Pienten ja keskisuurten yritysten toimialakohtaiset tarpeet ovat erilaiset, kertoo tiistaina julkaistu Pk-yritykset ja ulkomaalainen työvoima Suomessa PIKEUS -hankkeen tutkimusraportti. Erilaisia yrityksiä kuitenkin yhdistää kokemus työyhteisön kansainvälistymisen myönteisistä vaikutuksista liiketoimintaan ja työyhteisön ilmapiiriin. Toisaalta rekrytoinneista koituva työmäärä ja niihin liittyvä byrokratia kuormittavat yrittäjiä.
– Helsingillä on vahva tahtotila tarjota yrityksille kasvun paikkoja, ja haluamme auttaa yrityksiä hyödyntämään kansainvälisen rekrytoinnin tarjoamia etuja, kertoo maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen Helsingin kaupungilta.
Helsingin tavoitteena on olla houkutteleva kotikaupunki kansainvälisille osaajille
Helsingin kaupunki on tunnistanut pk-yritysten kansainvälisen työvoiman rekrytointiin liittyvät tarpeet ja haasteet. Kaupunki kehittää kansainvälisen rekrytoinnin palveluitaan tämän ja muiden tutkimusten tulosten perusteella. Kehittämistyötä tehdään niin kaupungin sisäisesti kuin yhteistyössä muiden suurten kaupunkien, Helsinki Partnersin, Business Finlandin Work in Finland -neuvontapalvelun sekä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa.
Helsingin kaupungin tavoitteena on olla houkutteleva ja vetovoimainen niin kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen kuin muualta Suomesta muuttaville. Helsingin työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelma (2022–2025) tukee kaupunkistrategian ja siihen perustuvien elinkeinopolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Yhtenä ohjelman päätavoitteista on, että tulevaisuudessa Helsinki on yhä useamman kansainvälisen osaajan, yrityksen ja sijoittajan potentiaalinen kotikaupunki.
Monipuolisen yhteistyön tavoitteena työn ja työntekijöiden kohtaamiset
Vuoden 2024 aikana Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikkö, työllisyyspalvelut, kaupungin tytäryhtiö Helsinki Partners ja Uudenmaan TE-toimisto ovat muotoilleet kansainvälisten rekrytointien palvelumallia Helsingille. Tavoitteena on, että kaupungin keskeiset toimijat tukevat tehokkaasti ja tuloksellisesti työnantajia, jotka haluavat rekrytoida kansainvälisiä osaajia sekä paikallisesti että ulkomailta, ja että työantajat löytävät itselleen lisäarvoa tuottavat palvelut helposti.
Kansallisella tasolla kuusi suurinta kaupunkia (kuutoskaupungit) tekevät tiivistä yhteistyötä valtion kanssa edistääkseen kansainvälisten osaajien houkuttelutyötä ja työllistymistä Suomessa. Kuutoskaupunkien yhteistyön tavoitteena on saada hallituskauden aikana 1 000 työnantajaa mukaan palveluihin, jotka tukevat työn ja työntekijöiden kohtaamista kansainvälisten rekrytointien avulla. Kuutoskaupungit työskentelevät yhdessä valtion Work in Finlandin kanssa sekä toimivat kumppanuudessa elinkeinoelämän järjestöjen, yksityisen palvelusektorin ja paikallisten toimijoiden kanssa.
Tutkimukseen haastateltiin yrittäjiä eri aloilta ja eri puolilta maata
Tiistaina julkaistu raportti on PIKEUS-hankkeen pääjulkaisu. Hankkeen konsortiossa olivat mukana Helsingin, Espoon, Tampereen, Kuopion ja Lahden kaupungit, Business Finlandin Work in Finland, kiinteistö- ja rakentamisalan KIRA-yhteenliittymä sekä tutkimuksen toteuttanut E2 Tutkimus.
Tutkimukseen haastateltiin 40 eri alojen pk-yrittäjää tai yritysten johdossa työskentelevää henkilöä eri puolilta Suomea. Kaikissa yrityksissä työskenteli ulkomaalaisia työntekijöitä. Haastatteluissa kysyttiin kokemuksia ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisesta ja kerättiin parhaita rekrytoinnin, perehdyttämisen ja moninaisen työyhteisön johtamisen ratkaisuja.
Hankkeen tavoitteena tukea pk-yritysten rekrytointeja
PIKEUS-hankkeen tavoitteena oli tukea pk-yritysten kansainvälisiä rekrytointeja tutkimalla yritysten kokemuksia ja jakamalla niiden hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti. Hanke tuotti myös suosituksia yrityksille suunnattujen kansainvälisen rekrytoinnin palveluiden sekä oppilaitosyhteistyön kehittämiseen.
Tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä noin 40 prosenttia palkkaa työntekijöitä korkeakoulutusta vaativiin ja noin 60 prosenttia suorittavan työn tehtäviin. Yritykset edustavat 25 eri alaa. Useita haastateltavia oli mukana arkkitehtuurin, kiinteistönhuollon ja rakentamisen aloilta, hoiva-alalta, IT-alalta ja ohjelmistokehityksestä, maataloudesta ja metalliteollisuudesta sekä ravintola-alalta ja tekstiilihuoltoalalta.
