaan yhtä lukuun ottamatta ole vielä paikoillaan. Kierrokseen voi yhdistää iltahämärässä Haakoninlahden kierroksen, sillä nähtävää on näissä kummassakin. 

Kruunuvuorenranta on kokonaisuudessaan näppäränkokoinen asuinalue, eivätkä välimatkat merenrantaan mistään päin aluetta ole pitkiä. Hopealaaksossa ollaan Haakoninlahden tavoin aivan meren äärellä.

Matka alueen liikuntapuistoon on Hopealaaksosta kaikkein lyhin, sillä se sijaitsee alueella keskeisellä paikalla Koirasaarentien pohjoispuolella. Liikuntapuiston avajaisia vietettiin elokuun loppupuolella. Liikuntapuisto liittyy osaksi Kruunuvuorenrannan keskuspuistomaista pohjois-eteläsuunnan viherkäytävää.

Hopealaakson oman valoteoskävelyn voi aloittaa jo lähitulevaisuudessa liikuntapuistosta, sillä sen naapurissa olevaan taloyhtiöön on tulossa valoteos nimeltä Valojäkälät (osoite Kultakruununkaari 1). Kohteen on määrä valmistua ensi helmikuussa.

Hopealaakson toistaiseksi ainoa valoteos on nimeltään Hopealanka osoitteessa Hopeakaivoksentie 36. Teoksessa pihan pinta aktivoituu videoprojisoinnin avulla. Päiväsaikaan teosta ei näe, mutta kun projisointi on iltojen hämärtyessä päällä, näkee pitkän hopealangan kulkevan sisäpihan päästä toiseen. Langan kuvajainen kulkee piharaitin pintaa pitkin. Korttelin itäpäässä julkisivun muuratut tiilet heijastelevat valoa eri tavoin.

Kausivalot sallittuja ja toivottuja

Valotaiteen koordinaattorina toiminut kaupungin valaistuspäällikkö Marjut Kauppinen kertoo, että kaikissa Kruunuvuorenrannan rakenteilla olevissa kortteleissa käydään normaalin suunnitteluprosessin lisäksi läpi myös valotaiteen konsepti. Siihen saatetaan edellyttää jatkokehitystä, jotta teos saadaan sopimaan kortteliin sekä ympäröivään alueeseen ja luontoon.

– Korostamme kestävyyttä ja valaistuksen ohjattavuutta. Rakentajien ja suunnittelijoiden on huolehdittava myös siitä, että teoksista ei tule häiriövaloa.

Mitä sitten, jos asukkaat haluavat ripustaa parvekkeilleen omia kausivalojaan? Kauppinen sanoo, ettei hän ainakaan halua sitä estää. Näillä leveysasteilla pimeää riittää niin paljon, että keinovaloa tarvitaan. Erityisesti jouluaikaan kausivalojen ripustaminen myös kodin ulkopuolelle tuntuu olevan suomalaisille suorastaan perinne.

Kruunuvuorenrannan identiteetti valon kaupunginosana näkyy jo rakennuttajien markkinoinnissa. Esimerkiksi Skanska kertoo uudesta Helsingin Kultavene  -kohteestaan, kuinka valoisuus otetaan huomioon myös asuntojen suunnittelussa runsaina ja korkeina, useaan suuntaan aukeavina ikkunoina.

– Vastarannalla siintää Helsingin siluetti, ja omilta kotikulmilta löytyy runsaasti valotaidetta – tunnetuimpana kansainvälistäkin mainetta niittänyt Öljysäiliö 468, Skanska mainitsee.

Kohteen oma teos sijoittuu rakennuksen länsikulman pikkuaukiolle pihamuurin ja Koirasaarentien puoleisen pääsisäänkäynnin yhteyteen.

Kruunuvuorenrannan imujätejärjestelmän koonta-asema voitti Vuoden 2017 Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon. Kuva: Timo Kiukkola
Kruunuvuorenrannan imujätejärjestelmän koonta-asema voitti Vuoden 2017 Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon. Kuva: Timo Kiukkola

Jäteaseman julkisivu kuin taideteos

Kauppinen vinkkaa tutustumaan kävelykierroksella myös Kruunuvuorenrannan jäteasemaan, joka valittiin muutama vuosi sitten vuoden parhaaksi betonirakenteeksi. Patinoidut julkisivut ovat pinnaltaan reliefimäisiä, ja niissä on paljon hienoja yksityiskohtia.

Arkkitehti Elina Ahdeoja Helsingin kaupungilta kertoo, että Hopealaakson rakennusten julkisivuja yhdistää runsas tiilen käyttö. 

– Ilmasto on merellisen rankka, mikä on vaikuttanut materiaalivalintaan. Tiili antaa toisaalta julkisivuun myös kaunista kolmiulotteista pintaa.

Hopealaaksossa on tarjolla luontoa hyvin monipuolisesti. Hopealaakson pohjoispuolelta lähtevää polkua pitkin pääsee entiselle Kruunuvuoren huvila-alueelle ja luonnonkauniille lammelle. Lammen ympäristö kokonaisuudessaan noin kolmen hehtaarin alueelta on luonnonsuojelualuetta. Rauhoitettua lampea pääsee jatkossa ihailemaan katselulavoilta.

Teksti: Kirsi Riipinen