Jotain on tehtävä. Lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski ja opiskelijoiden hyvinvointipäällikkö Riina Ståhlberg havahtuivat ajatukseen alkuvuodesta 2024. Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on viestinyt jo pitkään 15–29-vuotiaiden nuorten heikentyneestä tulevaisuudenuskosta. Oppimisen, hyvinvoinnin, terveyden, sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen haasteet on pantu merkille myös Helsingin toisen asteen oppilaitoksissa.
– Ymmärsimme, että meidän pitää päästä käsiksi juurisyihin ja tukea opiskelijoita jo ennen kuin ongelmat kärjistyvät, taustoittaa Tarja-Aro Kuuskoski.
Oivalluksen kautta Riina Ståhlberg ja Tarja Aro-Kuuskoski rakensivat toivon pedagogiikan, joka perustuu tutkimuksissa, lukioissa ja opiskeluhuollossa toimivaksi todettuihin toimintamalleihin ja ajattelutapaan. Sen keskiössä ovat ihmisen arvostaminen, hyvän huomaaminen ja vahvuuksien esiin tuominen jokapäiväisessä arjessa.
– Toivon pedagogiikka on rakentunut positiivisen psykologian, resilienssitutkimuksen ja SchoolWell-tutkimushankkeen havainnoista. Haluamme vahvistaa onnistumisen kulttuuria ja sitä kautta hyvinvointia, josta hyötyvät kaikki, Aro-Kuuskoski kertoo.
Riina Ståhlberg painottaa, että tarkoitus ei ole viedä opettajien pedagogista vapautta.
– Pikemminkin ajatuksena on tarjota lisää työkaluja arkeen, jotta voisimme vahvistaa oppimista ja hyvinvointia samanaikaisesti.
Ihmissuhteilla on suuri merkitys oppimiseen
Kuluneena keväänä toivon pedagogiikka on ollut yhdistävä teema Toivon johtamisen aamukahvit -webinaarisarjassa. Johtajuusvalmentaja Elina Aaltolaisen fasilitoimissa tapahtumissa on pohdittu asiantuntijoiden johdolla turvallisen yhteisön periaatteita, työn merkityksellisyyttä, yksilöiden vahvuuksia, keskeneräisyyden hyväksymistä ja tunteiden johtamista.
– Rehtorit ja esihenkilöt ovat oppilaitosten toimintakulttuurin kapellimestareita, joten koimme tärkeäksi lähteä keskustelemaan toivon johtamisesta yhdessä heidän kanssaan, Riina Ståhlberg korostaa.
Opiskelijat ovat saaneet tehdä ehdotuksia jaksamisen ja oppimismahdollisuuksien parantamiseksi Advisory Board -foorumin kautta.
– Meidän täytyy vahvistaa sellaista toimintakulttuuria, jossa jokaista ihmistä opiskelijasta rehtoriin arvostetaan ja nähdään ihmisissä oleva hyvä. Se lisää koko yhteisön hyvinvointia ja heijastuu positiivisella tavalla myös oppimiseen, Ståhlberg sanoo.
Vuorovaikutustaitojen kehittäminen on oleellinen osa toivon pedagogiikkaa.
– Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi opiskelijoiden välisillä suhteilla on suuri vaikutus oppimiseen. Mutta yhtä lailla on kiinnitettävä huomiota opettajien ja opiskelijoiden välisiin sekä opettajien keskinäisiin suhteisiin. Jokainen ihminen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi.
Tarja Aro-Kuuskoski toivoo, että vuorovaikutussuhteita ja tunnetaitoja painotettaisiin enemmän jo opettajankoulutuksessa.
– On hyvä pohtia, kiinnitämmekö jo siellä liikaa huomiota ihmisten virheisiin ja heikkouksiin sen sijaan, että nostaisimme esiin jokaisen vahvuuksia.
Toivon pedagogiikka lukioiden arjessa
Vuosaaren lukion apulaisrehtori Emma Pihkala uskoo, että on toivon pedagogiikka on juuri se suunta, jota oppilaitoksissa nyt kaivataan. Muutoksen tarpeen hän näki jo ollessaan musiikin aineenopettajana ja erityisopettajana, mutta tunne on vain vahvistunut Vuosaaren lukion johdossa.
– On helppo moittia nuoria heikoista oppimisen valmiuksista tai sinnikkyyden puutteesta ja syyttää niistä kännyköitä. Me aikuiset olemme olleet silti itse luomassa maailmasta tällaista.
Pihkalan mielestä oppilaitosten johdolla ja opettajilla on tärkeä rooli turvallisen opiskeluympäristön rakentamisessa. Hän on huomannut, että monet nuoret eivät uskalla pyytää vaikeuksien keskellä apua, vaikka sitä olisi saatavilla.
– Meidän on vahvistettava luottamuksellista keskustelukulttuuria ja päästävä eroon ajatuksesta, että jokaisen olisi pärjättävä yksin. Voisimme myös sanoittaa paremmin sitä, että podemme joskus itsekin epävarmuuden tunteita ja se on normaalia. Lämpimillä kohtaamisilla ja välittämisellä on iso merkitys, Pihkala uskoo.
Vuosaaren lukiossa toivon pedagogiikan käytännön toteutusta pohditaan parhaillaan omissa aineryhmissä ja tiimeissä.
– Tällaisten isojen rakenteellisten muutosten läpivieminen vaatii johtajiltakin paljon. Ihmiset omaksuvat asioita eri tahdissa ja muutosvastarintaakin voi olla, mutta kyllä niiden yli päästään.
Helsinki mukana koulujen valtakunnallisessa tulevaisuustyössä
Toivon pedagogiikka linkittyy myös valtakunnalliseen oppimisen tuen uudistukseen, joka astuu voimaan lukiokoulutuksessa 1.8.2025. Jatkossa opiskelijalla on mahdollisuus saada erityisopetuksen tarpeesta hallintapäätös. Aineenopettajilla on tärkeä rooli oppimisen esteiden ylittämisessä.
Helsingissä rakennetaan toimintakulttuuria, jossa oppimisen tukeminen on luonteva osa jokapäiväistä oppilaitosten toimintaa.
– Erilaiset oppimisen haasteet kuuluvat elämään ja niihin etsitään yhdessä opiskelijan kanssa ratkaisuja. Näin opiskelijalla on mahdollisuus suoriutua lukio-opinnoistaan omien haasteidensa kanssa. Lähtökohtana ovat opiskelijan vahvuuksien tukeminen, kehittäminen ja hyödyntäminen sekä oppimisen esteiden lieventäminen, Riina Ståhlberg selventää.
Helsingin kaupungin asiantuntijoita on kuultu myös valtakunnallisessa peruskoulun tulevaisuustyössä, jota opetus- ja kulttuuriministeriössä koostetaan parhaillaan. Ministeriön erityisasiantuntija Venla Bernelius näkee toivon pedagogiikan tärkeänä osana tulevaisuuden koulua rakentaessa.
– Merkityksellinen elämä ja toivo ovat todella tärkeitä teemoja maailmanlaajuisestikin. Emme voi jäädä vain odottamaan, että jotain hyvää tapahtuisi. Visiot ja tavoitteet on jalkautettava myös käytäntöön, Bernelius muistuttaa.