Marraskuun alusta lähtien Lönnrotinkadulla ei saa enää ajaa nastarenkaallisella autolla asioidakseen kadun varren kiinteistöissä eikä nastarenkaallisella autolla saa pysäköidä kadun varteen. Ainoastaan tontin sisäpihalle ja pysäköintihalleihin saa ajaa nastarenkaallisella autolla.
Aiempaa kieltoa ei voinut valvoa kiinteistössä asioinnin sallineen lisäkilven vuoksi, eikä suuri osa nastarenkaita käyttävistä autoilijoista noudattanut kieltoa.
Tavoitteena on parantaa ilmanlaatua kasvattamalla nastattomien talvirenkaiden osuutta
Lönnrotinkadun kolmivuotisen kokeilun tavoitteena on selvittää, voidaanko tiukennetulla nastarengaskielloilla lisätä kitkarengasosuuden kasvua aikaisempaa kokeilukautta enemmän ja siten parantaa ilmanlaatua ja vähentää liikenteen aiheuttamaa melua.
Nastanrengasosuus pieneni Lönnrotinkadulla syksyn 2022 ja kevään 2025 välillä 70 prosentista 45 prosenttiin, ja koko kaupungissa 70 prosentista 60 prosenttiin. Koska nastarenkaiden osuus on Lönnrotinkadulla ollut verrattain korkea, vaikutukset kadun ilmanlaatuun ovat olleet vähäiset.
Helsingin tavoitteena on, että nastarengasrengasosuus pienenisi edelleen nykyisestä 60 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tehokkain keino, jota on käytetty esimerkiksi Norjassa, olisi nastarengasmaksu, jota Suomen nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista.
Katupöly on Helsingille yhä isompi haaste
Suuret katupölyn pitoisuudet aiheuttavat muun muassa hengityselinoireita ja -tulehduksia sekä lisäävät sairaalahoitoa vaativia astma- ja keuhkoahtaumakohtauksia. Lisäksi pölyäminen vähentää viihtyisyyttä ja aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Lönnrotinkadulla lähes neljännes asukkaista ilmoitti kyselyssä kärsivänsä katupölyn aiheuttamista oireista melko tai erittäin paljon. Euroopan unionin uusi ilmanlaatudirektiivi pyrkii vähentämään katupölyn haitallisia vaikutuksia ja sen myötä sitovat raja-arvot katupölylle eli hengitettäville hiukkasille kiristyvät.
Uudet raja-arvot tulee saavuttaa viimeistään vuonna 2030. Tällä hetkellä ne ylittyisivät Helsingissä monissa vilkasliikenteisissä ympäristöissä, myös Lönnrotinkadulla. Kaupungin tarvitseekin toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä uusiin raja-arvoihin pääsemiksi. Koska jopa puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden rouhimasta asfaltista, on nastarenkaiden käytön vähentäminen tehokas keino pienentää katupölypitoisuuksia.
Kyselyn mukaan asukkaista 40–50 prosenttia suhtautuu positiivisesti nastarengaskiellon jatkumiseen. Nastarengaskieltokokeilun jatkokauden arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa kiellon noudattamiseen ja valvottavuuteen, autoliikenteen määriin vaihtoehtoisilla reiteillä, pysäköinnin ja huoltoliikenteen sujuvuuteen sekä yleiseen mielipiteeseen katukohtaisen nastarengaskiellon tarkoituksenmukaisuudesta. Jatkokokeilun aikana seurataan sen vaikutusta nastarenkaiden osuuteen sekä Lönnrotinkadulla että yleisesti kaupungissa.
