Kaupunkilaisten OmaStadi-ehdotukset parantavat Helsinkiä. Vuosaarelainen Lassi Jalonen on pölyttäjien ja muiden hyönteisten asialla: hän ehdotti nurmialueiden muuttamista niityiksi.
Vuosaarelainen Lassi Jalonen ei pidä nurmikentistä.
– Käytännössä ne ovat kuin vihreää asfalttia, jossa ei kasva tai elä juuri mikään. Ymmärrän pienet nurmialueet, mutta laajoissa alueissa ei ole järkeä, hän sanoo.
Jalonen on hyönteisharrastaja. Hän tekee kesäisin osa-aikaisesti luontokartoituksia ja on mukana Suomen Perhostutkijain seurassa. Hyönteiset saivat Jalosen tekemään OmaStadiin ehdotuksia, jossa kaupungin nurmialueita muutettaisiin niityiksi.
OmaStadi on helsinkiläisten suora vaikuttamisen keino: se on osallistavaa budjetointia, jossa kaupunkilaiset saavat ehdottaa parannuksia Helsinkiin. Sitten ehdotuksista äänestetään, ja kaupunki toteuttaa parhaiten menestyneet ehdotukset.
Jalosen niittyehdotukset ovat edenneet toteutusvaiheeseen. Tänä kesänä niittyjä ja uusia kasvillisuusalueita perustetaan esimerkiksi Kurranummen puistoalueelle ja Kottaraispuistoon. Myös muille alueille on myöhemmin tulossa istutuksia ja niittyjä.
Lassi Jalonen toivoo näkevänsä tulevilla niityillä Suomessa luonnonvaraisesti kasvavia niittykasveja.
– Erilaiset kellokasvit, maksaruoho, päivänkakkara, ketoneilikka ja muut neilikat, neidonkieli. Ne ovat kuivien paikkojen kasveja, joista osa on matalia, osa korkeita, hän listaa.
Jalonen osaa kertoa niittyjen hyödyistä. Päivisin ne toimivat hyvinä paikkoina päiväaktiivisille pölyttäjille, kuten mehiläisille, kimalaisille sekä perhosille. Jos kasvit ovat hyviä mesikasveja, yöperhoset saavat niistä öisin ravintoa.
Jos Helsinkiä katsoo ylhäältä, vihreää löytyy. Ilmanlaatu on hyvä ja kaupunki viihtyisä.
Jalonen tunnustautuu monipuolisen kaupunkiluonnon ystäväksi. Hän asuu Vuosaaressa ja on mukana Vuosaari-seurassa, joka pyörittää Kallahdessa sijaitsevaa Sannan saunaa. Talvisin Sannan saunalla harrastetaan talviuintia, joka on niin ikään OmaStadista lähtöisin.
Jalonen on tehnyt OmaStadi-ehdotuksia vuosien varrella niin omissa kuin Vuosaari-seuran nimissä. OmaStadi-prosessia Jalonen kuvaa helpoksi. Kaupunkiluonnon kehittäminen lähtee hänen mielestään pienistä asioista.
– Ehdotusta laadittaessa mietin, että sen on oltava toteuttamiskelpoinen. Parhaat ehdotukset ovat sellaisia, että ne selkeästi lisäävät asumisviihtyisyyttä tai asukkaiden toiminnallisuutta.
Vuosaaresta Jalonen pitää erityisesti sen luonnonläheisyyden ansiosta. Lempipaikkoja ovat Vuosaaren huippu ja Mustavuoren metsäinen luonnonsuojelualue.
– Tiesitkö, että Vuosaaren huipun alue on Suomen suurimpia aroalueita? Laajoja, kuivia avoimia alueita on Suomessa aivan liian vähän.
Helsinkiä Jalonen pitää kokonaisuutena vihreänä. Hän ymmärtää tiiviin kaupunkirakentamisen ja huomauttaa, ettei sieltäkään tarvitse lähteä kauas päästäkseen luontoon.
– Jos Helsinkiä katsoo ylhäältä, vihreää löytyy. Ilmanlaatu on hyvä ja kaupunki viihtyisä.
Projektinjohtaja Nina Mouhu vastaa työssään kaupunkiympäristöön liittyvistä OmaStadi-hankkeiden toteutuksista. Viime vuosina helsinkiläiset ovat ehdottaneet erityisesti luonnon moninaisuuteen liittyviä parannuksia OmaStadiin. Kaupunkiympäristön toimialalla suunnitellaan ja rakennetaan noin kolmekymmentä Omastadihanketta, joiden budjetti on yhteensä yli kuusi miljoonaa euroa.
Niin sanottuja kukkaloistohankkeita tullaan toteuttamaan esimerkiksi Kompassitorille, Kurkimäenpuistoon ja Aino Acktén puistoon.
– Vielä joitakin vuosi sitten ihmiset suosivat nurmikkoa. Enää ei pelätä punkkeja, vaan ajatellaan, että on parempi oleskella vähän villimmän ja monimuotoisemman kaupunkiluonnon ympäröimänä, Mouhu sanoo.
Monimuotoisuus on yksi kukkaloistohankkeiden lajivalintojen kriteeri: kukkivia niittyjä, monivuotisia perenna-alueita sekä kaupunkilaisten esittämiä toiveita esimerkiksi tyrnipensaista ja kirsikkapuista.
– Tulevana kesänä myös Kaivopuistoon on tulossa hanhivapaa piknik-alue väliaikaisena OmaStadi-kokeiluna. Kaupunkilaiset ovat tehneet myös monia ehdotuksia kaupunkipurojen kunnostamisesta Mouhu kertoo.
Kaupunki panostaa yleisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Sille on myös oma, vuosille 2021–2028 ulottuva toimintaohjelmansa.
– Monimuotoisuuden lisäämistä pyritään tehostamaan maankäytöstä lähtien, jotta kaupunkiympäristö olisi sopiva eliöille ja esimerkiksi linnuille. On ollut kiva huomata, että kaupunkilaiset haluavat näitä samoja asioita ja niitä on voitu myös OmaStadin avulla toteuttaa, kertoo Belinda Barbato.
Barbato suunnittelee ja toteuttaa OmaStadi-toteutuksia yhdessä Mouhun kanssa. OmaStadissa on hänen mukaansa se hyvä puoli, että toteutukset voivat olla määräaikaisia kokeiluja tai pysyviä ratkaisuja.
Ehdotus voi myös olla tapahtumia, harrastuksia ja uutta tekemistä alueen asukkaille.
OmaStadi-ehdotuksissa vain mielikuvitus on rajana. Kaupunkiympäristöön liittyen Mouhu ja Barbato toivovat erityisesti ehdotuksia olemassa olevien alueiden parantamiseen. Täysin uusien alueiden ehdotuksissa tulee tila vastaan. Esimerkiksi täysimittaisia frisbee-ratoja tai skeittipaikkoja ei kaupungin maille enää mahdu.
– Olemassa olevien alueiden kehittämiseen liittyvät ehdotukset ovat erittäin tervetulleita. Vaikkapa oman lähipuiston ehostaminen, Barbato sanoo.
Esimerkiksi leikkipaikka Tuhkimon kunnostus Roihuvuoressa on saanut sekä OmaStadi-rahoitusta että kaupungin investointirahoitusta. Puistosuunnittelu toteutettiin yhdessä Porolahden koulun taideluokan, alueen asukkaiden ja skeittareiden kanssa. Remontti valmistui syksyllä 2024.
– Ehdotus voi myös olla tapahtumia, harrastuksia ja uutta tekemistä alueen asukkaille, Mouhu vinkkaa.
Teksti: Venla Seuri
