Helsinkiläiset saavat vähemmän lapsia kuin suomalaiset keskimäärin
Helsinkiläisnaiset saavat elämänsä aikana keskimäärin 1,13 lasta. Tämä tuorein kokonaishedelmällisyysluku on viime vuodelta. Vaikka hedelmällisyys on Helsingissä aivan viime vuosina hieman kasvanut, se on edelleen matalalla tasolla – sekä suhteessa aiempiin vuosikymmeniin että koko maan tasoon. Ero Helsingin ja koko maan hedelmällisyydessä on silti kaventunut.
Lapsia saadaan vanhemmalla iällä kuin aiemmin
Pidemmällä aikavälillä etenkin nuorten naisten hedelmällisyys on pienentynyt voimakkaasti: alle 30-vuotiaiden hedelmällisyys on vähentynyt Helsingissä yli puolella vuosituhannen alusta. Samaan aikaan 35-vuotiaiden ja sitä vanhempien hedelmällisyys on suurentunut, eli lapsia saadaan vanhemmalla iällä kuin aiemmin. Viime vuonna hedelmällisyys kasvoi selkeimmin 30–34- ja 35–39-vuotiaiden ikäryhmissä, kun muissa ikäryhmissä muutokset olivat pieniä.
Hedelmällisyyskäyttäytymisen muutokset nuoremmissa ikäluokissa ovat olennaisia
Mielenkiintoinen kysymys on, jatkuuko hedelmällisyyden hienoinen kasvu niin Helsingissä kuin koko maassa. Selitystä hedelmällisyyden pienenemiseen on haettava hedelmällisyyskäyttäytymisen muutoksesta nuoremmissa ikäluokissa.
Vuoden 2010 jälkeen sekä vanhemmaksi tuleminen että kolmansien lasten hankkiminen on harvinaistunut Helsingissä, ja lasten hankinnan ajoittuminen on siirtynyt yhä myöhäisempään ikään. Erityisen huomattava hedelmällisyyden pieneneminen on tapahtunut alle 30-vuotiailla suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla helsinkiläisillä.
Hedelmällisyyden muutoksen taustalla vaikuttavat erilaiset kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Muun muassa työttömyys, pienituloisuus ja etenkin työvoiman ulkopuolella oleminen ovat tutkimusten mukaan yhteydessä pienempään hedelmällisyyteen. Lisäksi esimerkiksi näkemykset parhaasta perhekoosta ovat muuttuneet yhtenäiskulttuurin murentuessa, minkä seurauksena lapsettomuutta ihanteenaan pitävien osuus on kasvanut.
Helsingin nuori ikärakenne pitää luonnollisen väestönkasvun positiivisena
Toisin kuin koko maassa, Helsingissä nuori ikärakenne pitää luonnollisen väestönkasvun positiivisena. Helsingin väestö siis kasvaa edelleen myös syntyvyyden seurauksena, vaikka muuttoliikkeellä onkin kasvun muodostumisessa suurin merkitys.