Kun lapset sovittelevat, tunnetaidot kehittyvät

Päiväkoti Vaahteramäen lapsille konfliktien sovittelu on arkea. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetellaan myös nimeämällä tunteita.
Maria Savolainen kertoo, että varhaiskasvattajana onnistuminen edellyttää lempeyttä ja läsnäoloa. ”Minua auttaa se, että opettelen tuntemaan lapset hyvin ja puhuttelen heitä nimillä.” Kuva: Katja Alaja
Maria Savolainen kertoo, että varhaiskasvattajana onnistuminen edellyttää lempeyttä ja läsnäoloa. ”Minua auttaa se, että opettelen tuntemaan lapset hyvin ja puhuttelen heitä nimillä.” Kuva: Katja Alaja

Helsingin kaupungin Päiväkoti Vaahteramäessä on menossa tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista tukeva aamupiiri. Ryhmän 3-, 4- ja 5-vuotiaat lapset istuvat puolikaaressa lattialla. 


Varhaiskasvatuksen opettaja, kolmen päiväkodin varajohtaja Maria Savolainen kertoo, että lapset saavat keksiä vuorosanat sarjakuvaan. Siinä kahdella pehmoeläimellä, tiikerillä ja nallella, on tullut kiista pallosta. 


— Mitä sarjakuvassa tapahtuu? Savolainen alustaa tilannetta.


— Ne itkee ja alkaa sovitella, eräs lapsi tokaisee heti kärkeen.


Tämä kertoo siitä, että oppi on mennyt perille – onhan päiväkodissa opeteltu konfliktitilanteiden ratkaisemista MiniVerso-sovittelumenetelmällä jo pitkään. Siinä aikuinen auttaa lapsia tunnistamaan konfliktitilanteen ja fasilitoi sovittelua. Hän kysyy kysymyksiä ja jakaa puheenvuoroja, kunnes lapset keksivät ratkaisun. Sovittelu perustuu restoratiiviseen lähestymistapaan.


— Aikuinen ei ratkaise konfliktitilannetta, vaan lapset itse ovat aktiivisia toimijoita. He oppivat keskustelemaan ja huomioimaan toisten tunteita ja ajatuksia. On ihan normaalia, että elämässä tulee eteen ristiriitoja, Savolainen toteaa.


Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen ja oppiminen Helsingissä on tärkeä tavoite kaikille varhaiskasvatusyksiköille. Päiväkoti Vaahteramäen johtaja Mepa Elfving kertoo, että läntisen alueen kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä on käytössä MiniVerso-sovittelu ja alueen henkilöstöä koulutetaan vuosittain. Elfving on Savolaisen esihenkilö ja myös Pensselin ja Suopursun päiväkotien johtaja. Vuonna 2021 Suomen Sovittelufoorumi palkitsi Elfvingin Vuoden kasvatuskentän sovittelijana.

 

Aikuinen ei ratkaise konfliktitilannetta, vaan lapset itse ovat aktiivisia toimijoita. 


Tunnetaitokasvatus tuo turvallista oloa


Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu päiväkoti Vaahteramäessä alkaa jo taaperoiässä. Koska kommunikaatiotaidot ovat vasta nupullaan, aikuista tarvitaan tunnistamaan ja nimeämään tunteita. Näin lapsi oppii taidon hiljalleen itse.


— Jos pieni lapsi tulee päiväkotiin äidin sylissä itkien ja sanoo, ettei halua jäädä tänne, otan hänet syliini ja sanon, että voi kun sinua harmittaa ja olisitko halunnut lähteä äidin kanssa, Savolainen kuvailee.


Käytössä on myös esimerkiksi erilaisia kuvamateriaaleja, kuten Ympyräiset-kuvakortit. Tämä sama ryhmä testasi niitä ennen sarjakuvatehtävää. Kukin vastasi ”miltä tänään tuntuu?” -kysymykseen valitsemalla itselleen mieluisan kortin. Yhdelle lapselle Zen Flamingo tarkoitti rentoa oloa, kun toinen viestitti sen avulla väsymyksen tunnetta. Jotkut nappasivat kortin kasasta vikkelästi, kun toisilla meni siihen vähän pidempi aika ja he tarvitsivat opettajalta kannustusta.

— Tunnetaitokasvatuksella pyritään siihen, että jokaisella lapsella on turvallinen olo täällä. Se syntyy, kun kukin nähdään, kuullaan ja hyväksytään omana itsenään eri tilanteissa. Myös me kasvattajat vaikutamme siihen omalla käytöksellämme, Savolainen sanoo ja viittaa aikuisiin roolimalleina.


 

Yhdelle lapselle Zen Flamingo tarkoitti rentoa oloa, kun toinen viestitti sen avulla väsymyksen tunnetta.


Aikuinen avittaa kaverisuhteita


Pihalta alkaa kuuluu rytmikästä rummutusta, kun lapset vetävät ulkovermeitä päälle. Äänen takana on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Rauli Tiiainen, joka rummuttaa lähes päivittäin. Lapset ehdottavat lauluja, soittavat leikkiämpäreillä ja -lapioilla sekä leikkivät mörköhippaa. 


Mutta ei tämäkään pelkkää hassuttelua ole, vaan yhteenkuuluvuuden tunteen luomista, mikä luo pohjaa kaverisuhteille. Kasvatus on mukana kaikessa päiväkodin toiminnassa ja päivän jokaisessa hetkessä.


— Osalla lapsista on haasteita kielen kehityksen kanssa tai he eivät vielä puhu suomea, joten yhdessä tekeminen on tärkeää. Haluamme, että kaikille lapsille tulee tunne ryhmään kuulumisesta, Savolainen korostaa.


Varhaiskasvatusyksiköiden toinen tärkeä tavoite Helsingissä on, että jokaisella tulee olla vähintään yksi kaveri. Jos jollakulla ei sellaista vielä ole, varhaiskasvatuksen aikuinen on se, joka voi uppoutua tekemään jotakin kivaa lapsen kanssa. Ehkä kaksikko rakentaa hiekkalinnaa, mikä saat muutkin mukaan leikkiin.


Teksti ja kuva: Katja Alaja

 

Kaikki tunteet sallittuja

Meillä jokainen päivä on maailman tärkein.

Iloa, surua, kiukkua ja kikatusta – aina jotain draamaa. Päiväkodeissamme opetellaan empatiaa, kohdataan ja keskustellaan.

Tutustu meihin ja tule meidän työkaveriksi:

hel.fi/edurekry