OmaStadin avulla Helsinki on toteuttanut kaupunkilaisten ideoita jo 22 miljoonalla eurolla. Kaupungin osallistuvan budjetoinnin neljäs kierros käynnistyy syyskuussa. Jaossa on nyt 10 miljoonaa euroa. Ehdotuksia OmaStadiin voi tehdä 22.9–5.10.2025.
Asukkaat päättävät osasta kaupungin kukkaron sisältöä OmaStadiksi nimetyllä osallistuvalla budjetoinnilla. Sen varoilla toteutetaan helsinkiläisten ehdottamia uudistuksia. Kaupungin rahoituspotti hankkeiden toteutukseen on syyskuussa käynnistyvällä neljännellä kierroksella 10 miljoonaa euroa aiemman 8,8 miljoonan euron sijaan.
Kaupunkilaiset voivat jättää ehdotuksia OmaStadi-sivustolla 22.9.–5.10.2025. Kaupunkilaisten toivotaan tekevän ehdotuksia, jotka parantavat, kehittävät ja korjaavat jo olemassa olevaa Helsinkiä sekä vahvistavat kaupungin toimintaa ja tapahtumallisuutta. Ehdotuksia toivotaan kaikille toimialoille ja kaikkiin teemoihin.
Myös tulevalla kierroksella saa tukea ehdottamiseen ja äänestämiseen monissa kaupungin palvelupisteissä, kuten esimerkiksi kaupungin kirjastoissa ja ikäihmisten palvelukeskuksissa.
OmaStadi on lisännyt vuoropuhelua kaupungin ja sen asukkaiden välillä. Se on tuonut näkyväksi, mitä me helsinkiläiset toivomme päivittäiseltä asuinympäristöltämme.
Ehdottamisvaiheen jälkeen alkaa seuraava vaihe, jonka aikana kaupunki arvioi ehdotusten toteutuskelpoisuuden ja laatii kustannusarviot. Äänestäminen tapahtuu keväällä 2026, jonka jälkeen kehitetään äänestyksessä menestyneet ehdotukset toteutuskelpoisiksi yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Ehdotusten toteuttaminen alkaa syksyllä 2026.
OmaStadi on Helsingin kaupungin tapa tehdä osallistuvaa budjetointia yhdessä asukkaiden kanssa.
– OmaStadi on lisännyt vuoropuhelua kaupungin ja sen asukkaiden välillä. Se on tuonut näkyväksi, mitä me helsinkiläiset toivomme päivittäiseltä asuinympäristöltämme. Tällainen vuorovaikutus on elintärkeää, jotta kaupunki voi kehittyä kaupunkilaisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti, sanoo OmaStadista vastaava kehittämispäällikkö Kirsi Verkka.
Helsinkiläiset lähettivät OmaStadin kolmannelle kierrokselle yli 1 600 ehdotusta. Se on kaikkien aikojen ennätys. Esikarsinnan jälkeenkin äänestettäväksi jäi ennätysmäiset lähes 700 ehdotusta.
– OmaStadi on erityinen juuri siksi, että helsinkiläisiltä on saatu ehdotuksia paljon ja he ovat äänestäneet aktiivisesti. Kun äänestysprosentti on kansainvälisesti yleensä yhden tietämillä, on Helsingissä päästy aina yli kahdeksaan prosenttiin. OmaStadi onkin herättänyt kiinnostusta maailmalla, toteaa Verkka.
OmaStadi eroaa edukseen monista verrokeistaan sitenkin, että helsinkiläiset ovat olleet hyvin aktiivisia myös äänestystä seuraavassa jatkokehitysvaiheessa. Siinä asukkaat pääsevät hiomaan ehdotuksia toteutettavaan muotoon asiantuntijoiden kanssa.
OmaStadi on helsinkiläisten ikioma juttu. Idea osallistuvaan budjetointiin tuli asukkailta, kun Helsinki alkoi etsiä uusia osallistamisen tapoja vuonna 2016. Kaupunki halusi asukkaiden äänen kuuluvan vahvemmin budjetin suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena oli vahvistaa alueellista osallistumista sekä saada esille eri kaupunginosissa asuvien toiveet ja tarpeet.
Työn tuloksena syntyi osallisuuden malli ja OmaStadi. Sen ensimmäisellä vuoden kestäneellä kierroksella vuosina 2018–2019 oli käytössä 4,4 miljoonaa euroa. Tuolloin 1 273 ehdotuksesta päätyi äänestykseen 296 ja toteutukseen 44. Äänestysprosentti oli 8,6.
Toista kierrosta pidennettiin kaksivuotiseksi ja budjettia kasvatettiin 8,8 miljoonaan euroon. Kaupunkilaiset tekivät 1 463 ehdotusta, joista muokattiin äänestykseen 396 ja niistä päätyi toteutukseen 75. Äänestysprosentti oli 8,1. Kolmas kierroskin oli kaksivuotinen ja summaltaan 8,8 miljoonaa euroa.
OmaStadiin on tehty 4 368 ideaa, joista on muotoutunut 1 532 ehdotusta äänestysvaiheeseen. Jopa 138 732 helsinkiläistä on äänestänyt OmaStadissa. Kaikkiaan tähän mennessä on toteutunut tai toteutumassa 164 OmaStadin äänestyksen läpäissyttä hanketta.
– Ulkokuntosalit, jotka mahdollistavat liikunnan aivan kotikulmilla. Ikäihmisten liikuntatuokiot, jotka tuovat iloa ja terveyttä elämään. Koulujen LGBTQ asioihin paneutuneet oppitunnit. Kaikki nämä ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten OmaStadi tekee Helsingistä paremman paikan asua, Verkka kuvaa jo toteutuneita hankkeita.
OmaStadi on lisännyt Verkan mielestä ymmärrystä kaupungin toiminnasta. Kun kaupunkilaiset jalostavat ideoita asiantuntijoiden kanssa, käy ilmi, miten monenlaisia asioita on huomioitava ja kuinka kauan esimerkiksi lupaprosesseihin menee. OmaStadin päätöksistä ja hankkeiden etenemisestä kerrotaan avoimesti esimerkiksi omastadi.hel.fi-verkkosivuilla.
Kaupunki puolestaan saa OmaStadin ehdotusten ja jatkokehitystyön avulla tietää laajasti asukkaiden sekä erilaisten toimijoiden toiveista ja tarpeista.
Kaupunki kuulee asukkaita myös OmaStadin kehittämisessä. Alussa asukkaat ja asiantuntijat esimerkiksi arvioivat ja kehittivät kaikkia ehdotuksia yhdessä, mutta vaihe koettiin turhan pitkäksi. Nykyisin käsiteltäväksi otetaan vain ehdotuksia, joiden toteuttamiskelpoisuuden ovat varmistaneet kaupungin asiantuntijat. He muun muassa karsivat liian kalliita ehdotuksia tai yhdistelevät samankaltaisia.
– Asukkaat eivät esimerkiksi välttämättä tiedä, kuka omistaa maan, jolle he ehdottavat vaikka grillipaikkaa, ja kaupunkihan voi rakentaa lähtökohtaisesti vain omalle maalleen. Asiantuntijat myös varmistavat, ettei ehdotettu uudistus ole jo vireillä kaupungissa.
Äänestyskäytäntöäkin on hiottu. Aluksi äänestäjä pystyi valitsemaan sekä omaa asuinaluettaan että koko kaupunkia koskevan ehdotuksen. Nyt hän voi valita viisi ehdotusta haluamastaan kaupungin suurpiiristä. Verkan mukaan on kuitenkin yleisintä, että äänestäjä valitsee sen suurpiirin jolla asuu. Nykyisin äänimäärät myös kerrotaan yleisen käytännön mukaan äänestysajan päätyttyä eikä äänimäärien kehitystä enää näytetä OmaStadin verkkosivulla.
OmaStadi on saanut kaupunkilaisilta kiitosta vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden lisäämisestä. Kun työpajoissa on työstetty ehdotuksia joukolla, ovat osallistujat tutustuneet toisiinsa ja erilaisiin näkemyksiin.
– Työpajoista saadussa palautteessa todettiin esimerkiksi, että sosiaalisessa mediassa keskustelu lähtee helposti kierroksille, mutta asukkaiden istuessa kasvokkain pohtimassa alueensa asioita pysyy keskustelu rakentavana. OmaStadi luo ja ylläpitää yhteistä käsitystä kaupungista. Se lisää yhteisöllisyyttä, millä on iso merkitys, toteaa Kirsi Verkka.
OmaStadiin halutaan mukaan mahdollisimman kattavasti erilaiset asukas- ja toimijaryhmät. Siksi esimerkiksi viestintää on eri kanavissa seitsemällä kielellä eikä äänestäjien tarvitse olla Suomen kansalaisia, kertoo OmaStadi-työhön osallistunut kumppanuuspäällikkö Titta Reunanen kaupunginkansliasta.
Reunasen mukaan OmaStadi tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi järjestöjen kanssa, jotta tieto osallistuvasta budjetoinnista leviäisi mahdollisimman monenlaisille asukasryhmille ja aktivoisi niitä mukaan kehittämään kaupunkia. Kun esimerkiksi ensimmäisen kierroksen jälkeen huomattiin yhden alueen äänestysaktiivisuuden jääneen muita matalammaksi, yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa lisättiin entisestään.
OmaStadin lisäksi asukkailla on Helsingissä monia muitakin osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Helsinkiläinen voi esimerkiksi tehdä kuntalaisaloitteen, antaa palautetta kaupungin toiminnasta, osallistua kaupunkisuunnitteluun ja pormestarin asukasiltoihin sekä äänestää kuntavaaleissa.
Eri alueiden toiveiden ja tarpeiden kuulumista kaupunkiorganisaatiossa varmistavat osaltaan kaupungin suurpiireihinsä palkkaamat stadiluotsit. He myös edistävät alueidensa asukkaiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä.
Nuoret voivat vaikuttaa OmaStadin lisäksi Nuorten budjetin – joka tunnettiin aluksi RuutiBudjettina – avulla esimerkiksi kouluihin tehtäviin uudistuksiin. Moni koulu hyödyntää OmaStadia myös opettaessaan vaikuttamisen ja osallisuuden tapoja. OmaStadi toimii sellaisena laajemminkin kaupunkilaisille – ja ennen kaikkea keinona vaikuttaa oman kotikaupungin asioihin.
OmaStadin äänestämisvaihe on edessä ensi keväänä. Äänestää voivat kaikki 13 vuotta täyttäneet Helsingissä asuvat henkilöt. Kukin heistä voi äänestää yhdessä suurpiirissä enintään viittä ehdotusta.
Äänestysalueina toimivat Helsingin seitsemän suurpiiriä. Ne saavat OmaStadin rahoitusta suhteutettuna asukaslukuunsa. Eri alueilla toteutetaan siksi eri määrät suosikkiehdotuksia, ja toki hintakin vaikuttaa: edullisia saadaan enemmän.
Äänestäminen edellyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla. Nuorten äänestämistä on helpotettu niin, että he voivat käyttää tarvittaessa myös koulun Wilma- tai edu.hel.fi-tunnuksiaan.
