Opettajien lisäksi koulussa on myös muita aikuisia, joiden tehtävänä on tukea oppilaiden hyvinvointia. Kuraattoreilta ja psykologeilta saa apua ja tukea, jos esimerkiksi koulunkäynnissä tai kaverisuhteissa on haasteita tai mieli on maassa. Heidän puoleensa voivat kääntyä niin oppilaat, opettajat kuin huoltajatkin erilaisten kysymysten ja huolien kanssa.
Kuraattorin tai psykologin kanssa keskustelemista tai tapaamista ei tarvitse pelätä tai jännittää. He ovat koululla oppilaita varten. Oppilaan asioita hoidetaan aina luottamuksellisesti yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa sovitulla tavalla. On hyvä ottaa yhteyttä jo ennen kuin mahdolliset ongelmat paisuvat kauhean isoiksi.
”On vahvuus osata pyytää apua”
Lapsi ja nuori voi keskustella kuraattorin ja psykologin kanssa monenlaisista asioista, jotka pohdituttavat tai aiheuttavat huolta. Esimerkiksi tunne-elämän pulmat, kuten suru ja pelot, masennus, ahdistus tai oman seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin pohdinta ovat aiheita, joista kannattaa keskustella oppilashuollon ammattilaisten kanssa. Aiheet voivat liittyä koulunkäyntiin tai laajemmin oppilaan hyvinvointiin. Myös kotona tapahtuvat asiat voivat vaikuttaa koulunkäyntiin ja oppimiseen, ja näitäkin pyritään yhdessä ratkomaan.
”Ei ole sellaista teemaa, josta kanssamme ei voisi keskustella. Aiheet vaihtelevat peloista ja ahdistuksesta kaverihuoliin, ulkonäköpaineista elämän kriisitilanteisiin ja nukkumisen haasteista masennukseen. Tärkeä osa työtämme on myös arvioida eteenpäin ohjaamista tilanteissa, joissa joku muu osaa auttaa paremmin, tai jos lapsi tai nuori tarvitsee vahvempaa tukea kuin oppilashuollossa on mahdollista tarjota”, kertovat koulupsykologit Roosa Riihimäki ja Elina Haimi.
”Monelle oppilaalle olemme ensimmäinen tukikontakti, joten olemme tärkeässä roolissa siinä, miten lapsi tai nuori kokee tuen tai avun pyytämisen. Haluamme vahvistaa ajatusta siitä, että on vahvuus osata pyytää apua. Iso osa meistä tarvitsee jossain kohti elämänsä aikana jonkinlaista keskustelutukea, joten avun hakemista ja omista asioista puhumista voi myös harjoitella kanssamme”, kannustavat Haimi ja Riihimäki.
Palkitsevinta on nähdä oppilaiden kasvua ja kehitystä
Kuraattorit ja psykologit tapaavat oppilaita paitsi sovituilla tapaamisilla työhuoneen rauhassa, myös oppitunneilla, välitunneilla, retkillä ja muussa koulun toiminnassa. Roosa Riihimäki ja Elina Haimi kertovat, että heidän työssään mielenkiintoisinta on työn monipuolisuus. ”Lähes mitä tahansa saattaa lasten ja perheiden elämässä tapahtua. Tässä työssä oppii jatkuvasti uutta ja pysyy kärryillä myös ajankohtaisista asioista: sekä lasten ja nuorten maailman ilmiöt että myös yhteiskunnalliset asiat ja päätökset näkyvät koulujen arjessa.”
Palkitsevinta heidän mielestään työssä on, että samojen oppilaiden kasvua ja kehitystä pääsee näkemään pidemmän aikaa. ”On hienoa päästä näkemään, miten haasteet yleensä helpottavat tuen ja kasvun myötä. Toisaalta joskus jääkin tunne, ettei nyt saatu asioita riittävästi ratkottua, ja työtä pääsee jatkamaan vaikka vuoden tai kahden päästä, kun esimerkiksi nuori onkin valmis puhumaan asioista, joista ei aiemmin vielä uskaltanut kertoa. Tärkeintä työssämme on olla läsnä oppilaita varten.”
Hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä
Kuraattorien ja psykologien työ kouluissa on yksilökohtaisen tuen lisäksi myös ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Kuraattorit ja psykologit ovat osa koulujen yhteisöllistä oppilashuoltoryhmää, joka miettii koko koulun hyvinvointiin liittyviä asioita. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään yhteistyössä vanhempien ja oppilaiden kanssa, ja tarvittaessa mukaan voidaan pyytää myös koulun ulkopuolisia toimijoita, kuten alueen nuorisotyötä tai järjestöjä.
Roosa Riihimäki painottaa, että oppilaiden hyvinvoinnin tukeminen on ennen kaikkea yhteistyötä: ”Siihen tarvitaan mukaan koko koulun henkilökunta, huoltajat ja myös muut lapsille ja nuorille tärkeät henkilöt, kuten vaikkapa valmentajat ja isovanhemmat, ja joskus myös koulun ulkopuolisia ammattilaisia. Monissa tilanteissa tueksi tarvitaan lähiaikuisia ja yhdessä pohdittuja muutoksia arjessa.” Elina Haimi muistuttaa, että moniammatillinen oppilashuoltotyö tukee myös koulun aikuisten ja koko koulun hyvinvointia.
Osana yhteisöllistä oppilashuoltoa luodaan myös kaupunkitasolla toimintatapoja, jotka tukevat oppijoiden hyvinvointia, oppimista ja turvallisuutta. ”Meillä Helsingissä painotamme yhteisöllisessä työssä tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kiusaamisen torjumista ja poissaolojen vähentämistä”, kertoo oppilaiden hyvinvointipäällikkö Vesa Nevalainen. Ennaltaehkäisevää työtä on myös erilaisten suunnitelmien laatiminen, esimerkiksi kriisitilanteiden varalle.
Hyvinvointia tukemassa jo 50 vuotta!
Helsinki palkkasi – toisena kuntana Suomessa – ensimmäiset koulupsykologinsa vuonna 1973. Vietämme siis toiminnan 50-vuotisjuhlavuotta. Tällä hetkellä Helsingin kaupungin peruskouluissa on noin 170 psykologia ja kuraattoria. Kuraattori- ja psykologipalvelujen lisäksi koulujen opiskeluhuollon kokonaisuuteen kuuluu kouluterveydenhuolto.
Vesa Nevalainen kertoo, että oppilashuolto on vuosien myötä muuttunut paljon. ”Hyvinvointi on tullut keskeisemmäksi, ja nykyään tiedostetaan, että oppimista ei tapahdu ilman hyvinvointia”, hän toteaa. Hän jatkaa, että vaikka oppilashuolto on muuttunut, lapset ja nuoret ovat pysyneet aika samana. Haasteet ja pulmat ovat pitkälti samoja kuin 50 vuotta sitten, mutta niiden ilmenemismuodot muuttuvat. Esimerkkinä hän mainitsee some-kiusaamisen, josta ei puhuttu vielä muutamia vuosia sitten, mutta nyt se on esillä toistuvasti.
Myös Nevalaisella on koulun psykologin tausta. Hänestä siinä työssä palkitsevinta oli se muutos, mikä lapsissa tapahtui yhteisten pohdintojen myötä. ”Ilon palaaminen pienen ihmisen elämään – se on kyllä todella palkitsevaa!” Nevalainen kannustaa kääntymään matalalla kynnyksellä oppilashuollon ammattilaisten puoleen: ”Ei ole niin pientä pulmaa, josta ei voisi tulla keskustelemaan, mutta ei myöskään niin suurta mörköä, ettei siihen jonkinmoista helpotusta saataisi.”
Artikkeli on osa kokonaisuutta, jossa esitellään Helsingin tekoja hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi yhdessä, meistä jokaiselle. #koulutus2030 #helsinkioppiitulevaisuudentaidot