Leikkipuistoista vertaistukea vanhemmille ja ohjattua toimintaa lapsille

Helsingin kaupungilla on yli 60 leikkipuistoa ja perhetaloa, joissa järjestetään avointa varhaiskasvatusta pikkulapsiperheille sekä toimintaa koululaisille iltapäivisin ja loma-aikoina.

Julkaistu
Sosiaaliohjaaja Mila Vuorentie
Kuva: Valentina Vannesluoma

Helsingin kaupungin leikkipuistoissa aukeavat ovet arkisin klo 9, jolloin ohjatut leikit alkavat ympäri Helsinkiä. Tällöin kuka vain voi tulla mukaan leikkipuistotoimintaan lapsensa tai esimerkiksi lapsenlapsensa kanssa.

Aamupäivän avoimeen leikkipuistotoimintaan osallistuvien lasten ikähaitari lähtee aivan vastasyntyneistä ja yltää noin neljään ikävuoteen asti.

Helsingin kaupunki kutsuu tämänkaltaisia ohjattua toimintaa järjestäviä lapsiperheiden ja koululaisten kohtaamispaikkoja leikkipuistoiksi. Niiden yhteydestä löytyvät myös sisätilat.

Leikkipuistotoiminta on osa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa.

Leikkipuistoja löytyy Helsingistä 60 kappaletta. Tämän lisäksi Helsingissä on neljä perhetaloa, joiden yhteydessä järjestetään samantyyppistä toimintaa. Helsingissä kutsutaan leikkipuistoiksi sellaisia leikkipuistokokonaisuuksia, joista löytyy ohjattua toimintaa.

Kaupungista löytyy ulkoalueiltaan leikkipuistojen kaltaisia ulkoleikkipaikkoja toki paljon enemmänkin, mutta kaikilla ulkoleikkipaikoilla ei ole koko päivän kestävää ohjattua toimintaa.

Sosiaaliohjaaja Mila Vuorentie leikkipuistossa
Sosiaaliohjaaja Mila Vuorentie esittelee leikkipuisto Viikkarin tilavia sisätiloja. Kuva: Valentina Vannesluoma

Vauvaperheet mukaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Leikkipuistoissa tarjottava avoin toiminta on suunnattu sekä lapselle että aikuiselle, eli aikuinen on puistossa lapsen kanssa. Etenkin vauvaperheille leikkipuistotoiminta tarjoaa samalla vertaistukea vanhemmille.

– Vauvavuosi voi olla hyvin yksinäinen äidille tai isälle, joka on vauvan kanssa yksinään kotona. Leikkipuistot tarjoavat kokoontumispaikan sekä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vanhemmille. Osallistumalla leikkipuistotoimintaan he voivat vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa, kuvailee leikkipuisto Viikkarin sosiaaliohjaaja Mila Vuorentie.

Isommille lapsille tarjolla on taas jo monipuolisempaa ja vauhdikkaampaa menoa musiikin, liikunnan, taiteiden ja satujen avulla.

– Vauvavaiheen yli kasvaneille lapsille toiminta tarjoaa toisten lasten seuraa ja leikkejä. Kodit ovat nykyään monesti pieniä, joten leikkipuisto tarjoaa isommat tilat leikille ja toiminnalle. Lisäksi ulkoilu ja ulkoleikkipuistot ovat oleellinen osa toimintaa, toteaa Mila ja jatkaa:

– Vauvaperhetoiminnassa pyrin itse tarjoamaan paljon tukea varhaiseen vuorovaikutukseen. Käytän ohjattuja toimintoja varhaisen vuorovaikutuksen lisäämiseen, kertoo Mila.

Milan mukaan leikkipuistotoimintaan voi tulla jo hyvinkin pienen vauvan kanssa, jolloin tukea voidaan tarjota perheille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi vauvan unen ongelmiin on helpompi puuttua hyvin aikaisessa vaiheessa kuin esimerkiksi vasta 7–8 kuukauden iässä, jolloin vauvalle on jo muodostunut uniassosiaatioita.

Sosiaaliohjaaja Mila Vuorentie
Leikkipuistojen koulutetut ohjaajat tarjoavat tukeaan vanhemmille. Kuva: Valentina Vannesluoma

Kerhoissa lapsi harjoittelee ilman aikuista

Avoimen toiminnan lisäksi leikkipuistoissa järjestetään kerhoja 2–4-vuotiaille. Niihin tulee ilmoittautua etukäteen kaupungin sähköisessä asiointipalvelussa Edlevossa.

– Kerhoja ei järjestetä välttämättä aivan kaikissa leikkipuistoissa, mutta jokaiselta alueelta löytyy kuitenkin leikkipuisto, jossa järjestetään kerhoja, valottaa Mila.

Kerhot kestävät aamupäivällä 2–2,5 tuntia, ja lapset osallistuvat niihin ilman aikuista. Kerhopäiviä on yleensä 1–4 viikossa.

Kerhot on tarkoitettu helsinkiläisille lapsille, jotka eivät osallistu varhaiskasvatukseen.

Lisäksi osassa leikkipuistoissa järjestetään Kotiva-kerhoja. Ne on tarkoitettu suomen kieltä opiskelevien vanhempien lapsille, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa. Lapset ovat yleensä iältään kymmenestä kuukaudesta kolmeen vuoteen.

Kotiva-kerhossa vanhempi jättää lapsensa kerhoon oman suomen kielen tuntinsa ajaksi, joka järjestetään yhdessä työväenopiston kanssa leikkipuiston läheisyydessä.

Koululaisille seuraa turvallisista aikuisista

Iltapäivisin leikkipuistoissa järjestetään perusopetuslain mukaista iltapäivätoimintaa 1.–2.-luokkalaisille klo 17 asti. Iltapäivätoiminta on maksullista.

Koulujen lomien aikana leikkipuistoissa ei ole iltapäivätoimintaa. Tuolloin avoinna olevissa puistoissa järjestetään normaalia avointa leikkipuistotoimintaa sekä maksutonta leiritoimintaa 1.–3.-luokkalaisille.

Kesäisin tarjolla on lisäksi puistoruokailu, jolloin kaikki alle 16-vuotiaat lapset saavat ilmaisen lounaan. Ruokailijoiden ei tarvitse osallistua puiston muuhun toimintaan, vaan puistoon voi tulla myös pelkästään syömään.

Lapsia leikkipuistossa
Koululaisille leikkipuistot tarjoavat ohjattua toiminta ja turvallisten aikuisten seuraa iltapäivisin ja loma-aikoina. Kuva: Valentina Vannesluoma

Ammattilaisten vetämä toiminta täydentää lapsiperheiden palveluita

Leikkipuistojen henkilökunnassa on monialaista osaamista. Mukana on esimerkiksi koulutettuja nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia, lähihoitajia, lastenhoitajia ja sosionomeja.

Kaikki puistojen työntekijät ovat Helsingin kaupungilla töissä ja tekevät työtään kokopäiväisesti.

Leikkipuistotoiminta on myös jatke neuvolatoiminnalle ja täydentää lapsiperheiden palvelupalettia. Leikkipuistojen käytännönläheinen ohjaus antaa vertaistukea ja konkreettista ohjausta uuteen vauva-arkeen.

– Neuvola järjestää perhevalmennusta raskausaikana. Me taas leikkipuistoissa järjestämme tämän jatkeeksi vauvaperheohjausta, johon perheet voivat ilmoittautua. Tällä hetkellä ohjaus koostuu kolmesta eri kerrasta. Ensimmäinen kerta keskittyy varhaiseen vuorovaikutukseen, toinen kerta voimavarojen lisäämiseen ja kolmannen kerran teemana on päivärytmi, kertoo Mila.

Mila haluaa kuitenkin korostaa, että leikkipuistojen ammattilaiset eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia. Leikkipuistot tarjoavat ennaltaehkäisevää sosiaaliohjausta lasten kehityksen näkökulmasta.

– Olemme vauvan ensimmäisen vuoden sosiaalisen kehityksen ammattilaisia. Lisäksi toisilta vanhemmilta saatava vertaistuki on hurjan tärkeää ja oleellinen osa toimintaamme. Ongelmat kasvavat suuremmiksi, jos niitä joutuu pyörittelemään vain omassa päässään. Onkin ollut ihanaa tarjota täältä yhteisö ympärille, päättää Mila.

Teksti: Valentina Vannesluoma