Tässä jutussa helsinkiläisen taaperon äiti jakaa omat vinkkinsä päiväkodin aloittamiseen – vinkit, jotka olisi itse halunnut kuulla, kun päiväkoti alkoi puoli vuotta sitten.
Kun taaperoni aloitti päiväkodin puoli vuotta sitten, en tiennyt mitä odottaa tai miten valmistautua uuteen elämänvaiheeseen.
Jännitti, miten selviäisimme aikaisista aamuista aamu-unisen lapsen kanssa. Pähkäilin, miten lapseni tottuu päiväkodin rytmiin, jossa nukutaan, herraparatkoon, vain yhdet unet, ja lounaskin tarjoillaan tunnin (eli pienen ikuisuuden) omaa aikatauluamme myöhemmin. Miten hennon jättää hänet vieraiden aikuisten hoivaan päiväksi ilman, että me molemmat halkeamme ikävästä?
Alla olevien vinkkieni avulla voit tukea lastasi päiväkodin aloittamisessa ja teet päiväkotiaamuista helpompia myös itsellesi. Kysyin myös päiväkoti Yliskylän varhaiskasvatuksen opettaja Jemiina Lindiltä, mitä perheiden kannattaa ottaa huomioon, kun päiväkodin aloitus lähenee.
Puhun tässä artikkelissa kunnallisesta varhaiskasvatuksesta, eli siis varhaiskasvatuksesta Helsingin kaupungin päiväkodissa.
Jos lapsesi aloittaa Helsingin kaupungin päiväkodissa, päiväkoti ottaa perheeseesi yhteyttä noin kuukausi ennen päiväkodin alkamista. Jos aloitus on elokuussa, päiväkoti saattaa olla yhteydessä jo toukokuussa, ennen Suomen kesälomakuukausia. Yleensä yhteydenotto on puhelinsoitto, jossa ryhmän opettaja kertoo ryhmästä ja sen aikuisista. Lisäksi saatte ohjeet siitä, mitä tuoda mukana ja milloin tulla paikalle. Voitte myös jutella perhettänne mietityttävistä asioista. Mieti siis kysymyksesi etukäteen valmiiksi. Varaa myös kynä ja paperia, jotta muistat mitä juttelitte!
Päiväkodin aloittamisen voi sisällyttää arkeen pienillä teoilla jo etukäteen, ettei se tule lapselle täytenä yllätyksenä. Voit esimerkiksi kertoa lapselle, että pian hän menee päiväkotiin, ja kuvailla millaista siellä on. Päiväkotiin menemisen ja siellä olemisen voi ottaa leikkeihin mukaan, ja aiheesta kannattaa puhua lapsen kanssa mahdollisimman paljon.
– Nykyään on paljon kaikkia ihania lastenkirjoja päiväkoteihin liittyen. Suosittelen lukemaan niitä lapselle ja katsomaan yhdessä kuvia. Niistä lapsi voi saada hieman kuvaa, mitä päiväkoti tarkoittaa ja mitä siellä tehdään, Lind vinkkaa.
Lind myös suosittelee käymään leikkimässä päiväkodin pihassa silloin, kun päiväkoti on kiinni, eli loma-aikoina, arkisin klo 17.30 jälkeen ja viikonloppuisin. Näin ympäristö tulee lapselle tutuksi jo ennen aloitusta.
Jokaisella ryhmällä on päiväkodissa oma päiväohjelmansa. Päiväkodista riippuen se saattaa näyttää esimerkiksi tältä:
Ensimmäiset tutustumispäivät ovat yleensä lyhyitä ja pitenevät pari tuntia kerrallaan – lapsen tarpeita kuunnellen. Vietimme ensimmäisenä päivänä päiväkodissa aamiaisen jälkeen vain pari tuntia. Pienokaisemme pysyi hädin tuskin hereillä ensimmäiseen ulkoiluun saakka, sillä oli tottunut nukkumaan ensimmäiset päiväunensa ennen kello kymmentä. Ryhmän opettaja katsoi pulkassa torkkuvaa taaperoani ja totesi, että meidän oli aika lähteä kotiin. Tutustumisjaksoa on siis mahdollista muokata lapsen tarpeiden mukaan.
Jos haluat valmistautua ensimmäisiin päiviin, voit koittaa muokata päivärytmiänne päiväkotiryhmän rytmiin sopivaksi. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, minkä takia siihen kannattaakin varata reilusti aikaa.
Kun päiväkoti vihdoin alkaa, lapsella saa olla kaksi läheistä aikuista mukana noin viikon verran kestävän tutustumisjakson ajan. Päätimme puolisoni kanssa olla ensimmäisenä päivänä molemmat lapsemme mukana. Toisena ja kolmantena päivänä vuorottelimme. Neljäntenä päivänä lapsi olisi saanut jäädä päiväkotiin itsenäisesti, mutta koimme, että hän kaipaa vielä lähiaikuisensa tukea. Niinpä hälytimme mummon paikalle lapsemme kaveriksi. Lapsi voi jäädä päiväkotiin yksin, kun hoitosuhde on virallisesti voimassa. Hoitosuhteen alkupäivä on varhaiskasvatuksen ja varhaiskasvatusmaksun alkamispäivä. Näet sen lapsesi varhaiskasvatuspäätöksestä.
Päiväkotiin tutustumiseen kannattaa varata omalta työltään aikaa, jos mahdollista. Juttele siis hyvissä ajoin omalle työnantajallesi, jotta saat sovittua tarvittavat poissaolot.
Ensimmäisellä viikolla ryhmän opettaja sopii jokaisen lapsen huoltajien kanssa ajan aloituskeskustelulle. Noin tunnin mittaisessa keskustelussa käydään läpi lapsen asioita ja lapsen varhaiskasvatukseen liittyviä toiveita.
– Tutustumista voidaan suunnitella ensimmäisten päivien aikana uudelleen ja muokata perheen ja lapsen tarpeiden ja toiveiden mukaan. Sen ei tarvitse mennä kaikilla samalla tavalla. Jos huomataan, että lapsi sopeutuu hyvin, voidaan esimerkiksi sopia, että seuraavana päivänä hän onkin päiväkodissa koko päivän. Tai jos näyttää siltä, että lapsella on haasteita sopeutua, niin mietitään lapselle mieluisia keinoja, miten tuemme häntä, Lind kertoo.
Muista myös, että päiväkoti voi tilata yhteisiin keskusteluhetkiin perheellesi tulkin.
– Tilaamme tulkin, jos perheessä puhutaan muuta kieltä kuin suomea. Kannattaa vielä ilmoittaa meille, jos toivoo tulkkia. Englannin kielen tulkin voi saada aika nopeallakin aikataululla, mutta muiden kielten tulkin varaamisessa voi mennä pari päivää, se riippuu tilanteesta. Kannattaa silti aina kysyä, vaikka jo huomenna tarvitsi tulkin. Tulkkia voi aina pyytää, jos haluaa jutella päiväkodin henkilökunnan kanssa. Se on ihan sallittua ja toivottavaakin, Lind toteaa.
Kun koittaa päivä, jolloin lapsi jää päiväkotiin itsekseen, ei itkulta yleensä vältytä. Älä kuitenkaan pitkitä lähtöäsi, vaikka lapsi itkisi kovastikin.
– Lapsi usein joutuu harjoittelemaan omasta vanhemmasta erossa olemista ensimmäistä kertaa. Vaikka lapsi itkisi ja itsestä tuntuisi äärettömän vaikealta lähteä, on lapsen kannalta parempi, mitä nopeammin hän pääsee rauhoittumaan. Henkilökunta on aina lapsen tukena ja ohjaamassa ajatuksia mukavaan tekemiseen. Useimmiten lapsi alkaa pian leikkiä ja touhuilla muuta, Lind kertoo.
Päiväkodin aikuiset pitävät huolen, että lapsella on mahdollisimman hyvä olla. Jos oman lapsen pärjääminen huolettaa, voi ryhmän hoitajiin ottaa yhteyttä vaikka tekstiviestillä ja kysyä, miten oman lapsen päivä sujuu. Myös omaan taskuun kannattaa sujauttaa nenäliina; eron hetket voivat tuntua henkisesti raskailta myös meistä vanhemmista.
Omista vanhemmista erossa olemissa kannattaa myös harjoitella etukäteen. Harjoitelkaa siis hyvissä ajoin hoitoon jäämistä tuttujen ja turvallisten aikuisten kanssa.
Alku päiväkodissa on harvoin ruusuinen, ja itkuilta emme ole säästyneet mekään. On ollut aamuja, jolloin lapseni kipittää päiväkotiin juoksujalkaa ja syöksyy hoitajansa syliin. On myös ollut aamuja, jolloin hän makaa huutaen meritähtiasennossa kotimme pihassa ja kieltäytyy menemästä. Ensimmäiset neljä viikkoa hän kyyneleet silmissä heilutti, kun tajusi, että nyt isä tai äiti lähtee kotiin. Kunnes eräänä aamuna tapahtui käänne: hän tukka hulmuten kipitti oman syöttötuolinsa ääreen ja itsevarmuutta uhkuen kääntyi hymyillen vilkuttamaan. Aivan kuin hän olisi koittanut sanoa, että ”Menehän nyt jo, pärjään täällä hienosti”.
Kaikesta huolimatta uskallan väittää, että lapseni nauttii päiväkodista, ja päiväkoti on rikastanut perheemme arkea. Hän rakastaa päiväkodin aikuisia ja uusia kavereitaan ja marssii sinne 95 % aamuista kuin pieni päivänsäde. Ne loput 5 %, eli haastavammat aamut, kuuluvat lapsiperheen elämään ja ovat osa prosessia.
Päiväkoti – tai kuten me Helsingin kaupungilla sitä kutsumme: varhaiskasvatus – on tärkeä osa lapsen elämää.
Olen saanut seurata aitiopaikalta, miten oma lapseni on puolessa vuodessa oppinut valtavan määrän arjen taitoja. Ensimmäisinä päivänä hän nappasi lusikan käteensä ja hörppäsi maitoa mukin reunasta kuin vanha tekijä. Kotona ruoka oli syöty sormin ja maito imaistu turvallisesti pillipullosta.
Arkisten taitojen lisäksi päiväkodissa luodaan pohjaa hyvälle oppimiselle tulevaisuudessa ja opitaan toimimaan ryhmässä. Jokainen pieni oppija otetaan kuitenkin huomioon lapsen ehdoin. Päiväkodissa oppiminen tapahtuu leikin kautta, lapselle sopivalla tavalla.
Olen myös pakahtua ylpeydestä, kun ensimmäiset askartelut ja taideteokset eräänä aamuna odottavat lapsen omassa lokerossa. Minusta on ihana ajatus, että hän on istunut sivellin kädessä pöydän ääressä maalaamassa ja askartelemassa opettajan kanssa. Toinen ylpeyden hetki koittaa, kun katson lastani hänen ensimmäisessä kevätjuhlassaan tanssimassa ja taputtamassa koreografian tahtiin (ja vähän sen ohi). Tai kun toiset vanhemmat kertovat, että heidän lapsensa mielestä oma lapseni on kiva päiväkotikaveri, sydämen täyttää nöyrä kiitollisuus varhaiskasvatusta ja lastani ohjaavia ammattilaisia kohtaan.
Tiedän, että kaikille tämä matka ei ole yhtä ruusuinen, mutta meillä kävi tuuri, että lapseni kasvaa ja oppii juuri näiden aikuisten ja lasten kanssa. Jokainen huoltaja tietää itse, mikä on heidän perheelleen paras ratkaisu, ja sen oman löytää vain kokeilemalla.
Päiväkotien lisäksi Helsingin varhaiskasvatukseen kuuluvat myös vuorohoito, perhepäivähoito ja leikkipuistojen kerhotoiminta. Kunnallisen varhaiskasvatuksen lisäksi Helsingissä on runsaasti yksityisiä päiväkoteja, joissa varhaiskasvatusta tarjotaan myös muilla kielillä tai tietyn teeman ympärillä. Tutustu vaihtoehtoihin ja muista, että kunnalliseen varhaiskasvatukseen haetaan neljä kuukautta etukäteen!
Lue lisää varhaiskasvatuksesta Helsingissä: hel.fi/varhaiskasvatus.
Kirjoittaja on töissä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viestintäpalveluissa.
