Helsingin ruotsinkieliset lukiot ovat kehittäneet S2-oppiainetta (ruotsi toisena kielenä). Lukiot ovat luoneet kertauskurssin ylioppilaskirjoituksia varten ja samalla kehitelleet käytännöllisiä ratkaisuja arkeen.
– Olemme tehneet töitä näkyvyyden eteen ja kehittäneet yhteisen mallin siitä, miten voimme työskennellä samaa tavoitetta kohti kaupungin sisällä. Nyt meillä on olemassa hyvä perusta, eikä meidän tarvitse aloittaa työtä aina alusta, Tölö gymnasium -lukion opettaja Ilse Fabritius sanoo.
Fabritius ja hänen kollegansa Jacob Töringe Gymnasiet Lärkan -lukiosta kertoivat kehitystyöstä lukioiden kehittämisverkosto Lukessa ja verkoston seminaarissa, joka järjestettiin torstaina 10.4.2025 Hakaniemenrannan virastotalossa.
Malleja arviointiin ja tehtävien eriyttämiseen
Työtä on tehty osana Opetushallituksen rahoittamaa Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuushanketta.
– Hanke on antanut meille valmiuksia työskennellä tämän asian parissa. Meille on jäänyt aikaa työstää arviointeja ja tehdä eriyttäviä tehtäviä. Valitettavasti aiemmin muut työt ovat helposti menneet edelle, Jacob Töringe sanoo.
Hänen mukaansa yksi hyvä väline tehtävien eriyttämiseen on digitaalinen oppimisalusta Google Classroom.
Yksi projektin tärkeistä tuloksista on se, että S2-opiskelijat opiskelevat koko lukioajan saman aineenopettajan kanssa.
Opiskelijamäärä on pieni mutta kasvava
Prosessin aikana Fabritius ja Töringe ovat keskustelleet ylioppilastutkintolautakunnan kanssa säännöllisissä tapaamisissa ja kuulleet kokemuksia Pohjanmaalta, jossa S2-opiskelijoiden osuus esimerkiksi Kristinestads gymnasium -lukiossa on hieman suurempi.
Suomen ruotsinkielisissä lukioissa S2-kokeen kirjoitti keväällä 2024 yhteensä 15 opiskelijaa. Luku on kasvanut jo muutaman vuoden ajan.
– Helsingissä lukiot ovat suomenruotsalaisella mittakaavalla suuria, mutta otos on pieni. Kahdella S2-opiskelijalla voi olla hyvinkin erilaiset lähtökohdat, ihan kuin missä tahansa muussakin aineessa. Voi myös olla, että vaikka jokin olisi toiminut kahden opiskelijan kanssa yhtenä lukuvuonna, sama ei välttämättä toimi seuraavana vuonna. Olemme kuitenkin tehneet tietoisesti töitä onnistumisen eteen, Fabritius sanoo.
Opettajat haluavat tehdä töitä stigmatisaatiota vastaan
Opettajat toivovat, että yhä useampi opiskelija, jolla on oikeus opiskella S2-ainetta, aloittaisi S2-opinnot. Samalla he haluavat vähentää oppiaineeseen tietyssä määrin liittyviä ennakkoluuloja.
– Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen Jan Hellgren suosittelee, että ryhmissä, joissa on sekä S1- että S2-opiskelijoita, käytetään samoja materiaaleja kaikille. Tämä on myös opettajan näkökulmasta ajallisesti tehokasta. Työskentelemme rinnakkain, etsimme vaikeita sanoja, opettaja lukee ääneen niin, että kaikki ehtivät mukaan. Nämä tavat hyödyttävät sekä S1- että S2-opiskelijoita, Ilse Fabritius toteaa.
Opettajien mukaan mahdolliset S2-opiskelijat voisi tavoittaa esimerkiksi käyttämällä kysymyslomakkeita opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä tai havainnoimalla opiskelijoita ensimmäisillä äidinkielenkursseilla.
Ylioppilaskokeen perusteella on nyt luotu kertauskurssimateriaaleja, joissa on vinkkejä opiskeluun, mallivastauksia ja bingoruudukko arkiruotsiin.
– S2 on yhtä arvokas kuin S1 (ruotsi äidinkielenä) ja antaa yhtä paljon pisteitä opiskelupaikan haussa, Jacob Töringe muistuttaa.
Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuushankkeen tulokset julkaistaan toukokuussa 2025. Lukioiden kehityskokeilut ovat liittyneet erilaisiin teemoihin, kuten yhteisopettajuuteen sekä opiskelijan hyvinvointiin ja osallisuuteen.
Ruotsinkielisiin lukioihin liittyvä materiaali julkaistaan sekä erillisessä ruotsinkielisessä julkaisussa että yleisessä kaksikielisessä julkaisussa, joka sisältää myös Helsingin kaupungin suomenkielisten lukioiden kehityskokeilut.
Materiaalit julkaistaan aoe.fi-alustalla eli avointen oppimateriaalien sähköisessä kirjastossa.