Malmin peruskoulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja yhdessä Q-teatterin kanssa

Teatteriryhmä on mukana kaikkien kasiluokkien terveystiedon oppitunnilla edistämässä nuorten ryhmäytymistä. Hankalia tilanteita ja tunteita käsitellään raikkaasti draaman keinoin.

Julkaistu , päivitetty
Kohtaus meneillään luokkahuoneessa.

Malmin peruskoulun ja Q-teatterin yhteistyö käynnistyi lukuvuoden 2024 alussa, ja kokemukset ovat olleet erinomaiset. Ohjaaja Jaana Taskinen ja neljä ammattinäyttelijää ovat tämän syksyn aikana vetäneet kaikille koulun 8. luokille yhden terveystiedon kaksoisoppitunnin.

– Halusimme kouluun jotain, mikä vahvistaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen ohjelmaamme. Ohjelmasta vastaavat meillä kaikki opettajat sekä oppilashuoltoryhmä, Malmin peruskoulun virka-apulaisrehtori Leena Salokanto kertoo.

Q-teatterin yhteisöteatterin porukka esittää oppitunnin alussa tunteita herättävän ja nuorten maailmaan hyvin sopivan kohtauksen. Sen jälkeen oppilaat muodostavat pienryhmät, joissa he keskustelevat näyttelijän johdolla kohtauksesta: mitä tapahtui, miltä se tuntui ja mitä olisi voinut tehdä toisin.

– Oppilailta kysytään, tunnistavatko he tällaisia tapahtumia ja miten ne vaikuttavat keskittymiseen ja ilmapiiriin koulussa. On inhimillistä, että epämiellyttävästä tilanteesta halutaan päästä pois. Kun tunnetila on voimakas ja olotila negatiivinen, se vaikuttaa kaikkeen olemiseen ja oppimiseen, Taskinen sanoo.

Jaana Taskinen, Ali Al-Saffu, Timo Mäkynen, Oo Condit ja Mari Lehtonen.
Ohjaaja Jaana Taskinen ja näyttelijät Ali Al-Saffu, Timo Mäkynen, Oo Condit ja Mari Lehtonen ovat tulleet tärkeäksi osaksi koulun yhteisöä.

Koulun ulkopuoliset aikuiset

Käsiteltävänä voi olla vaikkapa konfliktit, ulkopuolelle jättäminen tai keskittyminen. Usein keskustelu innostaa nuoret nostamaan esiin tapahtumia, joita he ovat kohdanneet omassa elämässään.

– Opettaja vastaa oppitunnista, mutta ei ole ryhmäkeskusteluissa mukana. Se helpottaa nuorten osallistumista keskusteluun, terveystiedon opettaja Anna Parviainen miettii.

Tämän jälkeen näyttelijät muokkaavat nuorten esiin nostamista tilanteista ja ajatuksista uudet kohtaukset, jotka he näyttelevät luokassa. Jokaisella kohtauksella on monta erilaista loppuratkaisua, jotka esitetään peräjälkeen.

Ohjaaja Taskisen mielestä opetustilanteissa on parasta se, miten hienosti oppilaat sanoittavat ajatteluaan ja kokemuksiaan.

– He ovat tosi fiksuja. Vaatii kuitenkin paljon jumppaamista, että muistaa nämä asiat tositilanteissa.

Oppilaat seuraavat esitystä luokassa.
Kohtauksissa käsiteltiin esimerkiksi sitä, missä menee läpänheiton raja.

”Pitäisi opettaa draaman keinoin”

Koulu hyötyy teatterin kanssa tehtävästä yhteistyöstä monin tavoin. Salokanto kertoo, että oppitunnit vaikuttavat ryhmätyörauhaan, jota myös kouluvalmentaja edistää. Hän suosittelee vastaavaa yhteistyötä lämpimästi muihinkin kouluihin.

– Tämä on ollut menestys! Työyhteisö hyötyy tästä paljon. Tämä ei ole tukea, vaan yhteistyötä. Opettaja saa itselleen pelimerkkejä siihen, mitä oppitunnin jälkeen tehdään. Tämä sulattaa jäätä siinä, mitä kaikkea voi tehdä, Salokanto pohtii.

Oppilaat ovat tottuneet näkemään luokassa opettajan, jonka rooli on erilainen kuin se, mitä näyttelijät tuovat luokkaan. Kun aikuiset yhtäkkiä heittäytyvät, touhottavat ja jopa kiroilevat luokassa, kuuluu pulpeteista tasaista tirskuntaa ja hihitystä.

Näyttelijöillä on kyky tuoda oppilaiden ääni esiin eri tavalla.

Mirkka Ojala

– Tunne- ja vuorovaikutustaitoja pitäisi opettaa draaman keinoin, ja sitä ammattitaitoa ei koulussa välttämättä ole. Näyttelijöillä on kyky tuoda oppilaiden ääni esiin eri tavalla, pohtii äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Mirkka Ojala, joka vetää tänä vuonna koulussa valinnaista ilmaisutaidon kurssia.

Ojalan mielestä olisi tärkeää, että nuoret oppisivat viihtymään omissa nahoissaan ja ilmaisemaan tunteitaan.

Taskinen muistuttaa, että oppitunneilla käsiteltäviä tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyviä teemoja on mahdollista tehdä konkreettisesti näkyväksi ja ymmärrettäväksi draaman keinoin.

– Tämä on joka tapauksessa opetussuunnitelmassa, ja näitä taitoja opetetaan muillakin tavoin. Näillä tunneilla nuoret peilaavat omaa kokemustaan opetussuunnitelman sisältöön. He esimerkiksi tunnistavat, kun opettajat toimivat vastuullisesti, ja uskaltavat luottaa koulun aikuisiin.

Kohtaus meneillään luokkahuoneessa.
Oppilaista on ollut jännittävää katsella omaa ryhmää ja sen toimintaa ulkopuolelta draaman avulla.

Koulun ulkopuoliset asiat tulevat kouluun

Malmin peruskoulussa opiskelee 770 oppilasta vuosiluokilla 1–9. Koulussa on yhdeksän erityisluokkaa, jotka ovat vaativan tuen luokkaa lukuun ottamatta kaikki mukana teatteriyhteistyössä.

Koulun toiminnassa on turvallisuusjakso, kunnioitusjakso ja yhdenvertaisuusjakso. Jaksojen teema vaikuttaa siihen, mitä kasiluokkalaisten kanssa tehdään tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemisessa. Hyvinvointitiimi ja oppilashuoltoryhmä ohjaavat koko koulun yhteisöllistä hyvinvointia.

– Kaikki mitä tapahtuu koulun ulkopuolella, näkyy myös koulussa. Oppilaat saattavat koulun ulkopuolella joutua tilanteisiin, joita eivät hallitse. On hyvä, että teatteriryhmä vahvistaa oppilaille sellaista, mitä emme itse välttämättä osaa vahvistaa, Salokanto sanoo.

Teatteriyhteistyö jatkuu myös ensi lukukautena. Sitä ennen koulussa nähdään kuitenkin joulujuhlassa kasi- ja ysiluokkalaisten näytelmä, joka on rakennettu yhdessä ammattinäyttelijöiden kanssa.