Luokassa jatkuu videoeditointi. Latokartanon peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset aukaisevat kannettavat tietokoneet koulun tieto- ja viestintätekniikan valinnaiskurssillaan.
– Eihän teistä kenelläkään ole enää tarvetta kuvaamiseen, varmistaa kurssia vetävä matematiikan sekä tieto- ja viestintätekniikan opettaja Markus Hekkala.
Hän heijastaa videoprojektorista seinälle ohjeistusta, kuinka taustakuva ja musiikkia voidaan liittää videon alku- ja lopputekstien ajaksi.
– Muistakaa tallentaa videonne MP4-muodossa.
Digimeininki on päällä myös toisella puolen Latokartanon koulua, kuvataiteen tunnilla.
Oppilaat innostuvat poikkeuksetta, kun he pääsevät harjoittelemaan kuvan päälle piirtämistä pädeillä ja niiden kynillä. Kuvataiteen opettaja Emma Cerdà kertoo kyseen olevan periaatteessa samasta asiasta, kuin että valopöydän päällä piirrettäisiin paperille alta näkyvän kuvan mukaan.
– Uusi väline kuitenkin sytyttää oppilaat ja samalla innostaa tutustumaan laitteen mahdollisuuksiin.
Vahvistaa viestintäteknologiataitoja
Hekkala ja Cerdà ovat mukana Uudet lukutaidot -hankkeessa, jossa etsitään konkreettisia tapoja opettaa monilukutaitoa ja digitaalisissa ympäristöissä toimimista sekä tuottaa materiaalia opettajien työn helpottamiseksi.
Uudet lukutaidot on opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisohjelma, jossa tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten tieto- ja viestintäteknologian taitoja, medialukutaitoa sekä ohjelmoinnin osaamista.
Helsingistä mukana on 10 koulua ja 27 opettajaa. Latokartanon koulussa Cerdàn ja Hekkalan lisäksi mukana on koulun laaja-alainen erityisopettaja Riikka Viljakainen.
Näin arvioit näkemääsi ja kuulemaasi
Mitä tulevaisuuden monilukutaidon kehittäminen vaatii? Cerdàn mielestä keskeisintä on kriittisen ajattelun kehittäminen. Hekkala nostaa sen rinnalle kyvyn ratkaista ongelmia.
Hyvä esimerkki kriittisen ajattelun tärkeydestä on medialukutaito. Määritelmissä medialukutaidolla tarkoitetaan muun muassa taitoa käyttää, lukea, ymmärtää, tulkita ja arvioida kriittisesti erilaisia mediasisältöjä.
Cerdà on ohjannut oppilaitaan tilanteisiin, joissa he joutuvat arvioimaan näkemäänsä ja kuulemaansa. Tilanteet ovat oppilaille usein hämmentäviä.
Hän kertoo esimerkin kahdeksasluokkalaisten kuvataiteen valinnaisen ryhmän kanssa tehdystä vierailusta Taidehalliin Maija Blåfieldin näyttelyyn.
Yhdessä monikanavaisessa valotaideteoksessa karhu näytti syövän mustikoita mättäällä. Idylli meni rikki, kun paljastui, kuinka tapahtuma oli kuvattu. Karhu saatiin houkuteltua paikalle, kun mättäälle oli ripoteltu koiranruokaa. Kuvaaja oli odottanut tilaisuuttaan vähän matkan päässä kuvauskojussaan.
Tieto on valtaa
Oppilaat ovat kuvataiteen tunneilla tutustuneet myös kuvankäsittelyllä ja tekoälyllä tuotettuihin kuviin, esimerkiksi aikakauslehti Naturen julkaisun kanteen, jossa oli muokattu kuva ”kissakäärmeestä”.
Cerdà korostaa oppilailleen, että tieto on valtaa. Biologian perusteet hallitseva tietää, että kissan ja käärmeen risteytys ei ole totta.
Hekkalan esimerkki on graafeista. Niitä pystyy kokoamaan eri tavoin vaikkapa y-akselia venyttämällä sen mukaan, millaisia esittäjän tarkoitusperät ovat. Hän on tehnyt tällaisia harjoituksia yhdessä oppilaidensa kanssa.
Ilman monipuolista lukutaitoa on vaikea ymmärtää eri oppiaineiden peruskäsitteitä. Matematiikassakin tehtävät jäävät ratkaisematta, jos peruskäsitteet ovat hukassa. Hekkala käykin käsitteitä läpi tarkkaan ja varmistaa, että jokainen ymmärtää ne.
– Koodatessa ohjelmointikieli on hyvin tarkkaa. Jos yksikin merkki on väärin, kone ei ymmärrä koodia, Hekkala korostaa oppilailleen.
Peruslukutaitoa vahvistettava
Cerdà ja Hekkala huomaavat päivittäisessä työssään matematiikan ja kuvataiteen tunneilla, kuinka myös yläkoulun oppilailla voi olla vaikeuksia ymmärtää lukemaansa sekä tuottaa tekstiä.
Kaksikko onkin sitä mieltä, että vaikka nykyisessä ja etenkin tulevassa maailmassa tarvitaan uudenlaisia lukemisen taitoja, kuten monilukutaitoa ja digilukutaitoa, perinteisen lukutaidon osaamista on vahvistettava. Miten uutta on mahdollista oppia ilman peruslukutaitoa?
Vaikka digitaalisuus tulee yhä vahvemmin osaksi koulunkäyntiä, perusluku- ja kirjoitustaito on kaiken oppimisen perusta. Opettajat huomauttavatkin, että digitaaliset työkalut eivät ole itsetarkoitus. Niitä käytetään niille luontaisissa tilanteissa.
– Toisaalta digivälineet ja esimerkiksi ohjelmointi ovat niin tärkeä osa nykypäivää ja tulevaa, että on parempi, jos niitä osaa itsekin käyttää. Ohjelmoinnistakin on hyvä ymmärtää vähintään, mistä on kyse, Hekkala sanoo.
Yleisen käsityksen mukaan nuorimmat ikäluokat ovat diginatiiveja ja osaavat käyttää laitteita ja ohjelmia opettamattakin. Hekkala tietää, että näin ei suinkaan ole. Opetusta tarvitaan aivan perusasioissa.
Opettajille tukimateriaalia
Cerdàn ja Hekkalan tarkoitus on, että he saisivat hankkeen aikana syntyvää opetusmateriaalia muiden opettajien käyttöön ensi syksynä: esimerkiksi kuvataiteen tunteja varten materiaalia siitä, kuinka opetuksessa voidaan hyödyntää digivälineitä monipuolisesti sekä keskustella taiteesta – ja katsoa yhdessä erityisesti mediataidetta.
Matematiikan opettajat puolestaan ovat saamassa helposti käyttöön otettavia digitaalisia tehtäväpaketteja pienistä asioista isoihin, taulukkolaskennasta ohjelmointikokonaisuuksiin. Myös muut hankkeessa mukana olevat koulut ja projektityöntekijät työstävät materiaaleja kaikille perusopetuksen luokille ja oppiaineille.
Cerdà ja Hekkala haluavat, että hanke vakuuttaa opettajat kentällä: se ei ole tuomassa lisätöitä, vaan kyse on lähinnä monenlaisten lukutaitojen tärkeyden korostamisesta ja digitaitojen opettamisesta.
Digitaaliselle osaamiselle oppimispolut
Projektisuunnittelija Ville Leppänen kertoo olevansa iloinen siitä, kuinka innostunutta mukana olevien opettajien palaute on ollut Uudet lukutaidot Helsingin perusopetukseen -hankkeesta.
– Olen iloinen, miten kehittämismyönteisiä opettajia kouluissamme on! Mielestäni koulujen ja opettajien myönteinen suhtautuminen kertoo myös siitä, miten tärkeänä aihetta pidetään.
Kaupunki on kevään aikana luonut kouluihin luokkatasoiset digitaalisen osaamisen oppimispolut, jotka on tavoitteena ottaa käyttöön syksyllä.
Cerdà korostaa, ettei digitaalisuutta voi pitää opetuksessa jonakin hauskana lisänä. Se on yksi kansalaistaito, tulevaisuudessa yhä vahvemmin.
Peruskoulun on tarjottava kaikille oppilaille hyvät ja tasapuoliset mahdollisuudet, Hekkala muistuttaa. Opettajille digitaalisuus antaa hyvät mahdollisuudet järjestää opetusta esimerkiksi pelillistämisen avulla siten, että pidemmälle ehtineet saavat haastavampia tehtäviä ja muiden kanssa voidaan kerrata perusasioita.
Leppänen kertoo, että opettajalle jää jatkossakin mahdollisuus päättää, kuinka hän uutta digitaalista materiaalia hyödyntää.
Teksti:
Kirsi Riipinen
Uudet lukutaidot Helsingin perusopetukseen -hanke
- Helsingistä hanketyössä mukana on 10 koulua: Jätkäsaaren peruskoulu, Meilahden ala-asteen koulu, Käpylän peruskoulu, Oulunkylän ala-asteen koulu, Latokartanon peruskoulu, Porolahden peruskoulu, Roihuvuoren ala-asteen koulu, Puistopolun peruskoulu, Vuoniityn peruskoulu ja Grundskolan Norsen.
- Yhteiskehittäjäopettajia on mukana 27.
- Tavoitteena on luoda perusopetuksen oppilaille luokkatasoiset digitaalisen osaamisen oppimispolut, joissa on mukana tehtäväpaketit sekä arviointi- ja seurantatyökalu. Oppimispolut tuotetaan OmaOps-alustalle.