Länsisatamaan rakennettiin nimekkäiden arkkitehtien suunnittelemia tiilirakennuksia sata vuotta sitten.
Huutokonttori on nimensä veroinen.
”Mäkinen, Koskinen, Laine…”
Näin kuului työnjohtajan huuto Länsisataman Huutokonttorissa 1940-luvun alussa. Kello oli seitsemän maanantaiaamulla ja paikalla jaettiin päivän työt. Satamaan oli saapunut höyrylaiva, jonka ruumasta piti purkaa lasti koksia eli polttohiiltä. Myöhemmin päivällä saapuisi laivalasti jauhoja ja sokeria, ja lastaustyö hoidettaisiin suurimmaksi osaksi hartiavoimin.
Miesten lisäksi Huutokonttorilla näkyi pari naistakin, jotka harmikseen jäivät tänään ilman töitä. Kirosanat lentelivät.
Kuvaus on saanut innoituksensa Tytti Steelin vuoden 2013 väitöskirjatutkimuksesta Risteäviä eroja sataman arjessa, joka tutkii satama-ahtaajien, miesten ja naisten, työoloja. Tutkimuksessa kerrotaan myös Länsisataman oloista 1940-luvulta alkaen.
Tänään Huutokonttori Välimerenkadun ja Tyynenmerenkadun kulmassa on yksi muutamasta, jäljellä olevasta vanhasta rakennuksesta koko Jätkäsaaressa.
Satamatoimintojen ja asuinalueen kehittymisen myötä Jätkäsaaresta on purettu lähes kaikki vanhat rakennukset. Purkutyöt ovat käynnissä edelleen. Tänä vuonna puretaan loppuun 1970-luvulla rakennettu maamerkki Bunkkeri ja viime vuonna purettiin 1940-luvulla rakennettu L4-makasiini eli T1-terminaali.
Länsisatamaan tiilitaloja varasto- ja huoltotoimintaan alettiin rakentaa sataman kasvaessa 1920- ja 1930-luvuilla.
Satamatoiminta oli alkanut Länsisatamassa 1910-luvulla, kun Helsingin edustan saaret Busholmen (Jätkäsaari) ja Sandholmen (Hietasaari) yhdistettiin maatäytöillä ja kiinnitettiin sillalla kantakaupunkiin.
Tavarajuna Länsisatamaan alkoi kulkea vuonna 1916. Seuraavalla vuosikymmenellä pienet saaret Uttern (Saukko) ja Uttergrund (Saukonkari) liitettiin maatäytöillä alueeseen.
Uusien tiilirakennusten suunnittelijoina toimi nimekkäitä arkkitehtejä, kuten ”Helsingin lippakioskien isä” Gunnar Taucher sekä monia merkittäviä rakennuksia Helsinkiinkin suunnitellut Lars Sonck.
Sonckin makasiinit eli satamavarastot L3 ja L2 rakennettiin Jätkäsaaren itärannalle eli kaupungin puolelle 1920–1930-luvuilla. Tänään molemmat rakennukset ovat suojeltu asemakaavassa. Tyynenmerenkadulla sijaitseva vuonna 1935 valmistunut makasiini L2 toimii hotelli Clarionin kongressikeskuksena. Rakennuksen ja tontin omistaa norjalainen Petter Stordalen Strawberry-yhtiöineen.
Viereinen L3-makasiini valmistui vuonna 1924 ja on Jätkäsaaren vanhin rakennus. Vuonna 2018 tyhjilleen jääneessä tiilimakasiinissa jaettiin viimeksi koronarokotuksia 2020-luvun alussa.
Rakennuksen omistaja Helsingin kaupunki on yrittänyt löytää rakennukselle ostajaa pitkään. Vuonna 2022 rakennuksen ja tontin kehittämisvaraus myönnettiin kilpailun kautta kiinteistösijoitusyhtiö Cobbleyard Real Estate Oy:lle.
Varaus oli voimassa vuoden 2025 loppuun, mutta raukesi, sillä yhtiö ei löytänyt paikalle ostajaa. Rakennuksen tulevaisuus on edelleen auki.
Tämän vuoden helmikuussa L3-makasiiniin muutti vuokralle työkalu- ja tarvikealalla toimiva Würth Oy.
Vuosikymmenet Würth majaili toisessa Sonckin suunnittelemassa talossa eli ”Sonckin talossa” Laivapojanaukiolla. Tuo vuonna 1930 rakennettu tiilitalo toimi aikoinaan sataman hallintorakennuksena. Nyt suojeltu rakennus on menossa myyntiin kaupungin linjauksen mukaisesti luopua sille tarpeettomista rakennuksista.
Sonckin talon edustalla on Helsingin pienin suojeltu rakennus eli 1930-luvulla sataman työntekijöille rakennettu betoninen puhelinkoppi.
Jätkäsaaren vanhoihin säilyneisiin rakennuksiin kuuluu myös Ruoholahden nuorisotalo. Se rakennettiin 1940-luvulla sataman varasto- ja huoltotiloiksi.
Nuorisotalon takana olevat kalliot olivat aikoinaan Jätkäsaaren rantakallioita. Kallioissa on sadan vuoden takaa edelleen näkyvissä vanhoja rautaisia laivojen kiinnitysrenkaita.
Taucherin suunnittelemista rakennuksista Jätkäsaaressa on enää jäljellä vuonna 1937 rakennettu Huutokonttori, jota laajennettiin vuonna 1955.
Siellä huudettiin päivittäin laivan lastaajia töihin vielä 1980-luvun alussa. Rakennuksessa oli työntekijöiden sosiaalitiloja, kuten pesualtaita ja ruokala. Huutotoiminnan loputtua ja ennen sataman siirtymistä Vuosaareen vuonna 2008 rakennus toimi sataman huoltorakennuksena.
Nykyisin Huutokonttorin kaksikerroksisessa osassa sijaitsee baari sekä Jätkäsaaren kirjasto ja infokeskus. Kolmikerroksisessa laajennusosassa sijaitsee Jätkäsaaren pelastusasema, missä toimii Helsingin Pelastuskoulu ja pelastustoimen kärki- ja ensihoitoyksiköt.
Toinen Taucherin suunnittelema rakennus oli T1-terminaalina toiminut varasto L4. Verkkokauppa.com:ia vastapäätä rannassa sijainnut punatiilirakennus valmistui vuonna 1941 ja purettiin vuonna 2025. Se oli suojeltu osayleiskaavassa, mutta ei asemakaavassa. Paikalle rakennetaan 2030-luvulla uusi terminaalirakennus Merikeskus liiketiloineen ja palveluineen. Rakennuksen alakerrasta tulee lähtemään ajoreitti Länsiväylälle päätyvälle satamatunnelille.
Historiallisista kuvista näkyy, kuinka sataman alueella sijaitsi vielä vuonna 2008 kymmeniä puu- ja tiilirakennuksia, halleja ja varastoja. Nyt niistä on jäljellä enää muutama. Vanhojen rakennusten purkamisen myötä Jätkäsaari muuttuu peruuttamattomasti. Aikakausien kerroksellisuus katoaa ja samalla menetetään elävää historiaamme. Siksi viimeisten jäljellä olevien vanhojen rakennusten säilyttäminen on erityisen tärkeää.
Kirjoittaja: Pipsa Sinkko-Westerholm
Tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä Jätkäsaari-Ruoholahti-lehden kanssa.
Artikkelissa käytetyt lähteet:
Jätkäsaaren osayleiskaavan selostus 2004. Jätkäsaarenkallio ja Hietasaari Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus 2009.
Ahdinaltaan asemakaavan selostus 2019.
Helsingin Sataman verkkosivut osoitteessa portofhelsinki.fi
Jätkäsaari-seuran sivut osoitteessa kaupunginosat.fi/jatkasaari
Jukka Erävuori: Helsingin sataman ja satamahallinnon historia (Helsingin kaupunki, 1981)
Tytti Steel: Risteäviä eroja sataman arjessa (Unigrafia Helsinki 2013).
