Helsinkiläisille tärkeä meri on ollut monen OmaStadi-ehdotuksen innoittaja

Noin vuosi sitten Oleg Jauhonen asteli Vuosaaren Sannan saunan lämmitetyiltä portailta kylmään, talviseen mereen. Aiemmin hän oli ajatellut, ettei talviuinti ole hänen juttunsa. Jauhonen oli kuitenkin päättänyt ottaa talviuintiin rauhallisemman lähestymistavan ja kokeili uudelleen. 

– Pahinta on pulahtaa vedessä nopeasti. Silloin iskee kylmäshokki. Kun ensin pidättää hengitystä ja hengittää sitten hitaasti nenän kautta sisään, suun kautta ulos, keho rauhoittuu, Jauhonen kertoo. 

Nyttemmin talviuinnista on tullut Jauhoselle meditatiivinen kokemus, eikä kylmä tunnu kehossa ensimmäisen minuutin jälkeen. Tai ei Jauhonen oikeastaan ui, vaan pitää kiinni kaiteesta ja on vedessä hiljaa paikallaan. Hän on huomannut, että niin tekee moni muukin.  

– Kylmä merivesi laskee stressitasoja työpäivän jälkeen. Väsymys jää mereen.  

Jauhonen työskentelee projektikoordinaattorina Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalveluissa. Osana työtään hän suunnittelee Helsinkiin talviuintipaikkoja. Viime vuosina niitä on toteutettu kaupunkilaisten ehdotusten kautta OmaStadi-hankkeina, joista alkunsa on saanut viisi talviuintipaikkaa.  

OmaStadi on vauhdittanut talviuintipaikkojen ja saunojen rakentamista.

Kaiken kaikkiaan Helsingissä on yli 20 kaupungin talviuintipaikkaa, joista monen taustalla on lukemattomia tunteja kaupunkilaisten vapaaehtoistyötä ja kaupunkilaisten omaehtoista toimintaa. Kaupunki ei itse pyöritä talviuintipaikkaa, vaan vuokraa sen vapaaehtoisille tai seuroille. Esimerkiksi Sannan Saunan talviuintipaikasta vastaa Vuosaari-seura. 

– OmaStadi on tuonut kaupunkilaisten toiveet osaksi Helsingin kehittämistä ja vauhdittanut talviuintipaikkojen ja saunojen rakentamista. 

Kaupunki on viime vuosina tehnyt merkittäviä satsauksia merellisyyden vahvistamiseen. Kaupungilla on myös vuoteen 2030 ulottuva Helsingin merellinen strategia. 

Kaupunkilaisten yhteisiä hankkeita 

OmaStadi on ollut helsinkiläisten suora vaikuttamisen kanava noin viisi vuotta, ja OmaStadi-kierroksia on takana kolme. Jokaiseen kierrokseen kuuluu monta vaihetta: ehdottaminen, äänestäminen, jatkokehittäminen ja toteuttaminen. Kaupunkilaiset äänestävät jatkokehittelyyn omia suosikkejaan. 

Oleg Jauhosen työpöydällä on tällä hetkellä kolme talviuinnin OmaStadi-hanketta Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Eiranrannassa. Hän on ollut mukana toteuttamassa myös Vartiokylänlahden oleskelulaituria sekä Vantaanjoen uimapaikkojen kunnostamista. Suunnittelun aikana saattaa tulla yllätyksiä, jolloin hanketta ei voida toteuttaa aivan alkuperäisen ehdotuksen mukaan. Aina realiteetit eivät mahdollista hyvältä kuulostaviakaan ehdotuksia. 

– Talviuinnin osalta vedenlaadun varmistaminen tehdään ensimmäiseksi. Sitten pohditaan rakennusvalvonnan kanssa, onko mahdollista rakentaa paikalle pukuhuonetta tai saunaa, Jauhonen selventää. 

“Idässä on meri siinä vieressä”  

Helsingissä on yli 300 saarta ja 130 kilometriä rantareittejä. Jokainen helsinkiläinen asuu alle 10 kilometrin päässä merestä. Meri ympäröi kaupunkia monelta suunnalta.

Jokainen äänestettävä OmaStadi-ehdotus vaatii vähintään yhden kaupunkilaisen, joka tarttuu toimeen ja laatii ehdotuksen.   

Puistolalainen Pirjo Isotupa asui lapsuutensa Hietalahden torin vieressä. Perheellä ei ollut venettä, mutta meren läheisyydestä nautittiin kävelyillä Hernesaareen ja Eiranrantaan. Merta Isotupa kertoo jopa hieman pelkäävänsä, mutta nauttii sen katselusta. 

– Kun poikani oli pieni, kävimme joka kesä telttailemassa Espoon saaristossa Gåsgrundetissa. Aloin pohtia, miten Helsinkiinkin saisi luotua saavutettavampaa saaristoa. 

Isotupaa voi kutsua OmaStadi-konkariksi. Hän on alusta lähtien tehnyt ehdotuksia OmaStadiin.  

Useampi Isotuvan ehdotuksista on yltänyt toteutukseen saakka. Sellainen on esimerkiksi Helsingin saaristoon ilman omaa venettä -hanke, jossa Isotupa ehdotti kutsuvenepalvelua ja sen laajentamista lukuisiin itäisen Helsingin saariin. Lisäksi hän toivoi saariin telttailumahdollisuuksia. 

– Puistolassa ei ole järven järveä, ei joen jokea, ei edes uimahallia. Mutta idässä meri on siinä vieressä.  

Saarimatkailua edullisesti 

Saaristoon liittyvän ehdotuksen tekemiseen motivoi se, että saariin pääsy ilman omaa venettä antaisi saaristosta nauttimiseen mahdollisuuden myös vähävaraisille. 

– Itä-Helsingissä on paljonkin alueita, joilla asuvilla ihmisillä ei ole varaa hankkia omaa venettä tai tilata venetaksia. 

OmaStadin kautta kaupunki toi kutsuveneet kolmeen itäisen Helsingin saareen vuonna 2023. Silloin Isotupa matkusti veneellä Malkasaareen siskonsa kanssa telttailemaan pariksi päiväksi. Myös tuleville kesille kaupunki suunnittelee samanlaista kutsuvenekäytäntöä. 

Aina, kun Isotupa telttailee saaristossa, hän pakkaa mukaansa retkikeittimen ja kuivaruokaa. Hän etsii saaresta syrjäisimmän ja tuulisimman nurkan, johon muiden retkeilijöiden äänet eivät kuulu. Hän ei kaipaa saunaa, tulipaikkaa eikä ravintolapalveluita.  

Isotuvalle OmaStadi on ollut palkitseva osallistumisen kokemus. Hän tietää, että joillekin ehdotuksen tekijöille pettymys on ollut iso, kun oma ehdotus ei ole mennyt äänestyksessä läpi tai sitä ei ole voitu toteuttaa.  

Aikooko Isotupa vielä tehdä uusia OmaStadi-ehdotuksia? 

– Jos kierroksia tulee lisää, teen uuden ehdotuksen. Tietenkin, miksipä en. Täytyy oikein miettiä, mikä olisi sellainen asia, jota haluaisin ehdottaa. 

OmaStadi tekee Helsingistä viihtyisämmän, toimivamman ja hauskemman meille kaikille. OmaStadin kolmella kierroksella Helsinki on toteuttanut 22 miljoonalla eurolla helsinkiläisten ideoita ja toteuttanut 164 hanketta. Seuraavan kerran OmaStadi-ehdotuksia voi tehdä syksyllä 2025. Ensi kierroksella kaupungin rahoituspotti hankkeiden toteutukseen on 10 miljoonaa euroa.