Peruskoulujen oppilaat eivät saa käyttää mobiililaitteita oppitunneilla ilman erillistä lupaa
Peruskoulujen oppilaat eivät saa käyttää puhelinta, tablettia, kuulokkeita, kellopuhelinta tai älykelloa koulun oppitunneilla muuten kuin oppimiseen opettajan antamalla luvalla. Mobiililaitetta voi kuitenkin käyttää opettajan tai rehtorin luvalla myös oppimisen apuvälineenä tai terveydellisistä syistä. Mobiililaitteiden käyttöä ohjeistetaan myös välituntien, siirtymien ja ruokailun osalta.
– Me haluamme edistää oppimista, keskittymistä ja hyvinvointia tukevia oppimisympäristöjä ja rajoittaa koulupäivän aikana tapahtuvaa mobiililaitteiden käyttöä, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas.
Missään koulussa mobiililaitteita ei käytetä ruokailun aikana ja kaikki koulut ohjeistavat vähintään osan välitunneista mobiililaitevapaiksi ajoiksi. Koulut kertovat oppilaiden huoltajille mahdollisista koulukohtaisista käytännöistä lukuvuoden alun huoltajatilaisuuksissa sekä Wilmassa. Lukuvuosi alkaa Helsingissä torstaina 7.8.2025.
– Yleinen suosituksemme on, että mobiililaitteita ei käytetä lainkaan ruokailujen, välituntien ja siirtymien aikana. Koulujen järjestyssäännöissä voi kuitenkin olla erilaisia käytäntöjä älypuhelinten käytöstä välitunneilla eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 1.–6.-luokkalaiset eivät käytä älypuhelinta ollenkaan välitunneilla, mutta 7.–9.-luokkalaiset saavat käyttää yhdellä välitunnilla, kertovat perusopetusjohtaja Ville Raatikainen ja ruotsinkielisen perusopetuksen päällikkö Niclas Rönnholm erilaisista mahdollisista toteutustavoista.
Peruskouluissa on mahdollista ottaa käyttöön puhelinparkit, jolloin säilytyksessä olevat mobiililaitteet ovat koulupäivän ajan koulun vastuulla. Jos koulun järjestyssäännöissä mobiililaitteet ohjeistetaan säilyttämään oppilaan repussa tai muutoin oppilaan hallussa, vastuu laitteesta on oppilaalla itsellään.
Muutokset koulujen järjestyssääntöihin on laadittu yhteisen keskustelun pohjalta koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa keväällä 2025. Tämän lisäksi myös huoltajien mielipiteitä asiaan on kouluissa selvitetty kyselyn avulla. Koulujen johtokunnat ovat hyväksyneet muutokset koulujen järjestyssääntöihin.
Helsingissä on valmistauduttu oppimisen tuen muutoksiin
Lakimuutosten myötä oppimisen tuen järjestäminen muuttuu 1.8.2025 alkaen esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Oppimisen tuen muutoksilla pyritään selkeyttämään ja yhtenäistämään tukimuotoja. Jatkossakin kaikilla oppijoilla on oikeus oppia ja saada tukea koko opinpolun ajan. Helsingissä on otettu muutoksia haltuun jo viime syksystä lähtien.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen painopistettä siirretään ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Ensisijainen tuki on jatkossa ryhmäkohtaista, ja siihen on oikeus kaikilla oppilailla.
Erilaisilla opetusjärjestelyillä ja pedagogisilla ratkaisuilla voidaan huomioida hitaammin ja nopeammin eteneviä oppijoita. Ryhmässä järjestetyn tuen lisäksi oppilas voi tarvittaessa saada oppilaskohtaisia tukitoimia, kuten erityisopettajan antamaa opetusta.
– Vaikka muutokset tuen järjestämisessä ovat merkittäviä, koulumme henkilöstölle toteutetussa kyselyssä nousi vahva kokemus siitä, että paljon teemme jo niin kuin lakimuutokset edellyttävät. Olemme jo nyt arvioineet oppilaiden tuen tarvetta uuden lain näkökulmasta sekä tarkastelleet ja suunnitelleet koulumme olemassa olevia resursseja ja niiden kohdentamista uudella tavalla, kertoo Suutarinkylän peruskoulun rehtori Paula Järnefelt.
Lukuvuosi 2025–2026 on siirtymäaikaa, joten tuen järjestämisen tavat eivät muutu heti koulujen alkaessa elokuussa. Parhaimmillaan toteutuessaan lakimuutokset tuovat selkeyttä ja konkretiaa oppilaan tukitoimien toteuttamiseen. Perusopetuksen lisäksi oppimisen tuen järjestäminen muuttuu myös esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 1.8.2025 alkaen ja ammatillisessa koulutuksessa vuotta myöhemmin.
Lukutaidon parantamista ja perustaitoja
Perusopetuksessa on tavoitteena vahvistaa oppijoiden ydintietoja ja -taitoja sekä sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen kehittymistä. Tänä lukuvuonna Helsingin kouluissa keskitytään erityisesti lukutaidon parantamiseen sekä lisätään äidinkielen ja kirjallisuuden ja matematiikan opetusta. Hyvät luku- ja kirjoitustaidot luovat pohjan kaikelle muulle oppimiselle ja muiden lukutaitojen kehittymiselle, joten peruskoulun alussa on enemmän kuin tarpeellista opetella lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Peruskouluissa edistetään systemaattisesti lukuintoa ja lukutaidon kehittymistä osana koulupäiviä.
Hallitusohjelman mukaisesti perustaitojen eli luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen oppimisen tueksi lisätään perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. Helsingissä tämä toteutetaan siten, että kaikissa kaupungin suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa lisätään tänä lukuvuonna 1 vuosiviikkotunti äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta 1. ja 3. luokalla ja 1 vuosiviikkotunti matematiikan opetukseen 2. luokalla. Opetussuunnitelman perusteisiin ei lisätä tavoitteita tai sisältöjä äidinkieleen ja kirjallisuuteen eikä matematiikkaan.
– Tämä tarkoittaa sitä, että oppijoille annetaan enemmän aikaa asioiden oppimiseen, kun oppimistavoitteet pidetään nykyisellä tasolla, Raatikainen kertoo.
