Jätkäsaari ei ole aina ollut kiinteä osa mannerta. Vielä runsas sata vuotta sitten aallot löivät kallioisiin saariin, joista kasvoi vähitellen Suomen merkittävin tuontisatama – ja lopulta kokonainen kaupunginosa. Jätkäsaaren historia on kertomus täytöistä, teollisuudesta ja Helsingin jatkuvasta muutoksesta.
Alun perin nykyinen Jätkäsaari koostui kolmesta erillisestä saaresta: Jätkäsaaresta, Hietasaaresta ja Saukosta. Saaret olivat jyrkkärantaisia ja kallioisia, paikoin yli kymmenen metriä merenpinnan yläpuolella kohoavia. 1800-luvun lopulla niillä oli huviloita ja satunnaista kesäasutusta, mutta pysyvä kaupunkirakenne puuttui.
Käänne alkoi 1890-luvulla, kun Helsingin rantoja kiertävä rautatie rakennettiin Töölönlahdelta Katajanokalle. Jätkäsaari osui luontevasti radan varrelle, ja sitä ympäröivät poikkeuksellisen syvät vedet tekivät alueesta houkuttelevan satamapaikan.
Vuonna 1913 kaupunki teki ratkaisevan päätöksen: Jätkäsaareen rakennetaan satama. Saaret alettiin liittää toisiinsa louhimalla kallioita ja käyttämällä louhe täyttöihin. 1920-luvulla myös Saukon saari liitettiin kokonaisuuteen.
Saukosta louhittu graniitti sai näkyvän roolin muualla Helsingissä: sitä käytettiin muun muassa Pitkänsillan ja Johanneksenkirkon rakentamisessa. Jätkäsaaren kalliot muokkasivat siis kaupunkia kaukana omilta rannoiltaan.
Sataman myötä Jätkäsaaren ilme muuttui nopeasti teolliseksi. 1920-luvulla valmistui Lars Sonckin suunnittelema satamarakennus L3, joka on yhä pystyssä ja muistuttaa alueen varhaisesta satamahistoriasta. Myöhemmin, 1930-luvulla rakennettu L3:n laajennus toimii nykyisin Clarion Hotel Helsinkin kongressisiipenä.
Täytöt lisääntyivät vuosi vuodelta. Kaikki ratkaisut eivät kestäneet aikaa: nykyisen liikuntapuiston kohdalla meri toimi aikanaan kaatopaikkana, ja täyttöihin käytettiin kotitalousjätettä. Käytäntö kertoo omaa kieltään aikansa kaupunkirakentamisesta.
Jätkäsaaresta kasvoi nopeasti Suomen tärkein tuontisatama. Tavaraa virtasi maahan, ja alue eli sataman rytmissä vuosikymmenten ajan. Vielä 1970-luvulla valmistunut Bunkkeri rakennettiin varastointitarpeisiin, mutta se valmistui hetkellä, jolloin tavaraliikenne oli jo siirtymässä kontteihin. Rakennus jäi osin vajaakäyttöön, vaikka siellä varastoitiin vielä ennen satamatoimintojen siirtymistä muun muassa kahvi- ja tupakkasäkkejä.
Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin Helsinkiin. Tavoitteena oli suuri, moderni satama – ja jopa ydinvoimala. Lopullinen ratkaisu syntyi vuonna 2002, kun valtuusto päätti Vuosaaren sataman rakentamisesta. Muutto alkoi marraskuussa 2008, ja Jätkäsaaren pitkä satamakausi päättyi.
Tämän jälkeen alueen suunta muuttui nopeasti. Jätkäsaaren osayleiskaava hyväksyttiin vuonna 2006 ja ensimmäinen asemakaava 2009. Entinen satama alkoi muuntua tiiviiksi, merelliseksi kaupunginosaksi.
